Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ja loppilainen kansanedustaja Timo Heinonen avasivat Metlan Haapastensyrjän uuden toimitalon perjantaina 24.8. Lopen Läyliäisiin. Metsäntutkimuslaitoksen pääjohtaja Hannu Raition johdolla tuore ministeri ja tuore kansanedustaja saivat tietoiskun Metsä 2050-hankkeesta ja vasta alkaneesta turveviljelystä.
Pääjohtajan kanssa tilaisuutta isännöineet Vantaan tutkimusyksikön johtaja Jari Varjo ja Haapastensyrjän johtaja Pentti Kananen kiittelivät Vanajan vankilaa ja Hämeen TE-keskusta toimistorakennuksen hankkeen mahdollisistamisesta. Myös Lopen kunta sai kiitoksia kunnallisteknisistä toimista alueen kehittämiseksi. Kuntayhteistyölle toivottiin myös jatkoa.
-Haapastensyrjä on tärkeä työnantaja ja toimija kunnassamme ja uusi toimitila ja uudet hankkeet nostavat sen merkitystä suuresti. Sovimme syksyksi jo uusia neuvotteluja paikan ja kunnan välille, kertoi kansanedustaja ja Lopen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Timo Heinonen tilaisuuden jälkeen.
Anttilan ja Heinosen pihlaja
Anttila ja Heinonen pääsivät arvokkaaseen seuraan. Aiemmin alueelle omat puunsa ovat istuttaneet vain paikalla vierailleet presidentit, mutta nyt Anttila ja Heinonen saivat oman yhteisen puun toimitalon pihaan. Yhteistyöllä kotipihlaja saatiin kasvamaan talon pihaan.
Vierailun aikana vieraille esiteltiin erityisesti Haapastensyrjän uusi Metsät 2050 -hanke missä tutkitaan kotimaisten puiden kasvua muuttuvassa ilmastossa. Kasvihuoneisiin on keinotekoisesti luotu vuoden 2050 Lopen ilmasto ja nyt tutkitaan miten puut elävät lämpenevässä ja kosteudeltaan muuttuvassa ilmastossa.
-Lopella on hyvä elää, kun olemme ainoa kunta mistä on nyt jo tutkimustietoa vuoden 2050 puiden kasvuoloihin, hymyili Heinonen.
Toisena vierailukohteena esiteltiin yksikön uusi Bioenergiaa metsistä -hanke. Hankkeessa tutkitaan miten turvesoita voitaisiin saadaan uuteen kasvuun.
– Tämä on tärkeä hanke ja mielenkiintoinen juttu. Todellakin mielenkiinnolla jään seuraamaan miten työ etenee ja millaisia tuloksia saadaan. Sovimmekin jo uuden vierailuajankohdan ja ensi syksynä on tarkoitus tutustua vielä laajemmin myös Vantaan Jokiniemen toimipaikkaan.
…………..
TIETONURKKA LÄHDE www.metla.fi
MIKÄ HAAPASTENSYRJÄ?
Metsäntutkimuslaitoksen Haapastensyrjän jalostusasema on erikoistunut käytännön metsänjalostustoimintaan. Jalostusasema on keskeinen metsänjalostusyksikkö Suomessa, ja sen työn tulokset palvelevat sekä käytännön metsätaloutta että tutkimusta. Haapastensyrjä siirtyi Metsäntutkimuslaitoksen hallintaan vuoden 2000 alussa, jolloin Metsänjalostussäätiön jalostustoiminta liitettiin Metlaan.
Haapastensyrjän 186 hehtaarin pinta-alasta taimitarha-aluetta on noin 10 hehtaaria ja muovihuoneita 2 hehtaaria. Jalostusaseman yhteyteen perustettuun niin sanottuun rotupuistoon on kerätty kotimaisten puulajien erikoismuotoja. Jalostusaseman läheisyydessä on myös useita puukokoelmia ja koeviljelyksiä.
Haapastensyrjän jalostusaseman toiminta keskittyy käytännön metsänjalostukseen. Jalostustyön keskeisiä vaiheita ovat puiden valinta, risteyttäminen ja jalostusaineistojen testaus koeviljelyksissä sekä jalostustulosten siirtäminen käytäntöön esimerkiksi siemenviljelysten avulla.
Jalostuksen saavutukset hyödyttävät merkittävällä tavalla käytännön metsätaloutta. Suurin osa taimitarhoilla käytettävästä männyn, kuusen ja koivun siemenestä on peräisin siemenviljelyksistä. Kasvun ja laadun parannukset ovat huomattavia: esimerkiksi jalostetut koivut kasvavat yli 20% nopeammin kuin luonnonkoivut.
Haapastensyrjässä on vuosikymmenien kuluessa kehitetty useita uusia menetelmiä jalostuksen nopeuttamiseksi ja jalostetun aineiston tuottamiseksi.Yksi tärkeimmistä saavutuksista on jalostetun koivun siemenen tuotanto muovikasvihuoneissa. Nykyaikainen tapa tuottaa taimia on mikrolisäys, jonka kehittämiseen Haapastensyrjässä toimiva laboratorio on keskittynyt