Taloustutkimuksen vuosittainen Suomi syö -tutkimus on mielenkiintoista luettavaa vuodesta toiseen. Erityisen mukava on huomata laajan tutkimuksen tuloksissa myönteisiä muutoksia. Jokainenhan meistä syö, ja toivottavasti jokainen ruokaa myös saa. Mutta tänä päivänä yhä useampi myös haluaa tietää entistä tarkemmin mitä suuhunsa laittaa.
Suomi syö -tutkimus kertoo myönteisesti muun muassa siitä, että yhä useampi meistä ymmärtää kotimaisen ruokaketjun vaikutuksen myös työllisyyteen ruuan laadun, turvallisuuden ja puhtauden rinnalla. Suomalaisen ruuan arvostus ja maine onkin kahden viimeisen vuoden aikana vahvistunut. Lisäksi sen vaikutus työpaikkoihin maatiloilla ja muuallakin ruokaketjussa on merkittävä. Venäjän ruokapakotteiden myötä kotimaisen ruuan arvostus on vain kasvanut. Kotimainen ruoantuotanto on tärkeä osa myös maamme huoltovarmuutta.
Myönteisten vaikutusten ja ruuan puhtauden varmistamiseksi meistä tänä päivänä jo yli 60 prosenttia tarkistaa kaupassa ruuan alkuperän. Sillä on siis vaikutusta ostopäätökseen. Edelleen yli puolet toivoo alkuperämerkintöjen parantamista jopa niin, että ruuan alkuperä voitaisiin kaikkien tuotteiden ja tuotemerkkien kohdalla jäljittää maatilalle saakka. Tällaisiakin esimerkkejä löytyy jo suuriltakin toimijoilta, kuten Atrialta. Pääsääntöisesti tämä ehtoo täyttyy kuitenkin vasta pienillä tilapuodeilla. Esimerkiksi kotikunnassani Lopella aloitti syksyllä uusi maatilan suoramyyntikauppa. Pelto-Seppälän tilapuodissa pihvin ja paistin alkuperä tiedetään eläimen tarkkuudella ja ruoka on varmasti hyvää ja läheltä.
Itse olen esittänyt, että kaikkeen ruokaan saataisiin jatkossa alkuperämerkinnät. Tämän tulisi minusta koskea lihan ja maitotuotteiden lisäksi myös leivän viljan alkuperää. Kun alkuperämerkinnät olisivat reilusti näkyvissä kaikissa tuotteissa, palautuisi valta jälleen kaupassa asiakkaalle elintarviketeollisuudelta ja kaupalta. Niinhän sen pitää ollakin.
Ruuan alkuperän lisäksi tärkeimmät ruuan valintakriteerit ovat ruuan terveellisyys ja sen vaikutukset hyvinvointiin, mutta myös ruuan hinta. Hintatietoisuus on vaikuttanut positiivisella tavalla ruuantähteiden käyttöön ja ruuan roskiin heittämisen vähentämiseen. Se on myös lisännyt kauppojen välistä kilpailua ja tämä taasen edesauttanut ruuanhinnan alenemista. Tämän lisäksi arvoon on noussut ruuanlaiton helppous sekä nopeus ja näihin kaupaltakin odotetaan enemmän vastauksia.
Taloustutkimus tekee Suomi syö -tutkimuksen vuosittain. Toivottavasti tänä vuonna olemme jälleen itse kukin näissä asioista valppaampia. Meillä on valta vaikuttaa ruuassa. Maaliskuun alussa on jälleen suomalaisen ruuan viikot. Kaksi viikkoa vain suomalaista ruokaa -kampanja kannustaa meitä kiinnittämään huomiota ruuan alkuperään ja suosimaan nimenomaan hyvää lähiruokaa ja yleensäkin suomalaista ruokaa. Haastankin teidät mukaan kampanjaan!