Suomalaisten äänestysinto syksyn kuntavaaleissa näyttäisi nousevan edellisvaaleista. Nuorimpien ikäluokkien äänestysinnossa sen sijaan ei näy merkkejä paremmasta. Heistä vain 40 prosenttia sanoo äänestävänsä.
Kuntalehden ja Kuntaliiton vaalikyselyyn maaliskuussa vastanneista suomalaisista 67 prosenttia aikoo äänestää syksyn kuntavaaleissa. Jos aikomukset pitävät paikkansa äänestysprosentti kipuaisi selvästi edellisvaaleja paremmaksi. Vuoden 2004 kunnallisvaalien äänestysprosentti oli 58,6, ja vuonna 2000 vain 55,9 prosenttia kansalaisista äänesti.
Kuntaliiton tutkimuspäällikön Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan kaikki äänestämistä lupaavat eivät kuitenkaan käytä ääntään itse vaaleissa.
– Äänestysaikeita kartoittavissa kyselyissä saadaan perinteisesti korkeampia äänestyslukuja kuin äänestystilanteessa, myös muualla maailmassa, Pekola-Sjöblom kertoo.
Äänestysprosentin ennakointia vaikeuttaa epävarmojen äänioikeutettujen suuri joukko. Heitä on 21 prosenttia kyselyyn vastanneista. Kyselyssä nousee esille kaksi ryhmää, joissa on erityisen paljon äänestämistään empiviä. Toinen ryhmä on 18-34-vuotiaat äänioikeutetut ja toinen 30 000-50 000 asukkaan kunnissa asuvat.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ympärillä käyty keskustelu palvelujen uudistamisineen ja kuntaliitoksineen näyttää nostaneen kiinnostusta kuntavaaleissa äänestämiseen. Lähes kolmannes ilmoittaa käydyn keskustelun ja kuntien muutosten nostaneen heidän äänestyshalukkuuttaan.
Alueellisessa tarkastelussa silmiinpistävää on Lapin läänissä asuvien muita suurempi äänestää aikovien osuus (74 %) ja toisaalta Itä-Suomessa asuvien muita suurempi äänestämättä jättävien osuus (16 %).
Pekola-Sjöblom pitää ilmiötä erittäin mielenkiintoisena. – Lapin ja Itä-Suomen asukkaiden näkemysten odottaisi olevan lähempänä toisiaan. Molemmat alueet ovat olleet muuttoliikkeen kourissa ja molemmissa on paljon ikääntynyttä väestöä.
– Lapin asukkaat näkevät äänestämisen keinona kamppailla oman alueensa puolesta, Pekola-Sjöblom sanoo.
Koulutustason tarkastelussa näkyy perinteinen ero. Korkeasti koulutetut (76 %) aikovat äänestävät selvästi varmemmin kuin ammatillisen perustutkinnon suorittaneet (62 %).
Nuoret eivät ole suuntaamassa äänestysuurnille
Kyselyyn vastanneista alle 25-vuotiaista peräti lähes neljännes ilmoittaa, ettei aio äänestää syksyn kuntavaaleissa. Vielä hieman suuremmaksi äänestämättä jättävien joukko kasvaa, kun opiskelijoita tarkastellaan omana vastaajaryhmänään.
– Perussyy nuorten vaisuun äänestysintoon on siinä, että nuoret eivät pidä äänestämistä velvollisuutena siinä määrin kuin vanhemmat ikäluokat. Yhä useammalta nuorelta puuttuu kokonaan poliittisen osallistumisen perinne, Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka arvioi.
Kurikka kiinnittää huomiota muun muassa kouluissa tehtävään demokratiatyöhön nuorten aktivoimiseksi.
– Lyhyet kampanjat eivät auta. Osallistumisen taustalle tulee saada pitkäjänteistä kansalais- ja demokratiakasvatusta. Myös puolueiden tulisi kiinnittää huomiota ehdokasrekrytoinnissaan nuorten osuuden kasvattamiseen. Vaalikampanjoissa tulisi nostaa enemmän esille nuoria koskettavia teemoja, Kurikka sanoo.
Nyt julkistetun kyselyn teki Kuntalehden ja Kuntaliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Kyselyssä haastateltiin puhelimitse 966 henkilöä 5. -11. maaliskuuta välisenä aikana. Kokonaistuloksen virhemarginaali on kolme prosenttia suuntaansa.
*********************************************************
FAKTOJA KUNTAVAALEISTA JA ÄÄNESTYSAKTIIVISUUDESTA
Kuntavaalipäivä on sunnuntai 26.10.2008 Ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 15.10. Ensi syksyn kuntavaaleissa valitaan yli 10 000 valtuutettua.
Kunnanvaltuutetut päättävät kansalaisille läheisistä asioista, kuten terveydenhuollon toimivuudesta, alueen peruskouluista, katujen kunnossapidosta ja kirjastojen palveluista.
Kuntavaalien äänestysprosentit vuosina 1980-2004:
vuosi 2004: 58,6 %
vuosi 2000: 55,9 %
vuosi 1996: 61,3 %
vuosi 1992: 70,9 %
vuosi 1988: 70,5 %
vuosi 1984: 74,0 %
vuosi 1980: 78,1 %
Viime, vuoden 2004 kuntavaaleissa laiskimmin äänestettiin Kajaanissa ja Vantaalla, joissa äänestysprosentti oli 50,9. Aktiivisimpia olivat iniöläiset, joiden äänestysaktiivisuus nousi 89,5 prosenttiin. Toiseksi aktiivisimpia olivat utsjokilaiset (84,0 %).