Suomelle ja Ruotsilta massiiviset apupaketit Ukrainalle – Molemmista maista puolustusmateriaalia lisää yli 400 miljoonalla eurolla Ukrainaan.
Tällä viikolla Suomen ja Ruotsin apu Ukrainalle kertaheitolla moninkertaistettiin. Aiemmin olemme antaneet Ukrainaan yhteensä 11 apupakettia ja niiden yhteenlaskettu arvo on ollut noin 190 miljoonaa euroa. Eilen puolustusvaliokunnassa meillä oli pöydällä kahdestoista tukipaketti ja sen arvo on yksin 400 miljoonaa euroa. Tämä massiivinen tänään julkistettu apupaketti siis moninkertaistaa antamamme avun kokonaismäärän.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen Ylen haastattelussa kokouksemme jälkeen.
Linjamme mukaisesti emme julkaise paketin sisältöä turvallisuussyistä. Voisi vanhempainvapaalla olevaa puolustusministeri Antti Kaikkosta mukaille todeta, että ihan tappavaa ja järeää materiaalia. Ja se kerrottiin julki, että tässä 400,9 miljoonan euron tukipaketissa ei ole mukana siis vielä Leopard-taisteluvaunuja. Niistä päätöksiä tehtäneen huomenna EU:n ja Nato-maiden puolustusministereiden kesken.
Voisi todeta, kuten Ruotsinkin pääministeri Ulf Kristterssonkin totesi, että…
”Ukrainan toiveet vaikuttavat tukipäätösten sisältöön.”
Eilen myös Ruotsin hallitus siis kertoi omasta uudesta sotilasapupaketista Ukrainalle. Meidän tapaan länsinaapurimme puolustusmateriaalipaketti on suuruudeltaan yli 400 miljoonaa euroa ja se sisältää panssaroituja ajoneuvoja ja NLAW-panssarintorjunta-aseita. Ruotsi on siis noudattanut pakettien sisällöstä toisenlaista tiedotuslinjaa ja kertonut julki mitä paketit ovat sisältäneet. Nyt julkistetussa paketissa heillä oli siis mukana pitkään Ukrainan toivelistallakin olleita itsenäisesti liikkuvia ja tehokkaita Archer-haupitseja. Ruotsin uusimman tukipaketin painopiste on siis maavoimien vahvistamisessa ja nimenmaan maataisteluissa.
Myös Viron pääministeri Kaja Kallas kertoi eilen Twitterissä, että maa lähettää Ukrainaan nyt mm. kenttätykkejä, kranaatinheittimiä ja ammuksia. Kokoluokkaa Kallas kuvasi näin: ”Viron antama sotilaallinen avustus on yli prosentin maan bruttokansantuotteesta.” Ja hän kannusti samalla länsimaita jatkamaan Ukrainan puolustusvoimien tukemista, hinnasta välittämättä. Juuri näin.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vastasikin Twitterissä Kallakselle kiitoksin:
”Arvostamme sitä. Se on sijoitus yhteiseen voittoomme!”
Meidän tulee siis yhdessä jatkaa Ukrainan tukemista lopulliseen voittoon asti.
Eilen siis saimme puolustusvaliokunnassa valmiiksi lausuntomme Nato-jäsenyytemme ratifioimiseksi (PuVL 15/2022 pv – HE 315/2022 vp). Valiokunta otti kantaa Nato-jäsenyyden puolesta jo keväällä ajankohtaisselonteon yhteydessä, ja keskityimme nyt tuoreessa lausunnossamme käytännön kysymyksiin. Korostimme mm. eduskunnan tiedonsaanti- ja osallistumisoikeutta Nato-päätöksentekoon.
Kuten puheenjohtajamme Antti Häkkönen (kok) totesi, niin ”Nato-päätöksenteossa korostuu eduskunnan, hallituksen ja presidentin yhteistyö. Ylimpänä valtioelimenä eduskunnan osallistuminen Nato-asioihin tulee varmistaa. Erityisen tärkeää eduskunnan vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen on Nato-jäsenyyden alkutaipaleella, sillä nyt omaksuttava toimintalinja tulee pitkälti määrittämään sitä, miten eri Nato-asioista eduskuntaa käytännössä informoidaan”. Pidimme luontevana, että Suomen tarkempaa Nato-roolia linjataan ulko- ja turvallisuuspoliittisten selontekojen sekä puolustusselonteon kautta.
Valiokuntana totesimme lisäksi, että kansainvälisen puolustusyhteistyön rooli Suomen puolustuspolitiikassa muuttuu merkittävästi liittymisen myötä. Maamme Nato-jäsenyyden toteuduttua liittokunnan rakenteiden ulkopuolisella sotilaallisella yhteistyöllä tavoitellaan ennen kaikkea yhteisen puolustuksen tehokkaampaa toimeenpanoa. Huomautimme, että yhteistyön avulla luodaan myös vaihtoehtoja sen varalle, että Naton konfliktiajan toiminta jostain syystä hidastuisi. Puolustusyhteistyöllä on mahdollista hakea tiettyjen valtioiden ja maaryhmien tarpeisiin räätälöityjä ratkaisuja ilman koko liittokunnan toimintaan väistämättä liittyvää kankeutta.
Valiokunta totesimme jo keväällä, että Nato-jäsenyys olisi Suomen turvallisuuden kannalta paras ratkaisu. Puolustusvaliokunta kirjoitimme tuolloin (PuVL 3/2022 vp): ”Nato-jäsenyys nostaisi merkittävästi pidäkettä joutua Venäjän aggression kohteeksi ja takaisi kriisitilanteessa Suomen oman kansallisen puolustuskyvyn vahvistamisen liittokunnan merkittävillä sotilaallisilla voimavaroilla”.
Keväällä ja kesällä käydyissä liittymiskeskusteluissa Suomi vahvisti sitoutumisensa Pohjois-Atlantin sopimukseen täysimääräisesti ja ilman ennakkoehtoja, eikä puolustusvaliokunta näe niille edelleenkään tarvetta. Vasemmistoliiton edustaja valiokunnassa jätti lausuntoon eriävän mielipiteensä.
Puolustusvaliokunnan lausunto hallituksen esityksestä Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi menee seuraavaksi ulkoasiainvaliokuntaan, joka laatii asiasta mietinnön.
Täältä pääsette lukemaan meidän puolustusvaliokunnan lausunnon kokonaisuudessan.
…
Kello 23.00 ja kotona. Kiitos viesteistänne liittyen tämän päiväiseen apupakettiin. Sen sisältöä en voi kommentoida kuin toteamalla, että raskasta aseistusta ja ampumatarvikkeita. Kova ja iso paketti. Mutta näitä tulee jatkaa ja seuraavien valmistelu pitää käynnistää heti ja yhdessä huolehtia, että me auttajat myös saamme apua jos sen tarve vielä tulee. Ja saammekin.
Nyt kiitos tästä työviikosta. Huomenna taas mennään.