Tuore Etlan talousennuste lupailee Euroalueen ja Yhdysvaltojen kasvun jatkuvan epävarmuudenkin lisääntyessä. Samaan aikaan Kiinan kasvu hidastuu. Meidän kokonaistuotanto kasvaneen tänä vuonna 0.9 prosenttia ja tulevina vuosina kasvu vahvistuu edelleen 1.2 (2017) ja 1.4 (2018) prosenttiin. Talousennusteeseen sisältyy kuitenkin yksi suuri mutta. Se lähtee nimittäin siitä, että yhteiskuntasopimus pitää saada maaliin ja sen myötä tuloveroja voida alentaa 500 miljoonalla eurolla vuosina 2018 ja 2019. Yhteiskuntasopimuksella on siis poikkeuksellisen merkittävä vaikutus maamme tulevaisuuteen ja senkin saa taloutemme kasvu-uralle vain vaivoin.
Toteutuessaan yhteiskuntasopimus kohentaa maamme kilpailukykyä ja vienti kasvaa vajaan prosentin jo tänä vuonna ja ensi vuonna jo runsaat 3 prosenttia. Veronkevennykset hieman vahvistavat ostovoimaa, mutta yksityinen kulutus kasvaa vain hitaasti kuitenkin koko ennustejakson ajan.
Investoinnit sen sijaan kääntyvät lähes 4 prosentin kasvuun tänä ja ensi vuonna. Reipas kasvu kuitenkin hidastunee hieman seuraavina vuosina.
Kaikki tämä alkaa vaikuttaa työllisyyteen vasta vaalikauden lopulla. Yhteiskuntasopimuksenkin jälkeen työttömyysaste pysyisi 9.2 prosenttissa vielä vuonna 2018. Vuoden 2020 työllisyysasteeksi arvioidaan 71 prosenttia ja työttömyysasteeksi edelleen korkea 8.9 prosenttia. Kuluttajahintojen nousu jää tänä vuonna 0.3 prosenttiin ja ensi vuonna inflaatio kohoaa 1.1 prosenttiin. Julkisen talouden tasapainottuminen on hidasta sopeutustoimista huolimatta.
Näin karun kuvan tulevista vuosista antaa Etlan tuorein talousennuste silläkin olettamalla, että yhteiskuntasopimus saadaan voimaan toivotulla tavalla. Voi vain tästä kuvitella mikä on tilanne sitten jos yhteiskuntasopimus liittokohtaisella kierroksella vielä kaatuu. Sen jälkeen jokaista kasvulukua voi reivata reilusti alaspäin ja miinuksellekin ja vain työttömyysprosenttia ja maamme velkaantumista ylöspäin.
Koko EU-alueen BKT nousee 1.9 prosenttia tänä vuonna ja 1.7 prosenttia vuonna 2017. Euroalueen elpyminen nojaakin vahvasti yritysten ja kotitalouksien luottamuksen kehittymiseen. Alhainen öljyn hinta tukee energiaa tuovien eurotalouksien kasvua ja samaan aikaan keikentynyt euron kurssi vahvistaa niiden vientiä.
Merkille pantaa on sekin, että Euroalueellakin tilanteet vaihtelevat rajusti. Vielä hetki sitten talousvaikeuksissa rypenyt Irlanti on laittanut asiansa reippaasti kuntoon ja maan BKT:n kasvu on 4 prosenttia. Myös Espanjassa kasvu on hyvää 3 prosentin luokkaa. Suuret euromaat Saksa ja Ranska kasvavat 1.5 prosentin talouskasvulla ja Italiassa BKT:n kasvu prosentin luokaa. Kreikka on euromaista viimeisenä eikä sen kokonaistuotannon ennusteta kasvavan lainkaan. Ja meidän, Suomen, kasvu on toiseksi heikointa. Suuri julkinen velka tekee monen EU-maan talouden haavoittuvaksi.
EU:n komission menetelmällä ETLAn ennusteen pohjalta laskettu julkisen sektorin rakenteellinen alijäämä on 1.5 prosenttia BKT:sta vuonna 2016, 1.6 prosenttia vuonna 2017 ja 1.8 prosenttia vuonna 2018. Etla arvioi Suomen täyttävän vuonna 2016 vakaus- ja kasvusopimuksen vajetta koskevat vaatimukset, jos arvioita tehtäessä huomioon otetaan turvapaikanhakijoiden aiheuttama kustannus, noin 0.2–0.3 prosenttia BKT:sta. Vuosille 2017 ja 2018 arvioitu rakenteellisen vajeen nousu ei sen sijaan ole helposti perusteltavissa.
”Julkinen bruttovelka ylitti jo viime vuonna 60 prosentin rajan, mutta EMU-kriteeristössä otetaan huomioon lieventävänä seikkana euroalueen kriisimaille annettu tuki, jonka suuruuden komissio arvioi olevan 2.9 prosenttia BKT:sta vuonna 2015. Lisäksi otetaan huomioon suhdannetilanne ja uutena kriteerinä otettaneen huomioon turvapaikanhakijoiden vaikutus julkiseen talouteen. Suomi ei siten joutune lähivuosina EU:n sanktioiden piiriin velkakriteerin pohjalta”, arvioi Etla, mutta pitää muistaa, että koko arvio nojaa siihen, että yhteiskuntasopimus syntyy.
Tarvitaan siis vastuunkantoa nyt meiltä kaikilta. Velkaantumisemme täytyy taittaa ja se vaatii ennen muuta kasvu-uraa maamme taloudelle ja sitä kautta lisää työtä.
Pääsiäisviikonloppu kääntymässä loppuun ja uusi viikko käyntiin vielä toisella pääsiäispäivällä. Aurinko paistaa ja nautitaan siitä talouden synkkien pilvienkin alla.
…
Kello 21.18 ja kotona jälleen. Pääsiäinen siis mökillä ja nyt sitten taas arkea kohden. Tulevat viikot erittäin tärkeitä maamme tulevaisuuden kannalta. Ratkaisuja pitäisi saada Sotesta (jälleen kerran) eli nyt päätös rahoituksesta, alueiden määrästä soten osalta sekä valinnanvapauslainsäädännön ns. Suomen mallista. Myös hallituksen kehysriihi linjaa tulevia talousratkaisuja ja toivottavaa on, että pääministeri Juha Sipilä pitää kiinni oman hallituksensa kovista tavoitteista mm. talouden tasapainottamisen suhteen. Jos tässä nyt lipsutaan niin…
Huomenna arki ja uskoisin, että aika mielenkiintoinenkin viikko tulossa. Edellä kertomani lisäksi keskusteluissa myös aivan varmasti piiriemme puheenjohtajien paimenkirje kokoomuslaisille.