Luottoluokituksen lasku on hyvä herättäjä Suomelle. Se on jälleen yksi viesti siitä, että meidän pitää uudistua. Nyt on jo tehty paljon, mutta edelleen liian vähän ja liian myöhään. Näihin vuosii
n ja haasteisiin olisi pitänyt osata valmistautua jo 2000-luvun kasvuvuosina. Jälkiviisas on toki aina helppo olla. Tosiasia on kuitenkin se, että lopulta vain talouskasvu turvaa hyvinvoinnin ja vaurauden. Samalla kun valtiontaloutta tasapainotetaan, talous pitää saada kasvu-uralle ja työllisyysaste nousuun.
Kasvu syntyy yrityksissä. Kestäviä työpaikkoja voi syntyä vain yrityksiin. Yrityksillä on siis oltava hyvät edellytykset toiminnalleen, jotta ne voivat työllistää. Lähes kaikki poliitikot ovat tätä mieltä – jopa valtionvarainministeri Antti Rinne on ottanut esille yrittäjyyden edellytykset. Poliittinen keskustelu on täynnä erilaisia vetoomuksia yrittäjyyden puolesta. Kun kaikkea ei voi tehdä kerralla, on usein haastavaa erottaa, mistä asioista oikeasti on eniten hyötyä yrityksille.
Tämän vuoksi järjestimme Kokoomuksen eduskuntaryhmä kanssa viime keväänä erityisen yrittäjyyskiertueen. Yrittäjät itse nimittäin parhaiten tietävät, mikä toimii. Tahdoimme kuulla yrittäjien omat ajatukset siitä, miten heidän mahdollisuuksiaan kasvaa ja työllistää parannetaan parhaiten. Kevään aikana kiersimme kymmeniä kaupunkeja Rovaniemeltä Helsinkiin ja Turusta Kuopioon. Itse sain osallistua useampaa tilaisuuteen ja voin kertoa, että anti oli hyvä. Kiertueen aikana teimme kyselyn, johon vastasi lähes 600 henkilöä. Kyselyyn vastanneista 74 % on sitä mieltä, suomalainen ilmapiiri ei kannusta yrittäjyyteen, ja 57 % sitä mieltä, että yrittäjyyttä edistetään parhaiten vähentämällä sääntelyä. Tehtävää on paljon.
Kiertueella saimme yrittäjiltä myös kymmeniä hyviä ehdotuksia. Niitä pitää viedä määrätietoisesti eteenpäin. Tässä niistä muutamia:
Joustavuutta yrittäjyyden ja palkansaajana olemisen välillä täytyy lisätä. Nykyaikana ei ole perusteita sille, että yrittäjä tai hänen perheensä eivät saa samaa perusturvaa kuin työntekijä. Omaa yritysideaa on voitava kokeilla pelkäämättä, että jää kaiken sosiaaliturvan ulkopuolelle. Esimerkiksi työttömyyspäiväraha pitäisi jatkua jonkun aikaa, vaikka perustaakin yrityksen.
Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen riskiä on painettava pienemmäksi. Palkkaamiskynnystä on madallettava esimerkiksi pidentämällä koeaikaa ja helpottamalla työsuhteiden solmimista. Työllisyystukien byrokraattisuutta on vähennettävä, ettei yrittäjän arvokas aika kulu paperinpyörittelyyn.
On otettava käyttöön koulutussopimusjärjestelmä, joka painottaa työpaikkaoppimista vielä oppisopimusta enemmän. Sekä yritys että nuori hyötyvät, kun työ ja työntekijät kohtaavat tuottavuutta vastaavilla menoilla ja nuori saa arvokasta työkokemusta.
Sukupolvenvaihdoksia pitää helpottaa huomattavasti. Tällä hetkellä yrityksestä maksetaan verot jo omistuksen siirtyessä, vaikka nuorempi sukupolvi ei olisi saanut yrityksestä yhtään killinkiä kassavirtaa. Seurauksena monet sukupolvenvaihdokset jäävät toteutumatta tai kaikki liikenevät varat menevät verojen maksuun, mikä on pois investoinneista ja kasvusta. Uudella polvella on usein paljon ideoita ja tarmoa yrityksen kehittämiseksi. Sukupolvenvaihdoksissa on suuri kansantaloutta uudistava potentiaali.
Ehdotuksista muutamat ovatkin jo edenneet. Pienyrittäjien sosiaaliturvaa parannetaan. Pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia piristetään Finnveran valtuuksia korottamalla. Selvitys maksuperusteiseen arvonlisäveroon siirtymisestä valmistuu loppuvuoden aikana. Myös sukupolvenvaihdoksien helpottaminen päätettiin nyt ottaa työnalle. Nämä toimet eivät kuitenkaan missään nimessä riitä, vaan lisää tarvitaan.
Suomi tarvitsee työllistäviä yrityksiä ja menestyviä yrittäjiä. Yritykset osaavia työntekijöitä. Arvostetaan niin yrittäjien kuin työntekijöiden ahkeruutta ja tehdään menestyminen mahdolliseksi!
…
Kello 21.00 ja mukava päivä takana. Illalla vielä hyviä uutisiakin. Palataan niihin. Mutta tänään tehty hieman kampanjaa ja ideoita uuttakin. Näyttää siltä, että aika paljon uutta ja erilaistakin tulee tämä loppuvuosi ja sitten ensi kevään eduskuntavaalikampanjanikin pitämään sisällä. Malttakaahan. Minä en meinaa malttaa.
Tänään päivällä asioita siis hoidettiin Riihimäellä pariinkin otteeseen ja ehdinhän minä myös seurakuntavaalienkin velvollisuuden käydä hoitamassa. Lopen Seurakunnan Kirkkoherranvirastolla ääni uurnaan. Varsinaisena vaalipäivänä nimittäin olen toisella puolella maapalloa kehitysyhteistyömatkalla. Eli sekin työmatka jo kohta painaa päälle. Huomenna sitten Hämeenlinnaan uuden kauppakeskus Goodmanin avajaisiin ja iltapäivällä yksi yritysvierailu.