Sosiaali- ja terveyspalveluiden eli Sote uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Tätä on tavoiteltu pitkään ja sille on ilmeinen tarve. Samalla nyt ollaan uudistamassa myös pelastustoiminen palvelut. Nykyisin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestähän vastaavat kunnat tai kunnat yhdessä esimerkiksi kuntayhtymien tai muiden vastaavien kautta sekä sairaanhoitopiirit. Tulevaisuudessa nyt perustettavat hyvinvointialueet ovat vastuussa näiden kaikkien sote-palvelujen järjestämisestä. Kunnat vastaavat jatkossa enää vain muun muassa päivähoidosta, opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista sekä yhdessä hyvinvointialueen kanssa terveyden edistämisestä. Muutos on siis kuntakentälle ja koko kuntaperusteiselle järjestelmälle mullistava.
Mutta niin kuin tuossa edellä jo totesin niin Sote-uudistusta tarvitaan. Sitä tarvitaan erityisesti sen takia, että ihmiset saavat yhdenvertaisesti hoitoa silloin kuin tarvitsevat. Lisäksi meidän on huolehdittava, että rahat riittävät väestön ikääntyessä ja hoivan tarpeen kasvaessa. Nämä siis ne tavoitteet ja huolet joista varmasti olemme kaikki yhtä mieltä.
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen tänään meillä jo palautekeskustelussa eduskuntasalissa olleen sote-esityksen mukaiset hyvinvointialueet perustettaisiin mahdollisimman nopeasti voimaanpanolain tultua voimaan 1.7.2021. Kunnilta siirtyviä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien järjestämistä varten Suomeen perustettaisiin 21 uutta itsehallinnollista hyvinvointialuetta, keskustalaiset haluavat edelleen puhua maakunnista. Hyvinvointialueet ottavat järjestämistehtävät vastaan vuodesta 2023 alkaen, jos lainsäädäntö saadaan nyt ennen heinäkuuta eduskunnassa käsiteltyä. Uudessa mallissa lisäksi Helsingin kaupunki vastaisi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä omalla alueellaan, eikä se kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen. Lisäksi uusi HUS-yhtymä järjestäisi laissa erikseen säädetyt tai Uudellamaalla erikseen sovitut vaativan erikoissairaanhoidon toiminnot.
Hyvinvointialueiden rahoitus perustuisi aluksi pääosin valtion rahoitukseen. Hyvinvointialueiden verotusoikeutta eli tätä maakuntaveroa on nyt kuitenkin Marinin hallitus keskustalaisen valtiovarainministeri Annika Saarikon johdolla valmistelemassa. Näin siis tällä vaalikaudella siirryttäisiin lopulta aiemmasta kahden verotuksen tason (kunnat ja valtio) peräti neljän verottajan malliin eli kunnat, maakunnat, valtio ja aiemmin jo Marinin hallituksen päättämät EU-verot.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tiedotustilaisuus sote-uudistuksesta pidettiin eduskunnan Pikkuparlamentin auditoriossa 15. kesäkuuta 2021. Kuvassa valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk) ja vpj. Mia Laiho (kok). Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta
Mutta vielä muutama nosto ja huomio eilen esitellystä Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöstä ja meidän siihen jättämästä vastalauseesta. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta puolsi siis mietinnössään 21 hyvinvointialueiden ja viiden yhteistyöalueen perustamista. Valiokunta antoi eilen tiistaina 15. kesäkuuta mietintönsä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta (StVM 16/2021). Mietintöön sisältyy siis kaksi vastalausetta – kokoomuksen ja perussuomalaisten.
Valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) totesi, että valiokunta korosti, että rakenteellinen ja hallinnollinen uudistus ei yksin ratkaise kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen kytkeytyviä uudistustarpeita.
Lohi korosti lisäksi, että tässä uudistuksessa erittäin paljon jää hyvinvointi alueiden päätöksenteon valtaan ja käytännön toteutus ratkaisee erittäin paljon. Pääosa valiokunnan tekemistä muutoksista mietintöön oli kuitenkin lopulta teknisiä muutoksia.
Voisi todeta ainoa hyvänä asiana sen, että esitystä voi muuttaa jatkossakin. Kaikki myös tietävät, että sitä pitää muuttaa.
Mutta onhan se niin, että näin suuressa ja koko palvelujärjestelmäämme muuttavassa lakihankkeessa pitäisi edes merkittävimmät ja perustavaalaatua olevat ongelmat olla korjattuna ennen kuin sitä lähdetään lopullisesti päättämään saatikka toimeenpanemaan. Seuraavalle hallitukselle jää näin ollen mittava korjauslista ja savotta valuvikojen korjaamiseksi. Ja itse pelkään, että tällä tavalla tehtynä ei kaikkia ongelmia enää pystytä korjaamaan ja toisaalta myös peruuttamattomia ongelmia saattaa tapahtua.
Vaikka perustuslakivaliokunta näyttikin nyt sote-mallille vihreää valoa, niin se ei tarkoita sitä, että uudistus olisi hyvä tai edes järkevä.
Tässä uudistuksessa järjestämisvastuu on siirtymässä uudelle hallinnolliselle tasolle. Maamme tulee saada nyt jaloilleen koronan jälkeen ja meillä on paljon hoitovelkaa ja koronan jälkeen väsynyttä sote-henkilökuntaa. Tässä tilanteessa on kohtuutonta henkilökunnalle lähteä toimeenpanemaan sekavaa uudistusta, mutta myös ihmisille, jotka odottavat jonoissa. Hoitojonot nimittäin tulevat vain tämän myötä pitenemään.
Ja täytyy vielä näistä ongelmista todeta, että kun hallituspuolueet toistelevat koko ajan, että heidän maakuntasoteen jää vielä ongelmia ja, että niitä tulevaisuudessa korjataan, niin ei kyse ole siitä, että siihen jää ongelmia, vaan tämä malli luo lisää ongelmia. Esimerkiksi nykyinen julkisen ja yksityisen yhteistyömalli on ollut toimiva ja suosittu, sen syrjäyttäminen on tietoinen valinta ja eräs suurimmista tulevaisuuden ongelmista. Ja kaiken kaikkiaa sote-esitystä on viety nyt eteenpäin murskaavasta asiantuntijalausuntojen kritiikistä huolimatta ja näyttää pahasti siltä, että esitys menee eduskunnassa nyt läpi perustavaa laatua olevine valuvikoineen.
Ei mikään kunta ole hankkinut palveluja huvikseen. Palveluja on hankittu aina syystä.
Ei meidän tarvitse olla suurista yrityksistä huolissamme. Niillä on kyky toimia myös yksityisrahoitteisilla markkinoilla. Sen sijaan ihan jokaisen pitää olla huolissaan siitä, jos niitä isoja yrityksiä ei jatkossa enää saada mukaan kehittämään julkista järjestelmää. Jos niiden katse kääntyy työterveyshuoltoon, vakuutuspalveluihin ja pahimmillaan vain vieläpä pois Suomesta. Mutta erityisesti pienistä yrityksistä pitää olla huolissaan: ne ovat riippuvaisia siitä, että julkinen puoli hyödyntää niitä. Niiden tulevaisuus näyttää synkältä. Eilen Marinin hallitus ilmoitti saatoohoidosta jätealan yrityksille ja tänään vastaava ilmoitus saatiin sitten pienille paikallisille lääkäri- ja sotealan yrityksille.
Itseasiassa tämä Marinin hallituksen Sote-uudistus nimenomaan luo maahamme todellisen Amerikan mallin: julkiseen hoitoon ei pääse, varakkaat menevät omien rahojen turvin yksityiselle, ja muut jonottavat. Ja kun valmisteilla on vielä myös Kela-korvausten heikentäminen, niin tämä entisestään voimistaa kehitystä.
Haluan nyt vielä alleviivata, että kustannusten hillitseminen ei ole itseisarvo, vaan välttämätön edellytys sille, että kaikille kyetään takaamaan hoiva. Kysymys ei ole leikkauksista, vaan kustannusten kasvun hillitsemisestä. Soteen tullaan joka tapauksessa tarvitsemaan nykyistä enemmän yhteisiä varoja, kun väestömme ikääntyy, mutta nyt onkin kyse siitä, että olisi tätä kulujen kasvua mahdollista hillitä järkevin rataisuin? Esimerkiksi juuri yritykset ovat tehneet tätä innovaatiotyötä, joka taittaa kustannusten kasvua.
Kunnat ja kuntayhtymät ovat esimerkiksi hankkineet palveluja yrityksiltä ja järjestöiltä, kun palvelujen laatua, saatavuutta tai kustannustehokkuutta on haluttu parantaa. Ja on syytä huomata, ettei nykyjärjestelmässä julkisen ja yksityisen välinen yhteistyö ole ollut millään tavalla pakotettua, vaan kuntapäättäjien huolellisen harkinnan tulos. Yhteistyöhön on oltu tyytyväisiä.
Me jätimme sote-mietinnön käsittelyn aikana eduskunnassa esitykseen useita pykälämuutosehdotuksia, joille emme saaneet kuitenkaan hallituspuolueilta kannatusta. Edustajamme Stv:ssä tekivät itseasiassa mietintöön lukuisia, monta tuntia kestäviä muutosesityksiä, jotka pääsääntöisesti kaikki myöskin tyrmättiin. Mitään ei haluttu muuttaa eikä korjata. Asiantuntijoidenkaan lausuntoja ja kritiikkiä ei haluttu ottaa huomioon.
Tiivistetään nyt vielä Sote-uudistuksen keskeiset ongelmat:
1) Hallituksen sote-uudistus ei paranna hoitoonpääsyä
Hallituksen esitykseen ei sisälly keinoja, joilla ihmisten hoitoonpääsyä peruspalveluihin parannettaisiin. Päinvastoin lukuisat esityksen kirjaukset tulevat johtamaan hoitoonpääsyn heikentymiseen. Tuhannet suomalaiset – eläkeläiset, työttömät, lapsiperheet ja pitkäaikaissairaat – jäävät jonoihin odottamaan, kun hallitus haluaa uudistaa hallintoa.
Hallituksen esityksellä pyritään sen sijaan ideologiseen yksityisen palveluntuotannon rajoittamiseen, vaikka sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun näkökulmasta yksityistä ja kolmatta sektoria tulisi hyödyntää hyvänä kumppanina. Me kokoomuksessa lisäisimmekin ihmisten oikeutta vaikuttaa hoitoonsa ja hoitoonpääsyn edistämiseksi valintamahdollisuuksia, kuten palvelusetelin käyttöä sekä vanhus- ja vammaispalveluissa henkilökohtaista budjetointia. Eikö tämä olisi järkevää?
Soten rahoitusmalli lisäksi uhkaa heikentää palveluiden laatua ja saatavuutta monilla alueilla. Itseasiassa esitys tulee johtamaan eriarvoisuuden kasvuun ja suomalaisten yhdenvertaisuuden heikentymiseen. Ne, joilla on varaa, hankkivat jatkossa terveysvakuutuksen, kun taas pienituloiset jäävät odottamaan hoitoonpääsyä kasvaviin jonoihin ja joutuvat tukeutumaan edelleen heikentyviin terveyspalveluihin.
2) Hallituksen sote-uudistus keskittää palvelut sekä heikentää niiden laatua ja saatavuutta
Ja haluan nyt vielä muistuttaa ja nostaa esille, että Marinin hallituksen esityksen mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei ole hyvä pienille eikä suurille kunnille. Ei siis pienille eikä suurille. Esimerkiksi esityksessä esitetyt palveluiden ulkoistamisen rajoitukset osuvat voimakkaasti pieniin kuntiin, joissa palvelujen ulkoistamisella on voitu turvata lähipalvelujen saatavuus. Maalaiskuntien palvelut siis tullaan keskittämään pian kaupunkeihin ja ei siis edes seutukaupunkeihin vaan isolta osin maakuntien keskuskaupunkeihin.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen rajoituksilla olisi voimakas vaikutus myös aivan erityisesti vanhustenhoitoon ja yleensäkin hoivapalveluihin. Hallituksen esityksen mukaan hyvinvointialueella tulisi olla riittävä määrä julkista palvelutuotantoa, mikä tarkoittaa, että ostopalveluja ei saisi enää käyttää nykyisessä määrin. Maassamme on esimerkiksi sosiaalipalveluja on ulkoistettu enemmän kuin terveyspalveluja. Esimerkiksi Turussa, Espoossa ja Vantaalla päihde- ja mielenterveyspalvelut ja myös vammaisten palvelut ovat suurelta osin ulkoistettu. Nämä joudutaan nyt siis purkamaan. Nykyisten hankintojen rajoitusten lisäksi esitys estäisi tekemästä uusia hankintoja yksityiseltä palveluntuottajalta, vaikka hyvinvointialue tulevaisuudessa katsoisi ne järkeviksi ja tarkoituksenmukaisiksi ihmisten palvelujen kannalta. Miksi? Siksi, että vasemmistoideologia näkee sen huonoksi.
Ja kyllä erityisen suurta huolta kannan ja me kokoomuksessa kannamme asiantuntijoiden tapaan kuntien keskeisimmän jäljelle jäävän tehtävän, sivistystoimen, vaarantumisesta. Ja lisäksi esimerkiksi hallituksen aikoma koulupsykologien ja -kuraattorien siirto kunnista sote-maakuntiin olisi riski uudelle katkoskohdalle palveluissa ja etäännyttäisi näitä palveluja kouluarjesta. Monien suurten kaupunkien sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuu uudistuksen rahoitusmallin myötä merkittävä rahoituksen leikkaus.
Ja vielä…
3) Hallituksen sote-uudistus ei hillitse vaan kiihdyttää kustannusten kasvua
Vaikutukset kuntiin, siis kaikkiin kuntiin on rajuja. Kuntien kyky rahoittaa jäljelle jääviä palveluita, investoida ja kattaa syntyneitä alijäämiä heikkenee. Kunnilta siirtyisi menoja hyvinvointialueille 19,86 mrd. €, kuntien veroprosentteja leikattaisiin 13,26% vuonna 2023 ja kuntien yhteisövero-osuutta pienennettäisiin. Vähennys ei huomioi riittävästi kuntien nykyisiä kustannusrakenteen eroja, vaan heikentää kuntien tuloja, vaarantaa palvelutuotannon ja vähentää työpaikkoja sekä johtaa suhteellisen velkaantuneisuuden merkittävään kasvuun.
Kaupunkien toimintamahdollisuuksia rajoitetaan heikentämällä niiden tulorahoitusta ja investointikyky vaarantuu.
Maakuntamallin aiheuttamat muutoskustannukset lisäävät sote-palvelujen menoja vuoteen 2031 asti.
Sote-uudistuksen toinen keskeinen tavoite on kasvavien sote-kustannusten hillintä. Hallituksen esityksestä puuttuvat täysin kannustimet laadukkaiden ja tehokkaiden palveluiden tuottamiseen.
Asiantuntijakuulemisten perusteella hallituksen esitykseen sisältyvät keskeiset pitkän aikavälin kannustinelementit pikemminkin kannustavat menojen lisäämiseen. Esitetty hallituksen sote-uudistus syventää kestävyysvajetta. VM:n arvion mukaan hallituksen malli maksaa ensimmäiset 15 vuotta kumulatiivisesti enemmän kuin jos ei tehtäisi mitään.
Hallituspuolueet ovat havitelleet maakuntaverosta paikkaajaa maakuntasote-esityksensä vakaviin valuvikoihin. Edes parlamentaarinen maakuntaverokomitea ei suositellut veron käyttöönottoa. Maakuntavero nostaisi kokonaisveroastetta, heikentäisi verojärjestelmän selkeyttä ja läpinäkyvyyttä sekä johtaisi todennäköisesti yhä suurempaan palveluiden ja verojen eriytymiseen alueiden välillä. Siellä missä asukaskohtaiset sote-kustannukset ovat suuremmat, on myös heikompi veropohja. Maakuntavero ei riittäisi tuomaan ratkaisua maakuntien rahoitukseen ja vahvistamaan itsehallintoa toivotusti, vaan vero vaatisi rinnalleen alueiden välisiä merkittäviä kustannuserojen ja verokertymien tasauksia.
4) Hallituksen sote-uudistus keskittää valtaa ja etäännyttää päätöksentekoa
Hallituksen esittämä uudistus heikentää myös suomalaisten lähidemokratiaa tai alueiden itsehallintoa. Uudistuksen rahoitusratkaisun myötä kunnista tulee entistä riippuvaisempia valtionosuuksista. Uudistuksen tuloksena maassamme olisi siis kolme hallinnon tasoa, joista vain valtion tasolla demokratia toimisia kohtuullisesti.
Hallituksen esitys johtaisi myös siihen, että pienistä kunnista lähtee ensin päätösvalta, ja nopeasti sen jälkeen palvelut.
Uudistus tulisi johtamaan tilanteeseen, jossa lähes joka toisessa Suomen kunnista ei olisi edustajaa lainkaan tai vain yksi edustaja hyvinvointialueen valtuustossa. Ajatuspaja Toivon tuoreen selvityksen mukaan maakuntauudistus keskittää sote-vallan voimakkaasti suurille kaupungeille. Toimintakyvyttömät ja rajatun päätösvallan kunnat sekä tiukassa valtionohjauksessa olevat hyvinvointialueet kaventavat merkittävällä tavalla suomalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa järjestettäviin palveluihin ja politiikan suuntaan.
Ja lopuksi vielä…
5) Hallitus runnoo uudistusta läpi kuuntelematta asiantuntijoita
Laajasta kritiikistä huolimatta lausuntokierroksella esiin nousseita ongelmia ei juuri korjattu eduskunnassa hallituksen esitykseen. Lausunnoissa valiokuntien hallituspuolueiden ryhmät ovat parlamentaarisia periaatteita käytännössä loukaten häivyttäneet asiantuntijakuulemisissa esitetyt lukuisat, vakavat ja perusteellista paneutumista edellyttävät huomautukset ja muutosesitykset. Pitää kysyä, että kuka puolustaisi demokratiaa ja asiantuntijuutta? Esimerkiksi lainsäädännön arviointineuvosto totesi lausunnossaan, että esityksen vaikutusarvioinneissa on poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.
Uudistusta ei siis kannata tehdä kokonaisuudistuksena, vaan vaiheittain ja puuttumalla todellisiin ongelmakohtiin. Ei rikkomalla toimivaa. Korona on aiheuttanut valtavan määrän hoitovelkaa, jota pitäisi päästä purkamaan heti epidemian hellittyä. Nyt ei ole siis aika massiiviselle hallintouudistukselle.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden ongelmiin voidaan puuttua jo tänään. Täsmäratkaisuja on löydettävissä muun maussa hoitoonpääsyn nopeuttamisesta, ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä, tiedosta ja teknologiasta sekä kuntien yhteistyöstä.
Ja ettei vain arvosteltaisi niin kerrotaan miten me tämän tekisimme…
Kokoomuksen sote-malli lyhyesti:
Kokoomuksen sote-malli lyhyesti ja tässä Kokoomuksen sote-malli kokonaisuudessaan.
….
Kello 23.10 ja kämpillä pitkästä aikaa. Niin siinä näyttää käyvän, että sote menee nyt läpi ja vain Vihreiden Inka Hopsu näyttää uskaltavan äänestää omatunnon mukaan ja esitystä vastaan. Tänään hän kertoi istunnossa, että ”Se (esitys) myös sisältää liikaa heikkouksia, jotta voisin sitä tässä kohtaa tukea tai sen puolesta äänestää”. Rohkea päätös Hopsulta ja täytyy hänelle nostaa hattua. Ei ole aivan helppoa äänestää hallituspuolueen edustajana hallituksen esitystä vastaan. Rohkeaa ja ennen muuta vastuullista.
Mutta Hopsun vastaanäänestämisestä huolimatta SDP, Keskusta ja Vihreät runnovat esityksen nyt läpi. Meidän tuleekin kokoomuksessa nyt valmistella korjaussarja esitykselle ja ottaa ne tulevan hallituskauden kynnyskysymykseksi matkaan. Huonolla sotella ei nimittäin voida pitkään elää.
Illansuussa sivusilmällä seurattiin myös EM-fudista. Harmillisesti Suomen maali hylättiin paitsiona ja kun Venäjän maali hyväksyttiin, niin sarakkeeseen kirjattiin nyt Tanska voiton jälkeen tappio. Jatkopaikka 16 parhaan joukkoon on kuitenkin vielä omissa käsissä eli ainakin piste olisi tärkeää saada maanantain kovasta koitoksesta tilastoykköstä Belgiaa vastaan.
Nyt taidan mennä pötkölleen. Huomenna jatketaan.
KIITOS! Nähdäänhän tänään kuntavaalien kakkukahvilla Lopen vaalikahvilalla ennen kesätorien avausta? Tervetuloa! Lopen Vaalikahvilalla kello 15-17 torstaina 17.6.2021.