Sunnuntai, 24.02.2008

Blogi, sunnuntaina 24.02.2008

Sunnuntai ja tänään oikeastaan puhdas vapaapäivä. Tarkoitus käydä vanhemmillani ja sitten illalla katsomaan salibandyä. Niin täytyy yrittää ehtiä pyörähtää myös mökillä. Lunta tulee lisää ja lintujen talviruokintaa on siis syytä muistaa jatkaa. Tänään vapaapäivästä huolimatta aikaa täytyy antaa aikalailla reilusti myös huomisille töille. Kunnanhallitus kokoontuu huomenna ja lista on pitkä kuin nälkävuosi. Eikä aivan pieniäkään asioita mm. Eeva Pyhälammin aloite maaseutukylien elävöittämiseksi uusien rakennuspaikkojen laskelmaperusteiden mukaan, Juhani Rautiaisen aloite kantatie 54:n pohjavesisuojaamiseksi Lopen Kirkonkylän vedenottamon kohdalla. Alue palvelee tällä hetkellä yhdysvesijohdon kautta kymmeniä tuhansia ihmisiä hätätilanteissa ja voi vai kysyä onko tällaisessa paikassa mahdollisuutta pelata riskeillä. Esillä myös kuntaliitosselvityksen esiraportit ja niiden esittäminen valtuustolle ja monta muuta asiaa. Tuo lista tälläkin kertaa kokonaisuudessaan kuntamme kotisivuilla www.loppi.fi. Ja jos kysymyksiä ja ajatuksia ilmenee niin mielelläni niihinkin vastailen. Ja myös ideat eri asioihin aina tervetulleita.

Mediassa energiakysymykset ovat olleet jälleen vahvasti esillä ja varmasti tulevat jatkossakin olemaan. Vihreät uskovat puheenjohtajansa suulla energiapoliittisen keskustelun hallituksessa vain kovenevan. Tuo vesivoima allashankkeina on tältä vaalikaudelta pelattu kortti ja sen varaan ei kannata mitään laskea, mutta vesivoiman tehostaminen nykyisissä paikoissa tullee varmasti esille kokonaispaketissa niin kuin kaikki muutkin vaihtoehdot. Hallitusohjelman mukaan.

Ilmassa on painetta myös uuden ydinvoimalan rakentamiseksi ja sekin keskustelu tulee olemaan kiivas. Hallitusohjelmassa kaikki puolueet ovat sitoutuneet laatimaan pitkän aikavälin energiastrategian. Tämä siis pitkän aikavälin ohjelma. – kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Siinä kaikki kortit varmasti pöydällä Vuotosta ja kaikkea muutakin myöten ja pitääkin olla. Mutta oma lukunsa on hallituskauden ohjelma. Siinä allaskortti pitää pitää poissa pöydältä jos ja kun yksituumaisuutta hallitusohjelman mukaisesti siitä ei löydy. Miksi ärsyttää asialla joka on jo yhdessä sovittu? Hallituskauden ohjelmassa varmasti esille noussee myös ydinvoima ja sitä hallitusohjelmassa ei suljeta pois. Hallitusohjelmassa todetaan, että pelkillä uusiutuvilla energiamuodoilla ei tavoitteisiin ehkä päästä ja siellä on kaikkien puolueiden hyväksymä muoto (Hallitusohjelma s. 46): ”Mitä päästötöntä, vähäpäästöistä tai päästöjen kannalta neutraalia, myöskään ydinvoimaa, ei saa sulkea pois, vaan kaikkia energiamuotoja tulee arvioida yhteiskunnan kokonaisedun kannalta”. Tämä keskustelu tulee olemaan pitkä ja toivottavasti perusteellinen ja vain ja ainoastaan tosiasioihin perustuva. Nämä ratkaisut tulee tehdä faktojen pohjalta – ei tunteella – mutta järjellä.

Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg totesi viikonloppuna, että elinkeinoministeriön uudet laskelmat osoittavat, ettei Suomeen tarvita yhtäkään uutta ydinvoimalaa. Hallitusohjelmaan kirjattu vesivoiman merkittävä lisäys eli 300-400 megawattia on mahdollista Cronbergin mukaan saavuttaa vain pelkästään nostamalla energiatehokkuutta. Hänen mukaansa tuulivoimaa voidaan lisätä 3000 megawattia ja muutaman keskustalaisen esillä sitkeesti pitämällä Vuotoksen altaalla vain 30-40 megawatia. Kyse niin pienestä määrästä, ettei sitä Cronbergin mukaan tarvitse edes korvata. Vihreiden puoluevaltuuskunnassa puhunut Cronberg uskoi lisäksi itseasiassa sähkönkulutuksen kasvun jopa taittuvan vuosikymmenen lopulla. Voi olla rohkea veikkaus, mutta toki tervetullut, jos olisi totta. Kovimmassa käsittelyssä Vihreiden kokouksessa oli SDP jonka yllättävä vihertyminen oli jopa pilkan kohteena. Siinäkin palttoonvaihto niin nopeaa – ettei sitä taida uskoa kukaan mukaan Vihreistä siis puhumattakaan.

….

Kello 20.42 ja juuri hetki sitten kummitytöltä iltapalalta kotiin. Vapaapäivä sujunut mukavasti. Päivällä kävimme Sadun kanssa Pekkalan mökillä. Satu haki hakoja ja minä hieman lisäilin herkkuja sirkuille. Voisiko oikeastaan päivää paremmin viettää. Kotimatkalla poikkesimme myöäs hautausmaalla. Tänään ajatukset tuttavaperheemme luona. Voimia heille ja kaikille joille tämä päivä erityinen ja raskas.

Ulkoilun jälkeen sitten vanhemmilleni lounaalle ja sieltä Riihimäelle katsomaan kavereiden salibandypeliä. Laaka voitti tärkeän ottelun ja varmisti näin ensi kaudeksi divaripaikan. Onnittelut siitä vaikean evakkokauden päätteeksi.

Kunnahallituksen asiat nyt käyty myös läpi ja niin kuin aamulla totesin listalla aikamoinen tukku mielenkiintoisia asioita. Ennen varsinaista kokousta tutustumme kahteen uuteen yritykseen Lopella. Perinteikkääseen Marcellon halliin saatiin uudeksi yrittäjäksi Rakenne Ahlfors niminen yritys Hyvinkäältä ja esitinkin että tähän kohteeseen olisi nyt mielenkiintoista tutustua kun toiminta jo täydessä vauhdissa. Toiseksi kohteeksi päätimme valita uuden NordiaHousen talotehtaan kuntamme rakentamassa yritystalossa. Sielläkin täysi rytinä päällä ja mukana kuulla miten Lopelle kotiutuminen on onnistunut.

Mutta listakin kh:ssa siis erityisen mielenkiintoinen. Esillä kuntamme päätös mm. kuntaliitosselvityksen jatkosta. Pohjaesitys lähtee siitä, että nyt ei mitään tehtäisi. Minua tämä ei ainakaan tyydytä. Haasteet tässä 11 vuoden aikana ovat tulleet tutuiksi ja entisestään kasvaneet ja siksi itse kannattaisin työn jatkamista kolmen kunnan kesken. Näin jäisi ensivaiheessa haasteellinen maakunta yms. rajat pois ja toisessa vaiheessa ja mahdollisesti aluehallinnon uudistuksen jälkeen voisimme sitten palata tähänkin malliin. Katsotaan millainen mieli kunnanhallituksessa on ja lopullinen päätöshän selvityksestä on sitten maaliskuun valtuustolla. Haasteet kuitenkin sellaisia, että toivon todellakin hyvää ja laaja-alaista pohdintaa eri näkökulmista, joista tärkein palveluiden turvaaminen huomenna ja ylihuomennakin. Kilpailu ammattitaitoisesta henkilökunnasta kasvaa jne. Monia asioita syytä tarkastella.

Esillä huomenna myös joukko mielenkiintoisia aloitteita mm. esitys koko kuntamme siirtymisestä myös lautakunnissa paperittomiin kokouksiin. Nythän siis kunnanhallituksessa tämä jo käytössä. Itse olisin valmis avaamaan käytäntöä myös sitä itsehaluaville valtuutetuille alkuun esimerkiksi omilla kannettavilla koneilla. Voisi olla aivan järkevää jos sellaista halua on. Esillä myös aloite kuntamme velanhoidosta ja haasteet siinä suuria ja korot tietenkin näyttelevät omaa osaansa. Mutta talousjohtajan laskelmat osoittavat, että parempaa kohti menemme ja velkaantumisen kannalta suurimmat hankkeet takana 2010 mennessä. Mutta maksettavaa riittää ja se vaatii myös kovaa veroprosentin nostoakin, jos ei kummia tapahdu.

Sitten esillä Juhani Rautiaisen esitys kantatie 54:n Lopen Kirkonkylän vedenottamoalueen pohjavesisuojaamiseksi kantatie 54:n osalta ja sitten ns. Kirkonkylän risteyksen järjestelyt. Ei voi kuin ihmetellä tiehallinnon lausuntoa asiaan. Kirkobkylän vedenottamo palvelee nyt kirkonkylän muutamaan tuhatta ihmistä koko ajan ja lisäksi se on kytketty yhdysvesijohdolla Läyliäisiin ja aina Riihimäen kaupunkiin asti. En ymmärrä ettei tällainen paikka ole suojaamisen arvoinen. Lausunnossa todetaan, että ”tammikuussa 2008 valmistuneessa pohjavesialueiden riskitarkastelussa kirkonkylän vedenottamo on saanut 77 riskipistettä suhteessa kantatiehen 54, minkä perusteella vedenottamo sijoittuu tiepiirin alueen kiireellisten pohjavedensuojauskohteiden listalla sijalle 41. Lopen kirkonkylän pohjavesialue ei myöskään täytä Tiehallinnon ympäristöohjelmassa asetettuja kiireellisen pohjavedensuojaushankkeen kriteerejä. Tiepiirillä on lähivuosina mahdollisuus toteuttaa vain yksi erillinen pohjavedensuojaushanke erikseen osoitetulla teemahankerahoituksella. Näin ollen Lopen kirkonkylän kohdan pohjavedensuojauksen toteuttaminen olisi käytännössä mahdollista vain, mikäli suojaus voitaisiin liittää tieosalle muutoin toteutettavaan tienparannushankkeeseen.” Eli ei voi muuta kuin pelätä koska joku rekka rekkojen suosimalla kantatie 54:llä kaatuu. Sen jälkeen ei paluuta nykyiseen enää ole. Nytkin tieltä kuuluu tasaisen rekkojen ääni. Asumme nimittäin aivan kyseisen tien lähettyvillä.

Myös Rautiaisen Jussin esityksen suuren liikenneympyrän tekemisestä kirkonkylän risteykseen tiehallinto tyrmää. Kumma, että kymppitielle Hämeenlinnaan ja Tampereelta pohjoiseen päin niitä on voitu rakentaa, mutta ei Lopelle? Eikö tässä nyt olisi järkevä ja edullinen ratkaisu hoitaa asia? Tiehallinto vaatii eritasoliittymää ja luonnollisestikaan sellaiseen ei rahoja löydy. Minusta kuntamme on syytä jatkaa liikenneympyrän ajamista lausunnosta huolimatta. Se taloudellisesti ja kuntammekin kannalta paras ratkaisu. Kantatie 54:n pohjoispuolella on yrityksille tilaa ja kymmeniä hehtaareja kuntamme maata kahden järven välissä odottamassa. Ja saavat näköjään odottaa?? Vaikea ymmärtää. Ehkä asiaa kannattaa kuitenkin kuntamme toimesta eteenpäin viedä? Riihimäellä esimerkiksi monessa kohdassa sallittu erilaisia liittymäratkaisuja eikä suinkaan ole aina vaadittu eritasoliittymää. Esimerkkeinä nyt vaikka Ekokemin alue ja uusi ABC:n alue. Kummallista, että niihin ei vaadita eritasoliittymää?? Ehkä asia siis ei kestä aivan tarkastelua loppuunasti ja siksi ei syytä nostaa käsiä pystyyn tämän lausunnon pohjalta.

Myös Eeva Pyhälammen esitys lisärakennusoikeuden ja paikkojen merkitsemiseksi kyläkoulujen lähelle on hallituksemme käsittelyssä. Vastauksessa on hyvää se, että nyt esitetään vanhan kantatila laskentaperusteen muuttamista kymmenellä vuodella. Tämä tullee lisäämään rakennuspaikkoja jonkin verran. Hyvä ratkaisu ja esityksen mukainen. Eeva Pyhälammin aloitteessa siis esitettiin, että kuntamma jaettaisiin” nykyisten mitoitusperusteiden kolmen vyöhykkeen sijaan haja-asutusalue jaetaan neljään mitoitusvyöhykkeeseen. Vyöhyke I olisi jatkossakin alle 3 km etäisyydellä olevat hyvät ja helposti saavutettavat rakennusmaat, uusi Vyöhyke II tulisi kattamaan kyläkoulujen ympäristön 5 km säteeltä. Uusi Vyöhyke III olisi nykyinen kakkosalue ja uusi Vyöhyke IV nykyinen tärkeiden pohjavesialueiden kolmosalue. Näin kunta antaisi kylille mahdollisuuden hyödyntää kyläkoulujen ja kylien keskusalueita halutessaan tehokkaammin.”

Lausuntopyynnössä pyydettiin laskentaa kylien yleiskaavoihin sisältyvistä käyttämättömistä rakennusoikeuksista. Maaankäyttöinsinöörin laskelma kertoo, että kylissä kyläkoulujen lähettyvilla on tosin tontteja:

Kylä yhteensä käytetty jäljellä
Topeno 41 7 34
Vojakkala 35 7 28
Pilpala 27 2 25
Joentaka 26 8 18
Kormu 35 10 25

Mutta itse en näe mitään syytä sille miksemme voisi antaa aivan kyläkoulujen lähettyville eli alle 3 kilometrin ja alle 5 kilometrin etäisyydelle lisää rakennuspaikkoja. Sillä olisi suuri merkitys kylien elävöittämisessä. Tätä on syytä varmasti vielä pohtia.

Esillä myös Launosten Marjarinteen kaava joka myös etenee. Alueelle on tulossa 66 tonttia, joiden keskimääräinen pinta-ala on 1.740 m². Pienin 1.415 m² ja suurin 2.454 m². Mukavan kokoisia tontteja Riihimäen kainalossa keskellä luontoa ja lähellä Kesijärveä. Ja on esillä myös Räyskälän leirikeskuksen kaava ja paljon muutakin. Mutta tässä joitain poimintoja.

Huomenna siis maakuntapäivä. Hyvän ystäväni kirjailija Juhani Peltosen kuolemasta tulee myös kuluneeksi kymmenen vuotta ja puoliltapäivin käymme muistokäynnillä Jussin haudalla. Päivään siis mahtuu monenlaista.

Kommentit