EU-komissio julkisti tällä viikolla oman esityksen ns. ilmastolakipaketiksi.
Euroopan Unionin tavoitteena on näin saada unioni hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Meillä Suomessahan omaksi aikarajaksemme on asetettu vieläkin kunnianhimoisempi vuosi 2035.
Ilmastopaketilla tavoitellaan vuoteen 2030 mennessä 55 % päästövähennyksiä. Nyt pääministeri Sanna Marinin hallitus onkin tiukan paikan edessä. Sen on pystyttävä varmistamaan, että asiansa, myös päästöjen ja myös paljon puhuttujen metsien osalta esimerkillisesti hoitanut maamme ei joudu kohtuuttomaan tilanteeseen uusien tavoitteiden ja ennen muuta toimien kanssa.
Esimerkiksi keskustelu meidän metsistä on todellakin ajautumassa erikoiseen konkeloon. EU on ottamassa päätösvaltaa meiltä metsistämme ja ei sellaista tietenkään tule hyväksyä. Esimerkiksi se, että muut EU-maat voisivat jättää omia heille kuuluvia päästövähennyksiä tekemättä meidän metsien hiilinielujen avulla on käsittämätön.
Esimerkiksi Alankomailla ei ole esityksessä lainkaan hiilinieluvelvoitteita. Puukenkämaa voisi siis jatkaa eteenpäin, kuten tähänkin asti? Miksi?
Itse ajattelen hyvin samalla tavalla kuin kokonaisuutta kommentoinut Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Timo Jaatinen, joka totesi, että esityksessä ”metsät nähdään vain hiilinieluina tai monimuotoisuuden näkökulmasta, mikä on toki tärkeää, mutta metsät ovat myös ratkaisujen tarjoajia”.
Myös suomalaisen ja EU-tasoisen ruuantuotannon tulevaisuus tulee turvata. Ja se tulee tehdä niin, että vaatimukset koskevat myös EU:n ulkopuolelta tuotavia tuotteita. Ei voi olla niin, että oma ruuantuotanto ahistetaan ilmastopussiin ja sitten EU:n ulkopuoleta virtaa maihimme erisäännöillä tuotettuja tuotteita ilman vastaaviakriteerejä. Kauppapolitiikan pitää siis varmistaa se, että ilmastoratkaisuin ja muillakaan toimilla ei EU-alueen ja näin ollen myös kotimaista ruuantuotantoamme ajeta EU:n ulkopuolelle.
Yksi iso kokonaisuus on luonnollisesti autoilu. Kaikki ovat varmasti yhtämieltä siitä, että liikenteen päästöjä tulee saada alas. Kysymys onkin nyt varmasti siitä, että miten ja miten se tehdään niin, että harvaanasutussa ja pitkien etäisyyksienkin maassa on mahdollista asua ja elää tulevaisuudessakin. Oma ajatteluni lähtee tuttuun tapaan siitä, että tehtäisiin ns. teknologianeutraalia lainsäädöntöä. Ei ole EU:n eikä eduskunnankaan tehtävä määrätä, että joku teknologia kielletään, vaan meidän tehtävä on ohjata lainsäädönnöllä kehitystä niin, että pakoputkesta ei tulisi sitä mitä sieltä nykyisin tulee. Siis ratkaisevaa pitää olla päästöt ei teknologia.
Tästä syystä itse karsastan suunnitelmia käytännössä kieltää polttomoottorit. Miksi, jos kerran diesel-moottorin saa päästöttömäksi esimerkiksi MyDieselin kaltaisilla polttoaineratkaisuilla tai bensa-auton etanonolimuutoksella. Tavoite voi siis hyvinkin olla se, että uusista autoista ei jonkun tietyn vuoden jälkeen saa enää tulla uusia päästöjä, mutta oleellista on myös turvata olemassa olevan autokannan ja muun käytön jatkuminen ja salliminen myös tulevaisuudessa.
Eli jos nykyinen maamme hallitus taipuu siihen, että liikenteen maksutaakkaa edelleen kasvatetaan ja esimerkiksi bensan ja dieselin hintaa edelleen korotetaan niin maksurasitteen kasvu pitää kyllä kompensoida muuta kautta. Huomionarvioista nimittäin on se, että meillä on jo nyt henkilöautoliikenteen verotus kansainvälisessäkin vertailussa kireimmästä päästä.
Pidän nyt siis tärkeänä, että maallamme on myös omatahto. Ratkaisut eivät saa olla sellaisia, että maamme jo muutenkin koetuksella oleva kilpailukyky entisestään EU:n sisällä heikkenee. Ja meillä tässä kilpailukykyasiassa isossa roolissa on juuri pitkien etäisyyksien johdosta kumipyöräliikenne.
Lopputulemmana voisi todeta, että hyvä, että EU:n komissio sai lopulta ilmastoesityksensä valmiiksi. Siitä voidaan keskustelua jatkaa, mutta vain niin, että se on reilu ja erilaiset maat ja alueet huomioonottava.
Tavoite on kuitenkin loppupelissä tärkeä eli päästöjen vähentäminen niin, että pystyisimme hillitsemään maapallon lämpenemistä. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2050 menessä on hyvin keskeistä siinä, että maapallon lämpeneminen voitaisiin rajoittaa 1,5 asteeseen. Hiilineutraalius siis tarkoittaisi sitä, että tulevaisuudessa kaikki syntyvät hiilidioksiidipäästöt kyettäisiin sitomaan ilmakehästä takaisin luontoon.
EU:n jäsenmaat aloittavat 10 000 sivuisen Fit for 55 kokonaisuuden käsittelyn seuraavaksi, kuten myös EU-parlamentti. Tavoitteeksi on asetettu, että valmista tulisi olla EU-tasolla keväällä 2023 ja tämän jälkeen toimet vietäisiin jokaisen jäsenvaltion kansalliseen lainsäädäntöön.
Mutta tehtävää tässä vielä riittää, mutta tehtävä myös on.
…
Kello 21.48 ja helteinen päivä tämäkin ja jälleen takana. Lopen Kesätorilla tänään lasten juhlaa Jokeri Pokeri Poxin ja kumppaneiden johdolla ja sitten vielä vähän Jetsettersin Jania lopuksi. Mainio ilta ja väkeä paljon liikkeellä. Nyt siis viisi Lopen kesätoria takana ja vielä viisi edessä eli jokaisena kesätorstaina kello 17-20 Lopen torilla musiikkia, ohjelmaa, hyvää ruokaa ja juomaan ja totta kai myös torimyyjiä. Tervetuloa.
Huomenn tarkoitus mennä Räyskälän Lentokentälle. Katsotaan hieman kentän ajankohtaisia juttuja ja myös kehittämissuunnitelmia ja sitten taidamme piipahtaa myös pilvissä. Tai ei taida pilviä olla huomennakaan eli piipahdetaan taivaalla.