Itsenäisen Suomen Puolustusvoimat perustettiin kansalaissodan jälkeen vuonna 1918. Viime vuonna juhlistettiinkin laajasti maamme puolustusvoimien 100-vuotista historiaa. Reilu sata vuotta sitten saksalaisten asiantuntijoiden johdolla syntyi siis maamme rauhan ajan joukkorakenne. Tämä rakenne, kolme divisioonaa ja yksi prikaati, säilyi käytössä aina talvisodan syttymiseen asti loppuvuoteen 1939 asti. Nyt sata vuotta myöhemmin maamme rauhan ajan puolustusvoimissa on kolme puolustushaaraa ja 16 varusmiehiä kouluttavaa joukko-osastoa. Yksi keskeinen ja tärkeä on Maavoimien Panssariprikaati meillä täällä Hämeessä Hattulassa ja Riihimäellä.
Tänään Panssariprikaatissa vietettiin Hämeen Panssaripataljoonan perinnepäivää ja samalla juhlittiin myös Panssarivaunujoukot 100 – merkkipäivää. Prikaatin toiminnan voidaan katsoa alkaneen 15.7.1919 perustetusta Hyökkäysvaunurykmentistä. Armeijamme ensimmäisen panssarivaunumalli oli silloin Renault F.T. Modéle 1917. Mutta prikaatin perinteisiin liittyvän historian voidaan katsoa ulottuvan aina Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:een.
Perustamisen jälkeen vajaa parikymmentä vuotta myöhemmin 3.12.1937 nimeksi muutettiinnErillinen Panssarikomppania ja sitten talvisodan aikana 5.12.1939 perustettiin Panssaripataljoona ja tästä sitten jatkosodan aikana 9.3.1942 Panssariprikaati.
Vuoden 1942 talvella Päämajasta annettiin käsky Panssaridivisioonan perustamisesta saman vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tehtävään määrättiin Mannerheim-ristin ritari numero 1, kenraalimajuri Lagus. Työ tehtiin määrätyssä ajassa ja viralliseksi perustamispäivämääräksi tuli 28.6.1942. Perustetun Panssaridivisioonan tunnukseksi tuli ns. Laguksen nuoli eli kolminuolitunnus. Tänään tätä samaa tunnusta kantaa Panssariprikaati. Alunperin Panssaridivisioona sijoitettiin Itä-Karjalaan, mutta keväällä 1944 se siirtyi Karjalan Kannakselle. Panssaridivisioona oli jatkosodan aikana maamme armeijan kovimpia yksiköitä ja sillä olikin merkittävä rooli vuonna 1944 kesän torjuntataisteluissa. Tuolloin maamme kohtalo ratkaistiin. Itsenäisyys säilyi.
Jatkosodan jälkeen Panssaridivisioonan tehtävät jatkuivat vielä Lapin Sodassa. Myöhemmin jokkojen kotiutumisen jälkeen divisioona purettiin ja se muuttui Kevyeksi Prikaatiksi. Tällöin paikaksi määräytyi Hämeenlinna ja Hattulan. Myöhemmin vuonna 1952 Kevyt Prikaati muuttui Panssariprikaatiksi ja tällöin alkoi myös varsinaisen varuskunnan rakentaminen Hattulaan Parolannummella.
Nyt perustamisen 100-vuotispäivän ja myös yli 70 rauhanvuoden jälkeen Panssariprikaati on Parolannummella ja Riihimäellä toimiva moderni joukko-osasto, joka kouluttaa maamme maavoimien iskukykyisimpiä taisteluosastoja. Käytössä on mm. uusimmat Puolustusvoimien vaunuhankinnat kuten K9 Thunder, Leopard 2A6 ja BMP-2M. Panssariprikaati kouluttaa myös pääosan pääkaupunkiseudun ilmapuolustuksen joukoista sekä elektronisen sodankäynnin erikoisjoukkoja. Panssariprikaatilla on monipuolinen panssarikalusto sekä laajat harjoitusalueet. Panssariprikaati hyödyntää koulutuksessa virtuaalista taistelukenttäkoulutusta ja on simulaattorikoulutuksen kärkiosaajia.
Tänään Parolannummella oli paljon väkeä. 100-vuotisjuhlallisuuksien lisäksi Parolassa vietettiin tänään myös Hämeen Panssaripataljoonan 2/19 alokkaiden läheistenpäivää.
Kiitos upeasta juhlapäivästä ja hienoista esityksistä ja upeasta tunnelmasta. Oli ilo ja kunnia saada olla paikalla. Ja täytyy sanoa, että oman erityisen tunnelman toivat uudet alokkaat ja heidän läheisten päivä. Voi sitä nuorta rakkautta ❤️
Panssarijoukkojen kunniamarssin sanat kirjoitti runoilija Yrjö Jylhä Talvisodassa Taipaleenjoella:
”Meillä on käsky jyrkin
uhmata kuolemaa.
Voimalla panssarinyrkin
ruhjoa vastustajaa.
Meillä ei säikytä,
meillä ei surra
– iske ja murra!”