Sote-lakipaketti valmistui – Minulle vielä epäselvää turvaako uudistus lähipalveluita.

Blogi, tiistaina 25.11.2014

Kaikkien hallitus- ja oppositiopuolueiden yhteinen työryhmä päätti tänään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain yksityiskohdista ja sen tarpeellisista muutoksista lausunnolla olleeseen lakiluonnokseen. Puolueiden edustajat sämensivät esitystä niin, että palvelujen tuottamisesta vastaavat kuntayhtymät, joita voi olla nintään 19. Lisäksi määriteltiin kriteerit, jotka tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän pitää täyttää ja päätettiin kuntien rahoitusvastuun perusteet ja sosiaali- ja terveysalueet ja niihin kuuluvat kunnat. Esitys tulee meille eduskuntaan käsittelyyn vielä ennen itsenäisyyspäivää ja näin laki on tavoite saada täälläkin valmiiksi tämän hallituskauden aikana.

Nyt päätetty uusi palvelurakenne perustuu siihen, että sosiaali- ja terveysalueita on viisi ja ne järjestävät kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kaikki kunnat siis pienimmät ja isoimmatkin menettävä ison osan omasta päätöksentekovallastaan yhteiselle kuntayhtymälle. Kunnilta lähtee rahoista ja päätöksistä noin 50-60 prosenttia pois ja osalta jopa enemmänkin. Kuntaperusteinen malli siis murentuu tämän myötä käytännössä hyvinkin merkittävältä osalta ja tulevaisuudessa suuret kuntayhtymät tuottavat palvelut ihmisille. Sote-alueilla voi olla yhteensä enintään 19 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää seuraavasti:

Eteläinen sosiaali- ja terveysalue, 4 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää.
Itäinen sosiaali- ja terveysalue, 4 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää.
Keskinen sosiaali- ja terveysalue, 3 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää.
Läntinen sosiaali- ja terveysalue, 3 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää.
Pohjoinen sosiaali- ja terveysalue, 5 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää.

Sosiaali- ja terveysalueisiin kuuluvat kunnat määrätään lailla uudistuksen tullessa voimaan. Uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavien kuntayhtymien vuoden 2017 alussa.

STM:n tiedotteen mukaan ”Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja halutaan vahvistaa ja luoda sujuvat palvelu- ja hoitoketjut. Tämä mahdollistaa palvelujen toteutuksen uusilla tavoilla vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Myös henkilöstön työhyvinvointia halutaan edistää ja kohdentaa henkilöstö palveluissa yhdenvertaisesti.”

Itse toivon, että näin todella tapahtuu. Mutta niin kuin otsikossa epäilin niin en ole lainkaan varma siitä, että mallilla voidaan turvata lähipalveluita ja toisaalta pelkään, että matkat keskitettyihin sote-keskuksiin tulee kasvamaan. Esimerkiksi meiltä Lopelta matka on monelle hyvinkin haastava olemattoman joukkoliikenteen ja laajan pitäjän takia. Puhumattakaan monista Suomen harvaanasutuista ja muuttotappioalueista. Itse olisin mieluummin toivonut kuntaperusteista mallia missä demokratia olisi ollut vahvempi. Nyt käynee niin, että viidessä isossa sote-alueessa ei yksittäisten kuntien ääni ja ehkä jopa seutukuntienkaan ääni tule kuulumaan. Toivottavasti olen väärässä.

Syksyn lausuntokierroksella STM kertoi saaneensa paljon arvokasta palautetta lakiluonnoksesta. 526 lausuntoa hyödynnettiin hallituksen esityksen viimeistelyssä. Näissä lausunnoissa puututtiin mm. kuntien toiveisiin kuulua eri alueisiin. Kuntien kuulemisten perusteella Jämijärvi, Karvia ja Punkalaidun kuuluvat Keskiseen sosiaali- ja terveysalueeseen. Lisäksi kaikki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkunnat kuuluvat Eteläiseen sosiaali- ja terveysalueeseen. Tämä on merkittävä muutos meidän Hämeen osalta ja koko meidän Sote-alueen osalta. Tämä keskittää meillä valtaa entistä vahvemmin Tampereelle ja Seinäjoki ja Kanta-Häme jäänevät heikomman vaikuttuvuuden piiriin. Muilta osin sosiaali- ja terveysalueet muodostuvat nykyisiin erityisvastuualueisiin kuuluvista kunnista. Päijät-Hämeen kuntien liittäminen eteläiseen sosiaali- ja terveysalueeseen muuttaa sekä Eteläisen että Keskisen sote-alueen tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien enimmäismäärää. Aikaisemmasta tiedosta poiketen Keskiselle sote-alueelle voi muodostua enintään kolme tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Vastaavasti Eteläiselle sote-alueelle voi muodostua enintään neljä tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää.

Kuntien sijoittumisessa alueisiin on otettu huomioon myös kunnan sijoittumisen vaikutus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeseen. Tämä vuoksi Keuruu, Uurainen ja useat Päijät-Hämeen kunnat sijoittuvat lakiesityksessä eri sote-alueelle kuin ne itse esittivät lausunnoissaan.

Samalla päätetty järjestämislaki luo kunnalliselle sosiaali- ja terveydenhuollolle uudenlaisen palvelurakenteen. Tiedotustilaisuudessa kerrotun mukaan parlamentaarinen ohjausryhmä on ottanut huomioon rakenteeseen liittyvät perustuslaista aiheutuvat epävarmuustekijät. Toivottavasti näin on. Ne koskevat perustuslaissa säädettyä kunnan asukkaiden itsehallintoa. ”Ohjausryhmän käsityksen mukaan lakiesitys voidaan käsitellä normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä. Esityksen perustuslainmukaisuuteen liittyvien kysymysten vuoksi on kuitenkin tärkeää, että eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelee esityksen ja ottaa kantaa sen suhteesta perustuslakiin.”

Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan

Samalla päätettiin myös rahoituksesta. Sote-alueen toiminnan eli palvelut ja hallinnon kunnat maksavat sosiaali- ja terveysalueille asukaslukuun ja väestön palvelutarpeisiin perustuvan maksun. Alustavien laskelmien mukaisesti verrattuna nykyisiin menoihin kuntien rahoitusosuuden arvioidaan muuttuvan suurimmalla osista kunnista alle 200 euroa/asukas. Suurimpia muutoksia tasoitetaan siirtymäajalla vuosina 2017-2020 ja rajaamalla muutos enintään 400 euroon asukasta kohti vuodessa. Tarkennetut kuntakohtaiset laskelmat julkaistaan yhdessä hallituksen esityksen kanssa.

”Tarkkojen kuntakohtaisten kustannusten arviointi on tässä vaiheessa vaikeaa, sillä kustannuksiin vaikuttavat myös tuleva valtionosuusuudistus ja mahdollisesti monikanavarahoitusmalliin tehtävät uudistukset. Kustannusten tasoittaminen siirtymäaikana antaa mahdollisuuden tarvittaessa tehdä korjaavia toimia, jotta kuntakohtaiset kustannukset eivät tule kohtuuttomiksi.

Palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuun siirtäminen isommille alueille antaa mahdollisuuden hillitä kustannusten kasvua. Tarkka kustannusvaikutusten arviointi on mahdotonta, koska näin laajamittaista uudistusta ei ole tehty aiemmin. Säästöjä voidaan saada esimerkiksi vahvistamalla peruspalveluja, kokoamalla voimavaroja yhteen, tekemällä isoja yhteishankintoja tarvikkeissa sekä lääketieteellisissä ja muissa tukipalveluissa ja sijoittamalla henkilöstö tarkoituksenmukaisesti palveluihin. Myös tietohallinto voidaan järjestää nykyistä tehokkaammin isommilla alueilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistäminen sujuviksi hoito- ja palveluketjuiksi voi tuoda pitkällä aikavälillä tehokkuutta resurssien käyttöön.”

Tässä nyt tiiviisti tietoa STM:ltä tästä uudistuksesta. Tai se mitä nyt on päätetty ja tiedossa. Keskustelu varmasti tulee olemaan vilkasta ja toivottavasti etsitään nyt mieluumminkin kaikki ratkaisuja kuin ongelmia.

….

Kello 20.29 ja kotona jo iltaa. Tänään eduskunnassa vain ulkoasiainvaliokunta minulla ja täysistunto, mutta kyllä se päivä silläkin tavalla täyttyi. Huomenna nimittäin pidän Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron kello 14 alkavassa täysistunnossa ja sitä tänään tein ja sitten myös hieman jo hahmottelin puhettanu Jokioisten kunnan Itsenäisyyspäivän juhlaan. Tehtävää siis kyllä tyhjiinkin hetkiin löytää ja vielä ennen täysistuntoa tapasin Ympäristöministeriön johdon kansliapäällikkö Hannele Pokan johdolla eduskunnassa. Kävimme läpi ympäristöpolitiikan ja myös asuntopolitiikan tulevia isompia aihekokonaisuuksia. Antoisa palaveri.

Täysistunnossa tänään keskustelussa täydentävä valtion talousarvio ja sen jälkeen sitten vielä Ylen Radio Hämeen Politiikan Puhemylly missä keskustelussa tällä kertaa lastenhuostaanoton ja perheiden tuki. Itse painotin sitä, että on tärkeää, että perheille saadaan tukea jo varhaisessa vaiheessa. Tarvittaisiin kotipalvelua lapsiperheille ja myös minusta hieman yhteiskunnallista keskustelua siitäkin, että viekö työ jo liian monelta liian paljon aikaa ja voimia tässä nykymaailmassa. Pystyykö siis lapsiperheen kotiarkea ja työtä kestävällä tavalla yhdistämään. Itse toivoisin, että työelämäkin voisi tällaisissa tilanteissa joustaa kun kotona tarvitaan enemmän äitiä ja isää.

Oma lukunsa on sitten sosiaalipuolen muut palvelut. Siellä avohuollon asikasmäärä on kasvanut hurjasta ja samaan aikaan henkilökuntaa ei todellakaan ole palkattu läpi Suomen samassa suhteessa. Tekeviä käsiä ja auttavia ja huolehtivia henkilöitä ei vain ole riittämiin. Osaksi myös tänne on ujutettu sellaisiakin työtehtäviä jotka eivät tänne kuulu ja näin voimavarat eivät riitä auttamaan oikealla hetkellä ja oikealla tavalla. Ja näin sitten huostaanotot ovat kasvaneet muutamassa vuodessa valtavasti. Kiireellisten huostaanottojen määrä on noussut tämän laman aikana 2000:sta noin 4000 ja omasta kodistaan poissijoitettujen määrä on jo lähellä 20 000 nuorta. Ja silloin autetaankin jo vain ongelmaa eikä enää ongelman syytä.

Lastensuojeluun tarvitaan siis lisää voimavaroja ja vahvempia hartioita kantamaan huolta perheistä ja lapsista. Mutta myös siis äideistä ja isistä. Yksikin huostaanotto on liikaa ja yksikin väkivallanteko. Ja nyt niitä on ollut liikaa ja liian paljon.

Hieman tällaisissa erilaisissa fiiliksissä tänään päivän blogin päätös. Huomenna sitten arki jatkuu. Ja eduskuntapäivän jälkeen illalla vuorossa kello 17-18 Hämeenlinnassa Politiikan Värisuora entisessä Cafe Veerassa eli IlMondossa Reskalla. Tervetuloa kahville ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista Aino-Kaisa Pekosen ja Tarja Filatovin sekä minun kanssa. 

Kommentit