Suomen Yrittäjät vaatii lisää uudistuksia – ”Työelämän sääntelyä pitää vähentää olennaisesti”

Blogi, tiistaina 07.06.2016

Kilpailukykyneuvotteluiden yhteydessä ja muuta työelämän uudistamista koskevan keskustelun aikana yrittäjiä on jopa syytetty järjettömiksi. Itse hämmästelen tällaisia puheenvuoroja sillä tosia-asia on, että uudet työpaikat syntyvät juuri pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Suomessa toimivista yrityksistä pieniä alle 10 työntekijän yrityksiä on valtaosa eli yli 93 prosenttia, kun suuryrityksiä on vain 0,2% yrityksistä, vajaa 600. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus yrityskannasta onkin jopa 99,8 prosenttia. Esimerkiksi tämän vuosituhannen ensimmäisen kymmenen vuoden aikana suuryritykset palkkasivat vain reilut 7000 henkeä, kun samaan aikaan Pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 100 000 hengelle. Suomalaiset yrittäjät ovatkin tulevaisuutemme talouskasvun kivijalka.

Suomen Yrittäjät sanoivat aivan perustellusti EI ns. kompromissiesitykselle paikallisesta sopimisesta. Esitys olisi vienyt paikallisen sopimisen mahdollisuuksia jopa nykyistä huonompaan suuntaan ja itse kutsuisin järjettömän sijaan EI-päätöstä järkipäätökseksi. Tämän ratkaisun rinnalla Yrittäjät ovat kuitenkin aivan perustellusti kiittelee kilpailukykysopimusta. Lisää uudistuksia työmarkkinoille kuitenkin tarvitaan. Yrittäjien puheenjohtaja Mikael Pentikäinen totesikin, että ”jotta Suomeen saadaan riittävästi uusia työpaikkoja, työelämän sääntelyä pitää vähentää olennaisesti.” Työpaikoilla, työntekijät ja työantajat, tietävät nimittäin parhaiten, miten yritykset voivat menestyä. Siksi sopimisen vapaus ja mahdollisuus pitää antaa sinne. Hallituksen seuraava tehtävä onkin minusta lunastaa lupauksia paikallisesta sopimisesta.

ORPO_FB_ylakuva_315x851px_9Itse pidän kilpailukykysopimusta erittäin merkittävänä. Siitä ei toki kunnia kuulu nykyiselle hallitukselle vaan nimenomaan sopimuksen neuvotelleille ja tehneille työntekijöille ja työantajille. Tärkeää, että kaikki ovat mukana yhteistä maatamme pelastamassa ja näyttää siltä, että viime hetken neuvottelut ja alkuviikon kiky-neuvottelut tuonevat vielä mukaan lisääkin työntekijöitä ja työnantajia. Yli 85 prosentin kattavuuteen näytetään päästävän ehdottomasti, mutta parhaaseen lopputulokseen pääseminen vaatisi myös AKT:ltä vastuunkantoa ja mukaan lähtemistä. Se toisi vielä merkittävästi lisää veronkevennyksiäkin kaikille työntekijöillemme.

Veronkevenysten lähtötaso oli 315 miljoonaa euroa. Jo se olisi riittänyt tasoittamaan uhkaavan ostovoiman heikentymisen. Sopimuksen kattavuuden ylittäessä nyt 85 prosenttia, kevennysten suuruus nousee 415 miljoonaan euroon ja mm. AKT:n mukaan lähdöllä kattavuus nousisi yli 90 prosenttiin suomalaisista työntekijöistä ja samalla veronkevennykset olisivat peräti 515 miljoonaa euroa. Maksimi veronkevennyksiin eli miljardiin euroon päästään jos tulevina vuosina talouskehitys jatkuu suotuisana. Kaiken kaikkiaan nyt tehtävät veronkevennykset siis vastaavat sitä, mitä kilpailukykypaketin toimista tulee ns. palkansaajien kontolle. Hallituksen ratkaisut siis kompensoi sen ja täyttää lupauksen, että kenenkään palkansaajan verotus ei kiristy. Työministeri Jari Lindström arvioi veronkevennyksen tarkoittavan tavallisen kansalaisen rahapusissa noin 250 euroa. Kilpailukykysopimuksen syntyessä hallitus lupasi myös vetää pois vaih­to­eh­toisen kiris­tys­pa­ket­tinsa ja ehdolliset lisäsäästöt. Se on tärkeä päätös jokaiselle suomalaiselle.

Eduskunnassa keskustelussa EU:n avuntoantolausekkeet 222 ja 42.7. Ne antavat meille lupauksen että pahimmalla hetkellä meillä on oikeus saada muilta EU-mailta apua "kaikin mahdollisin keinoin".

Eduskunnassa keskustelussa EU:n avuntoantolausekkeet 222 ja 42.7. Ne antavat meille lupauksen että pahimmalla hetkellä meillä on oikeus saada muilta EU-mailta apua ”kaikin mahdollisin keinoin”.

Kilpailukykypaketti on merkittävä osa maamme talouden kuntoonsaattamista. Sen kokonaisvaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä, mutta vaikuttaa se alkaa heti ensi vuonna. Syntyvien työpaikkojen määriä on vaikea arvioida, mutta Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen laskelmien mukaan se olisi noin 22 000–35 000 uutta työpaikkaa. Myös suurempia arvoita on esitetty. Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä totesi, että ratkaisu parantaa maamme kilpailukyä jo ensimmäisenä vuonna kolmisen prosenttia ja muutaman vuoden aikajänteellä nelisen prosenttia. Kun tämän päälle lasketaan jo sovittu palkkojen jäädytys ensi vuonna ja jatkossakin äärimaltilliset palkkaratkaisut niin lähes 10 prosentin kilpailukyvyn paranemiseen voidaan päästä. Tällä olisi jo erittäin suuri merkitys maamme talouskasvulle.

13335781_10154264275316670_7783666303979260909_n

Sanomatalossa tänään puheenjohtajakiertueemme viimeinen tentti ja hienosti väkeä paikan päällä. Ja hyvä oli myös tenttikin.

13413650_10154264684151670_1471292272571772037_n

Hernesaaren ranta täyttyi tänään Sanomatalon puheenjohtajatentin jälkeen Petterin tukijoista. Nyt täytyy sanoa, että hyvältä näyttää ja tuntuukin.

13344557_10154264683941670_7678479478458928543_n

Hjallis Harkimo veti mainion haastatteluhetken Petteri Orpon kanssa. Hienot arvotkin ehdokkaallamme ja tulevalla puheenjohtajallamme.

13417671_10154264551106670_899488590662726775_n

Kansanedustaja Susanna Koski Petterin kainalossa. #kainalossaollaan

Selvää on, että kilpailukyvyn paraneminen suhteessa kilpailijamaihin tulee lisäämään työllisyyttä ja se on jokaisen suomalaisen etu. Olemme hyvällä tiellä talouden tasapainottamiseksi ja velkaantumisen taittamiseksi. Se on jokaisen suomalaisen etu.

Kello 21.40 ja juuri Hernesaaren rannasta kämpille. Hieno ilta tänään Petterin kiertueen juhlassa Hernesaaressa ja väkeä valtavasti. Samanlainen fiilis jäi mitä jo tänään MTV:n gallup kertoi eli näyttää jopa enemmistö olevan jo Petterin takana. Mutta muistetaan se, että puheenjohtaja valitaan vasta lauantaina ja valinnan tekee puoluekokousedustajamme eli loppuun asti mennään ja ennen kaikkea yhdessä.

Ennen vaalijuhlaamme oli kiertueen viimeinen tentti Sanomatalossa. Suuri aulasali täynnä ja väkeä seisoi joka paikassa ja kurkki vaikka mistä nähdäkseen ja kuulakseen tentin. Erinomainen tentti olikin ja täytyy kyllä nostaa hattua kaikille ehdokkaillemme – hyviä ja osaavia esiintyjiä. Tämä tentti kuitenkin vahvisti edelleen sitä, että vaikeaan taloustilanteeseen ja hankalaan poliittiseenkin tilanteeseen saamme parhaan mahdollisen puheenjohtajan Petteri Orposta. Nyt tarvitaan luottamuksen rakentamista ja sillan rakentamista ja siinä Petteri kolmikosta kyllä omaa luokkaansa.

Päivä eduskunnassa tänään valiokuntien kokouksissa ja iltapäivällä täysistunnossa käsittelyssä hallituksen esitys millä Lissabonin sopimuksen mukaisesti maamme puolustusvoimille lisätään neljäs tehtävä eli avunantaminen toiselle EU-maalle solidaarisuus- ja avunantolausekkeiden mukaisesti. Itse painotin sitä, että nyt pitäisi muistaa se, että kyse on nimenomaan siitä, että me sotilasliittoon kuulumattomana maana saamme tätä kautta itsellemme EU:n turvatakuut, muita turvatakuita tai lupauksia avun saamisesta pahimmallakaan hetkellä meillä ei ole. Nato-mailla kuitenkin oma artikla 5 ja sen tuoma yhteisvastuu ja turvatakuut, mutta ne eivät tietenkään meitä turvaa tai kosketa. Hyvä siis, että saamme nyt yhteisen Lissabonin sopimuksen täydellä teholla toimimaan aikanaan eduskunnan päättämässä hengessä.

Laajemmin ajatuksiani EU:n turvatakuista löydätte tuolta Eduskunta-työ sivun kautta ja sieltä tämän päivän puheenvuorot ja onhan täällä blogissanikin ja myös Kynästä -sivulla aiheesta kirjoituksiani ja ajatuksiani.

Nyt vielä töitä kotona ja huomenna aikainen herätys ja aamunavauksena Valtion Liikuntaneuvoston kokous.

Kommentit