Suomi on puolustamisen arvoinen maa.

Kynästä, perjantaina 30.05.2014

Puolustusvoimien rakenneuudistus linjattiin jo edellisen Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen aikana Puolustusvoimien esityksestä ja vahvistettiin vuonna 2009 parlamentaarisessa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa kaikkien maamme puolueiden kesken. Uudistuksessa sopeutetaan puolustusvoimien koko ja toiminta tasapainoon rahoituksen sekä ennen muuta pienenevän palveluskelpoisen ikäluokan koulutustarpeiden kanssa. Rakenteita oltaisiin siis uudistettu joka tapauksessa. Mutta nyt talouskriisi loi uudistukselle lisää vaikeuskerrointa ja myös aitoa huolta maamme uskottavasta puolustuksesta.

Ensi vuoden alussa rakenneuudistus on saatu loppuun. Sen tavoite on varmistaa, että puolustusvoimilla on edellytykset täyttää tehtävänsä sekä ylläpitää Suomen sotilaallinen puolustuskyky 2020 -luvulle. Kulmakivet ovat tutut ja perinteiset nykyisten lakisääteisten tehtävien jatkuminen koko maan puolustamisesta lähtien, yleinen asevelvollisuus sekä puolustusperiaatteen kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta.

Puolustusvoimauudistuksen valmistelu ja toimeenpano etenevät suunnitelman mukaisesti. Uudelleenjärjestelyt tulevat voimaan koko laajuudessaan 1.1.2015. Hyvä on huomioida, että senkin jälkeen nyt luotavat 230 000 sotilaan Puolustusvoimatkin, reserviläisarmeija, on edelleen eurooppalaisessa vertailussa kooltaan suuri. Itse asiassa suurempia asevoimia löytyy vain hyvin harvoista maista.

Oma haasteensa on sitten ajanmukainen kalusto. Kalustohankinnat ovat välttämättömiä, jotta yhteiskunnan Puolustusvoimille asettamat tehtävät kyetään toteuttamaan. Ei ole liioiteltua puhua jopa puolustusmateriaalin massavanhentumisesta. Uusimisikään ovat tulossa niin Hornetit kuin sadat Pasit ja telakuorma-autot, Pohjanmaa-miinalaiva, tuhannet viestijärjestelmät ja kevyet kertasingot ja kymmenet tuhannet rynnäkkökiväärit. Maavoimien esikunnan prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatin mukaan jos tilalle ei pystytä hankkimaan korvaavaa suorituskykyä, maamme alueellinen puolustusjärjestelmämme sortuu. Näin joukomme eivät olisi enää suorituskykyisiä tämän vuosikymmenen loppupuolella.

Puolustusvoimien säästöt on nyt tehty. Liiankin kanssa. Lisäsäästöjä emme voi puolustusvoimiin tehdä emmekä hyväksyä. Se on kaikkien hyvä tunnustaa ja tietää. Kokoomus onkin linjannut, että puolustusmäärärahojen tulee nostaa nykyisestä 1,2 prosentista 1,5 bruttokansantuotteesta. Se on hyvin lähellä sitä, mitä puolustusvoimat on itsekin esittänyt. Puolustusvoimien oman arvion mukaan lisärahoitustarve materiaalisen suorituskyvyn ylläpitämiseksi on vuonna 2016 noin 50 miljoonaa euroa ja vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 miljoonaa euroa indeksikorotusten lisäksi. Nyt kysytään kenelle maanpuolustus on tärkeää ja ketkä tähän sitoutuvat.

Erittäin merkittävässä roolissa tulee tulevaisuudessakin olemaan edelleen osaava ja tehtäväänsä sitoutunut reserviläisjoukko. On tärkeää, että pystymme pian palauttamaan kertausharjoitusmäärät aiemmalle tasolle. Säästöjen takia meillä on tällä hetkellä merkittävästi kertausharjoitusvelkaa. Ensi vuoden alusta tavoitteellinen kertausharjoitettavien joukko on noin 18 000 vuosittain. Vuonna 2015 otetaan maavoimissa käyttöön myös uudistettu taistelutapa ja se luo myös lisäkoulutus tarvetta.

Tilanne Euroopassakin on muuttunut nopeasti. Vielä muutama vuosi sitten osa oli valmis julistamaan perinteisen sodanuhan kadonneen Euroopasta. Georgian ja nyt Ukrainan tapahtumat ovat osoittaneet, että näin ei ole. Voimapolitiikka on tehnyt Venäjän keinovalikoimaan näyttävän paluun. Uudet uhat eivät ole poistaneet vanhoja, vaan ovat nousseet niiden rinnalle. Omaa puolustustamme suunnitellessa joudumme varautumaan yhtä lailla kyberiskuihin kuin traditionaalisempiin keinoihinkin.

Perinteisistä vahvuuksistamme yksi on kuitenkin ylitse muiden: maanpuolustustahto on suomalaisilla korkea maailman muutoksesta huolimatta. Me haluamme, että tuo valttikortti on käytössämme myös jatkossa. Suomi on puolustamisen arvoinen maa ja sen tärkein puolustaja on jatkossakin aina Suomen kansa.

Timo Heinonen kansanedustaja
puolustusvaliokunnan jäsen
ulkoasiainvaliokunnan jäsen

Kommentit