Aamu Tahkovuorella ja kohta jo kohti etelää. Lehtiä tässä selaillut ja nettiäkin ja silmiin osuin tällä kertaa liikenneministeri Anu Vehviläisen hämmästely. Kohteena tälläkin kertaa siis hämmästelyn yhteinen kohteemme eli keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen ja hänen harrastama korhostelu. MTV3:n netissä Vehviläinen totesi, että ”Korhosen kaikki viimeaikaiset lausunnot pääministeri Matti Vanhasen hallitukselle eivät ole olleet onnistuneita.” Samalla Vehviläinen totesi, että ”Korhosen uhittelut haittaavat keskustan asemaa hallituksessa ja, että keskusta ei voi olle samaan aikaan hallituksessa ja oppositiossa.”
Täytyy kyllä antaa täydet pisteet Vehviläiselle. Tätä kaksilla korteilla pelaamista on kyllä ihmtelty suuresti monessakin eri paikassa. Toisaalta Korhonen on Korhonen ja jätetään hänen kommentit korhostelun piikkiin. Minusta pääasia, että hallituksen sisällä ja eduskuntaryhmissä yhteistyö toimii ja luottamusta löytyy. Olisi varsin kestämätöntä, että jokainen hallituspuolue arvosteli hallitusohjelman toteuttamista vuorotellen. Hallitusohjelma ja hallitustyöskentely on neljän puolueen yhteinen kompromissi ja yhteinen tahtotila. Kyllä itsekin olisin muutamissa asioissa toivonut erilaista lopputulosta ja painotusta, mutta minä ymmärrän tämän yhteistyön jossa erilaiset tavoiteet on nivottu yhteen. Olen tyytyväinen hallituspohjaan ja hallitusohjelmaan jossa kerrankin on yhteinen tahto ja myös mahdollisuus puuttua epäkohtiin. Sitä ei edellisillä hallituksilla ole ollut.
Ehkä Korhosenkin kannattaa muistaa oman liikenneministerinsä Anu Vehviläisen toteamus ”hallitusohjelma on tärkein keskustan ministeriryhmän työtä ohjaava asiakirja”.
….
Viikonloppu talvisella Tahkolla takana. Paikka on kasvanut huikealla tahdilla ja kuulin, että kasvu vain kiihtyy. Haaste Nilsiässäkin talvi ja ennen kaikkea sen pituus. Nyt kyllä lunta ja pakkastakin riitti, mutta kovin on lyhyt tuo sesonki ja alkuvuodesta vielä paikassa taisteltiin lumen ja jään puutteen kanssa. Se voi muodostua jossain vaiheessa kasvun tulpaksikin. Nyt sellaista ei edessä, mutta joskus. Tänään nautin vain vapaapäivästä Tahkolla ja tapasin muutaman autoalan henkilön työasioiden parissa. Sitten vain lento Helsinkiin ja eduskuntaan ja nyt jo kotonakin.
Kuulimpa huikean jutun tänään taksissa. Olen aina haastatellut näitä takseja silloin kun niitä käytän lähinnä tuosta autoverouudistuksestamme ja muutenkin liikenneasioista. Tämänpäiväiseltä taksilta kyselin hänen kollegansa toipumisesta ryöstöstä ja puukotuksesta. Taksi totesi miehen toipuvan, mutta oli pahoillaan ja hämmentynyt tämäpäiväisestä tapahtumasta. Hänet oli poliisipartio pysäyttänyt ja puhalluttanut. Puhalluksen jälkeen konstaapeli oli kysynyt, että onko auto vapaa. Taksi kertoi olevansa ja naispoliisi huikkasi paikalle rouvan ja kertoi, että tässä teille uusi taksi ja tämä kuskikin on selvä. Edellisen auton ajaja oli puhallut todella kovat promillet. Ei siis mitään edellisen illan loppuja vaan törkeät lukemat. Aiheestakin kuskini oli järkyttynyt tapahtuneesta.
Samalla puhuimme myös ympäristöystävällisistä autoista ja hieman verotuksen muutospaineista koskien taksien hankintaa. On totta, että malli jättää tähän toivomisen varaa ja kerroinkin jo asiaa hieman selvitelleeni. Samalla taksini kertoi, että tänä vuonna Helsinkiin on tulossa jälleen toistakymmentä uutta Toyotan-hybriditaksia. Hieno juttu ja käytetää niitä ja kannustetaan näin ympäristöystävällisiin autoihin.
Viikonlopun aikana tuli seurattua myös demarien puheenjohtajapelin askelia. Jos yksi puheenjohtaja kandidaatti esittää bensaan pula-ajan kortteja niin nyt sitten toinen esitää lukiolaisille pakollisia lukutuokioita vanhainkoteihin. Eli kaikki lukiolaiset pakotettaisiin lukemaan kirjoja vanhuksille. En nyt oikein tiedä mistä nämä ideat ovat lähtöisin. Ideat jotenkin tuntuu olevan vähissä. Ja kovin kopiolta – joltain puolueelta – kuulosti tuo Urpilaisen kampanja muutenkin. Jotain sinistä, jotain – tai siis paljon – lainattua, mutta yksi puuttui. Ei mitään uutta. Itse odotin häneltä enemmän.
Kokenus SDP-vaikuttaja Arja Alho totesikin päiväkirjassaan oman puolueensa puheenjohtajaehdokkaista: ”Eihän puuhakerhoissa sinänsä ole mitään vikaa – ikääntyvä puolue voi jonkun mielestä tarvita leikkiä, laulua ja pikkulintujen väsäämistä”. Niinpä. Mielenkiintoista seurailla miten peli kehittyy. Eduskunnassa se jo näkyy.
Nyt vapaailta kotona. Mukava niinkin joskus.