Ruotsissa vaaleissa tuli aikamoinen myrsky. Nykyinen hallituspohja Demarien johdolla hävisi keskustaoikeistolaiselle kokoomusjohtoiselle blokille. Demarit kuitenkin säilyttivät suurimman puolueen kärkipaikan. Pääministeri Stefan Löven ei kuitenkaan ole ilmoittautunut eroavansa vaan etsivänsä jatkoa mm. tukeutuen vasemmistoon. Tälläkin ratkaisulla punavihreiden paikkamäärä parlamentissä jäisi selvästi alle puolen. Vähemmistöhallitus joutuisi hakemaan tukea siis oppositiosta asiakohta kerrallaan ja ehkä myös antaen myönnytyksiä vaalivoiton saaneille Ruotsidemokraateille.
Demarien tulos eilisissä vaaleissa oli sataa vuoteen heikoin. Huonommin kuin nyt SDP:llä on mennyt vain vuonna 1911. Romahdus siis oli pääministeripuolueelle täydellinen ja osoitus epäonnistumisesta monessa.
Samaan aikaan maahanmuuttovihamieliset Ruotsidemokraatit ottivat historiallisen voiton 17,6% kannatuksella. SD on kuitenkin jäämässä puheenjohtajansa Jimmie Åkessonin kanssa hallituksen ulkopuolelle sillä yksikään muu puolue ei ole valmis tekemään heidän kanssaan yhteistyötä.
Ruotsin toinen perinteinen valtapuolue, maltillinen kokoomus, kärsi sekin selvän vaalitappion, mutta piti kuitenkin paikkansa toiseksi suurimpana puolueena.
Ruotsin Kokoomuksen johtama keskustaoikeistoblokki nosti hieman kannatustaan edellisistä vaaleista vaikka ykköspuolue menettikin kannatustaan. Kokoomuksen kannatus jäi nyt 19,8 prosenttiin. Oikeistoblokki ei näillä näkymin tule hyväksymään Lövenin jatkoa pääministerinä ja samaan aikaan ruotsidemokraattien nousu kolmanneksi suureksi puolueeksi merkitsee mutkikkaita hallitusneuvotteluja. Kahden perinteisen blokin rinnalla tai ehkä paremminkin välissä on kolmas SD:n omablokki.
Punavihreillä on 40,6 prosentin kannatus ja sen kautta 144 paikkaa ja keskustaoikeistoallianssilla 40,3 prosentin kannatus ja 142 paikkaa. Ruotsidemokraattien paikkamäärä on vaa,ankieli 63 paikkaa.
Kokoomusjohtoiseen Ulf Kristerssonin vetämään ryhmään kuuluvat siis kristillisdemokraatit, liberaalit ja keskusta. Mielenkiintoista nähdä aukeaako Ruotsissa kuitenkin keskustelu myös Ruotsidemokraattien kanssa. Isossa kuvassahan Ruotsin tulos myötäilee aikalailla yleiseurooppalaista trendiä missä maahanmuuttokriittiset ja populistiset puolueen rikkovat puoluekenttää ja enemmistöhallitusten muodostaminen tulee entistä vaikeammaksi.
Ja itse seuraan mielenkiinnolla myös sitä, että mitä vaalitulos tulee merkitsemään Ruotsin ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. En suuriin muutoksiin usko. Yleinen asevelvollisuus voi palata ja kahdenvälinen yhteistyö tulee syvenemään. Tuleeko Ruotsista NATO päätös niin sitä en vielä uskalla mene sanomaan suunta enkä toiseen. Ruotsissa huoli on vahvistunut kaikilla. En yllättyisi yllätyksistäkään.
Tänään illalla vielä kunnanhallituksen kokouksessa valtuustonpuheenjohtajan roolissa. Esillä hieman tulevaisuuden linjauksia useammastakin isosta asiasta.
Kunnanhallitus päätti kokouksessaan myös tänään Lopen kunnan tulevasta työterveyshuollosta. Halusimme nyt niin, että palvelut saadaan viitenä päivänä viikossa Lopelta ja tämä osaltaan vahvistaa myös kaikkien loppilaisten lääkärivastaanottopalveluita vaikka emme vielä kunnallista palvelua tänne takaisin ole saaneetkaan. Kyllä sekin sieltä vielä tulee kun saamme valinnanvapauslain voimaan. Toivottavasti mahdollisimman pian.
Muutamia muita asioita myös listalla. Mutta jos sieltä nyt nostan yhden myönteisen asian ja yhden ikävämmän asian. Ensin myönteiset eli Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan Lopen työttömyysaste oli heinäkuussa 6,0, mikä oli ELY-keskuksen alueen kunnista matalin. Työttömyysaste oli edelleen 0,9 % matalampi kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaiden osalta työttömyysaste oli 10,6 %, mikä oli peräti 5,0 % matalampi kuin vuotta aiemmin. Ja myös pitkäaikaistyöttömyys pikkuhiljaa helpottaa kun yli vuoden työttömänä olleiden määrä oli 49 henkilöä, mikä oli 8 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. ELY-keskuksen koko toimialueella työttömyysaste oli heinäkuussa 11,8 %, Kanta-Hämeessä 9,9 % ja koko maassa 10,8 %. Olemme siis tässä hyvä ja esimerkillinen suunnannäyttäjä. Jos koko maa pääsisi meidän lukuihin niin julkinentalouskin olisi aivan erilaisissa kantimissa.
Mutta sitten se yhteinen murheenkryyni. Lopen asukasluku on vähentynyt tammi–heinäkuun aikana edelleen rajusti 62 henkilöllä ja väkiluku oli heinäkuun lopussa 7.966. Vähennyksestä 31 johtuu negatiivisesta syntyvyyden enemmyydestä, 38 negatiivisesta kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja maahanmuuton kasvusta 7:llä. Mutta emme siis ole tämän ongelman kanssa yksin sillä koko Kanta-Hämeen väkiluku oli ennakkotiedon mukaan heinäkuun 2018 lopussa 172.076 ja se laski vuoden 2018 tammi–heinäkuun aikana 644 henkilöllä. Vastaavasti vuoden 2017 heinäkuussa Kanta-Hämeen väestön määrä väheni 95 henkilöllä. Häme siis menettää nyt kaikkialta asukkaita ja tämä suunta on huolestuttava kaikkien palveluiden tulevaisuutta ajatellen ja myös kuntiemme ja kaupunkiemme talouksia tarkasteltaessa.
Mutta tässä lyhyesti pari asiaa kunnanhallituksen listalta. No sen voin vielä muistuttaa tai mainita, että Eeva Pyhälammin viime valtuustossa esittämä valtuustoaloite vanmaispalvelulainalaisten ja Kela-taksien toimivuudesta ja toimivuuden varmistamisesta on edennyt nyt valmisteluun ja saamme vastauksen vielä loppusyksystä. Homma täytyy saada toimimaan.
Nyt jo Helsingissä. Aamulla aikainen lento Frankfurtiin ja siellä Euroopan keskuspankin asioita. Huomenna illalla sitten vielä junalla Strasbourgiin ja siellä tapaaminen EU-budjetista vastaavan komissaari Gunther Oettingin kanssa. Torstaina vielä tapaan komissaarimme Jyrki Kataisen. Mielenkiintoinen varmasti myös keskiviikon komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin Euroopan unionin tilaa koskeva puhe. Hieno saada olla mukana.