Suomi jatkaa aktiivista harjoitustoimintaa NATOn ja Yhdysvaltain kanssa – Artikla5 ulottuvuus mukana yhä useammassa sotaharjoituksessa

Blogi, perjantaina 15.10.2021

Eilen Puolustusvaliokunnassa kävimme läpi tulevan vuoden puolustusvoimien kansainvälistä harjoitustoimintaa. Korona peruutti tänä ja viime vuonna jopa noin kolmanneksen suunnitelluista harjoituksista ja tämä aiheutti merkittävää harjoitusvelkaan Puolustusvoimillemme. Toivottavasti ensi vuoden harjoitusohjelma voidaan viedä täydessä laajuudessa läpi, sillä nykyisestä vain noin 60 harjoituksen kokonaismäärästä ei ole enää varaa karsia. Parhaimmillaan viime kaudella harjoituksia oli yli 90. Tosiasia on kuitenkin se, että vain harjoittelemalla opitaan.

Kuulemisen jälkeen puolustusministeri Antti Kaikkonen teki sitten päätöksen Puolustusvoimien osallistumisesta kansainväliseen harjoitusyhteistyöhön vuonna 2022. Ensi vuoden nyt vahvistettu suunnitelma sisältää 62 harjoitustapahtumaa (vuonna 2021 60), joiden kustannukset ovat noin 7,2 milj. euroa. Osallistumme siis puolustusselonteon mukaisesti aktiivisesti kansainväliseen harjoitustoimintaan, joka tukee maamme puolustuskyvyn ylläpitämistä, kehittämistä ja osoittamista. Harjoitustoiminnalla edistetään myös yhteistoimintakykyä keskeisten kumppanimaiden kanssa sekä vahvistetaan alueellista turvallisuutta. Syventynyt yhteistyö Ruotsin ja Norjan, mutta myös Yhdysvaltojen ja laajemminkin Naton kanssa vaikuttaa myös harjoitusyhteistyön sisältöön ja nyt ”harjoitusyhteistyön painopiste on vaativissa esikuntien ja joukkojen kansainvälissä harjoituksissa sekä sotilaallisen avun antamista ja vastaanottamista kehittävissä harjoituksissa”.

Aiempaa useammassa harjoituksessa on nyt mukana Naton artikla 5:n mukaisia tilannekuvauksia. Tämä on merkillepantavaa myös mm. siksi, että maassamme on nyt vasemmistohallitus missä päävaltaa käyttää SDP ja vasemmistoliitto. Näiden puolueiden tuella maamme siis osallistuu säännöllisesti ensi vuonna isoon määrään Naton harjoituksia, joissa on artikla 5 -ulottuvuus. Naton 5. artikla on siis Naton perustamissopimuksen artikla ja se määrittää jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita. Artikla 5:n mukaan aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan katsottaisiin hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan.

”Kansainvälinen harjoitustoiminta on tärkeä osa puolustusyhteistyötä. Puolustusselonteon linjausten mukaisesti kahdenvälisen puolustusyhteistyön painopisteenä ovat Ruotsi ja Yhdysvallat. Lisäksi erityisesti Norjan kanssa rakennetaan syvenevää yhteistyötä. Osallistuminen Naton vaativiin harjoituksiin kehittää Suomen omia suorituskykyjä ja yhteistoimintakykyä kumppaneiden kanssa. Muiden keskeisten eurooppalaisten kumppaneiden kanssa puolustusyhteistyötä kehitetään kahden- ja monenvälisesti. Syventynyt puolustusyhteistyö vaikuttaa sekä harjoitusten skenaarioihin, sisältöihin että laajuuksiin.”

Voisi siis todeta, että hallituspohjasta riippumatta puolustusvoimien osallistuminen kansainväliseen harjoitusyhteistyöhön vuonna 2022 on jatkumoa aiempien vuosien pitkäjänteiselle harjoitusosallistumiselle.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen totesikin eilen, että ”Kansainvälisen harjoitustoiminnan merkitys on korostunut turvallisuusympäristön muutoksen, puolustusyhteistyön syvenemisen sekä puolustusvoimien tehtävien edellyttämien valmiuksien ja kyvyn kehittämisessä. Puolustusvoimien aiempi osallistuminen vaativiin kriisinhallintaoperaatioihin ja kansainväliseen harjoitustoimintaan tuki merkittävästi Afganistanin evakuointioperaation toteutusta”.

Ensi vuoden kansainvälisistä harjoituksista voisi nostaa esille muutamia. Maavoimiemme kannalta tärkeitä kansainvälisiä harjoituksia ovat Cold Response, Arrow, Lightning Strike ja Hedgehog. Näissä harjoituksissa yhdistetään logistiikan tarpeet sotilaallisen liikkuvuuden järjestelyiden kehittämiseksi. Maavoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan painopisteenä onkin kehittää nimenomaan yhteistoimintakykyä Ruotsin kanssa, mutta harjoitusohjelmassa korostuu myös teknistä yhteensopivuutta ja toimintatapoja kehittävät harjoitukset erityisesti Yhdysvaltojen kanssa.

Merivoimien kannalta tärkeitä kansainvälisiä harjoituksia ovat Baltops, Swenex ja Freezing Winds ja näissä painopisteenä on kehittää myös yhteistoimintakykyä nimenomaan Ruotsin kanssa Itämeren alueella.

Ilmavoimien kv-harjoituksista pitää mainita ainakin Hanki osana FISE-harjoitustoimintaa sekä Luftförsvarsövning ja Frisian Flag. Ruotsi yhteistyö näkyy siis näissäkin nimienkin kautta ja Ilmavoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan painopisteenä onkin ylläpitää Ruotsin kanssa saavutettu yhteistoimintakyky.

”Logistiikan harjoitustoiminnassa korostuu sotilaallisen liikkuvuuden ja isäntämaantuen järjestelyiden kehittäminen ja harjoittelu. Suomessa toimeenpantaviin harjoituksiin sisällytetään logistiikan toimintatapojen kehittämistä edistävät tavoitteet. Ulkomailla järjestettävissä harjoituksissa hankitaan osaamista sekä yhdenmukaistetaan toimintatapoja keskeisten kumppaneiden kanssa.

Johtamisjärjestelmäalan harjoitustoiminnassa korostuu tietojärjestelmien ja tiedonvaihdon teknisen yhteensopivuuden kehittäminen sekä kybersuorituskykyyn liittyvän osaamisen syventäminen yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Teknisen yhteensopivuuden kehittämisen kannalta keskeisiä ovat esimerkiksi Cwix ja Bold Quest -tapahtumat.

Rajat ylittävää harjoitustoimintaa (Cross Border Training, CBT) jatketaan keskeisten kumppanimaiden kanssa. CBT on kahden- ja monenvälinen koulutus- ja harjoituskehys, jonka puitteissa toteutetaan suunnitelmallisia koulutus- ja harjoitustapahtumia. Toiminta sisältää maa-, meri- ja ilmavoimien sekä erikoisjoukkojen koulutus- ja harjoitustoimintaa.

Osa Puolustusvoimien kansallisista harjoituksista on aiempien vuosien tapana avattu Suomen kannalta tärkeille kumppanimaille, kuten muille Pohjoismaille. Naton koulutus- ja harjoitusohjelmaan (NATO Military Training and Exercise Programme, NATO MTEP) on ilmoitettu neljä Suomessa vuonna 2022 järjestettävistä harjoituksista. Muiden maiden osallistuminen Suomen järjestämiin harjoituksiin perustuu aina kutsuun.”

Tässä lyhyesti yhteenvetona ensi vuoden Puolustusvoimien kansainvälistä harjoitustoimintaa. Voi siis hyvin todeta, että olemme niin lähellä Natoa, kuin vain voi olla ilman siihen kuulumista ja toisaalta näin ilman sen antamia turvatakuita. Jokainen voi pohtia, että olisiko järkevää ottaa myös ne itsellemme?

Alkavan vuoden aikana Puolustusvoimat tiedottaa vielä erikseen kaikista kansainvälisistä harjoituksista ja koulutustapahtumista ennakkoon Puolustusvoimien verkkosivuilla.

Eduskunnassa tänään puolustusvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan kokoukset ja perjantain tapaan vain lyhyt täysistunto. Viikonloppua kohden siis pian.

….

Kello 20.15 ja kotona. Tänään eduskunta äänesti koronapassista, mikä saadaan nyt viikonloppuna käyttöön sekä ns. raja-HE:stä millä Marinin hallitus halusi edelleen rajoittaa ulkomaalaisten turistien tuloa Suomeen alkavanakin talvisesonkina muita Pohjoismaita enemmän. Kokoomus vastusti tätä esitystä, mutta keskustan ja SDP:n johdolla tiukat maahantuloehdot hyväksyttiin tänään. Tämä päätös tullee olemaan monelle erityisesti Lapin matkailualan toimijalle kohtalokas. Vaikea ymmärtää, että tällaisen vitsauksen vielä halusivat yli viranomaisten vaatimusten matkailullemme asettaa?

40 vuotta palvelevaa yrittäjyyttä – Hyviä eläkepäiviä Elisa ja Veikko Kaartinen

Kotimatkalla sitten piipahdin Lopen Linja-autoaseman talossa. Aikanaan muuten Kontron Onni tämän talon rakennutti ja olen esittänyt ja toivonut, että talo voitaisiin nyt nimetä Liiketalo Onniksi. Aikanaan, kun sitä esitin niin Onni oli

esityksestäni otettu ja iloinen ja vaikka sitä ei ehtinytkään tapahtua ennen Onnin poismenoa, niin toivottavasti se voisi nyt toteutua Onnin elämäntyötä myös osaltaan kunnioittamaan. Mutta se on oma juttunsa. Tänään samassa talossa juhlistimme ja kiitimme Lopen Fysikaalisenhoitolaitoksen Elisa ja Veikko Kaartista. He tulivat nuorina yrittäjinä taloon linja-autoaseman valmistuttua 80-luvun alussa ja tekivät yrityksensä kanssa upean elämäntyön samassa paikassa. Nyt yritystä jatkaa heidän poikansa Heikki ja tekeekin sen hienosti. Yrityksellä jo nyt useampi toimipiste ja kasvua kuulemma tulossa edelleen. Hyvillä mielillä siis Elisa ja Veikko voivat nyt siirtyä todellakin ansaituille eläkepäiville.

Vein tänään heille Lopen kunnan virallisen tervehdyksen ja kiitokset ison Lopen värisen kukkakimpun kanssa. Lopen Kokoomuksen kuusen Elisalle ja Veikolle ojensi Seppälän Tiina.

Kiitos ja hyviä eläkepäiviä siis vielä kerran täälläkin Elisa ja Veikko! Lopen Yrittäjäjuhlassa sitten juhlitaan teitä!

 

Kommentit