Ruotsilta karu Nato-selvitys – Venäjän hyökkäisi Baltiaan Pohjoismaiden kautta

Kynästä, perjantaina 09.09.2016

Ruotsin Nato-selvitys julkistettiin syyskuun 9. päivänä 2016. Selvitys on mielenkiintoista luettavaa myös meidän suomalaisten kannalta ja sen erilaiset uhkaskenaariot, mutta myös päätöksentekohuomiot kannattaa ottaa meilläkin vakavasti. Suurlähettiläs Krister Bringéusin tekemänä selvitys vaimentaa puheita ja vakuutteluja siitä, että Ruotsi ei voisi yllättää meitä Nato-päätöksenteollaan ja liittymisellään. Selvityksessä todetaan, että Ruotsi ei kytke omaa Nato-hakemustaan meidän päätöksiin. Vuoropuhelua Ruotsin kanssa siis on syytä edelleen syventää ja vahvistaa eri tasoilla.

uuuiisMielenkiintoista raportissa on myös arviot uhkista ja ennen muuta Venäjästä. Meidän saamien arvioiden tapaan Bringeuskin toteaa Venäjän uhkan lisääntyneen arvaamattomuuden rinnalla. Käänteenä pidetään Venäjän toimia Ukrainassa ja Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan valtausta vuonna 2014. Samaan aikaan myös Itämeren turvallisuus on heikentynyt. Ruotsin selvitys käykin läpi erilaisia mahdollisia Venäjän hyökkäyksiä Baltianmaihin ja myös Pohjoismaihin. Vastaavaa varsin suorasukaista puhetta hyökkäyksistä kuultiin myös Visbyn Almedalenissa.

Todennäköisimpänä raportti pitää kuitenkin sitä, että Ruotsi ja Suomi ajautuisivat Venäjän kanssa konfliktiin tai jopa sotaan vain sen kautta, että Venäjä päättäisi hyökätä Baltianmaihin. Bringeus pitää todennäköisenä, että tällainen tapahtumasarja voisi alkaa niin, että Venäjän sijoittaisi S-400-ilmatorjuntajärjestelmät Ruotsin saariin – Gotlantiin – ja myös Suomeen niin nopeasti, että Nato ei ehtisi reagoimaan. Ilmatila suljettaisiin tällä tavalla Nato-mailta Baltiaan. Nato ei kuitenkaan jäisi raportin arvioiden mukaan toimettomaksi toista tai toisia Nato-maita kohtaan tehdyn iskun edessä ja tämä johtaisi alueelliseen sotaan Itämerellä. Juuri tämän takia – eli Naton 5. artiklan keskinäisen puolustusvelvoitteen – takia Venäjän iskua Baltianmaihin pidetään raportissa kuitenkin epätodennäköisenä. Naton turva olisi siis riittävä torjumaan Venäjän uhan Baltianmaihin.

Bringeus ei suoraan ota kantaa Ruotsin Nato-jäsenyyteen siis liittymissuosituksin tai muuten. Raportissa kuitenkin todetaan, että Itämerellä yhteinen kyky torjua konflikteja paranisi Naton myötä. Ruotsin Natoon liittyminen johtaisi kuitenkin kilpavarusteluun Itämerellä ja aiheuttaisi ainakin poliittisen kriisin Venäjän kanssa. Päätelmä on siis hyvin samansuuntainen kuin meillä tehdyssä puolueettomassa asiantuntijoiden Nato-selvityksessä. Meidän selvityksen mukaan olisi vaikeaa ennustaa Venäjän erityisiä vastatoimia, jos Suomi liittyisi Natoon.

Lopputulemmana hieman Baltianmaiden nykytilanteeseen nojaten Bringeus tuleekin raportissaan siihen, että Ruotsin Nato-jäsenyydellä olisi kuitenkin Venäjän hyökkäyshaluja hillitsevä vaikutus Itämerellä. Tämän voi tulkita liittymissuositukseksikin.

Meillä keväällä huhtikuussa julkistetussa Suomen Nato-selvityksessä todettiin, että Nato-päätös kannattaisi tehdä yhdessä Ruotsin kanssa, koska Suomi ja Ruotsi muodostavat yhteisen strategisen kokonaisuuden. ”Jos Ruotsi liittyisi yksin Natoon, Suomi jäisi nykyiseen verrattuna suojattomammaksi ja haavoittuvammaksi.” Ruotsin ajatuksen kulku ei nyt kuitenkaan tuekaan tätä. Bringeus kuitenkin toteaa, että maidemme välinen puolustusyhteistyö vakauttaa Itämeren aluetta, mutta Suomi-yhteistyö vie Ruotsia kohti itää, lähemmäksi Venäjää mikä kriisiaikana lisäisi Ruotsin riskiä. Ruotsi voisi joutua puolustamaan Suomea pitkällä itärajalla. Suomea taas yhteistyö vie länttä kohti, mikä lisää Suomen turvallisuutta. Raportin mukaan Suomi-Ruotsi -puolustusyhteistyö onkin epätasapainossa. Mitä tämä arvio tulee tarkoittamaan Ruotsissa poliittisessa keskustelussa ja konkreettisissa päätöksissä jää nähtäväksi.

Bringéusin Nato-selvitys tulee varmasti lisäämään keskustelua Ruotsissa. Nato tulee olemaan tulevissa vaaleissa siellä aiemmasta poiketen varmasti esillä tavalla tai toisella. Keskusteluun nousee myös raportissa varsin karusti esille tuotu tosiasia siitä, että Ruotsille Nato-jäsenyys ei olisi mikään oikotie korjata maan oman puolustuksen puutteita. Raportti alleviivaa lisäksi, että Ruotsin maanpuolustuksen puutteet eivät ole pieniä ja maan  puolustaminen on tällä hetkellä vahvasti riippuvainen ulkopuolisesta avusta. Itse uskonkin, että Ruotsissa tullaakin näkemään lisäpanostuksia maanpuolustuksen uskottavuuden palauttamiseksi useilla eri tavoilla esimerkiksi asevelvollisuus palauttaen.

Ruotsin Nato-selvitykseen suosittelen kaikkien ulko- ja turvallisuuspolitiikasta kiinnostuneiden tutustuvan. Se on hyvä kokonaisuus ja antaa ajateltavaa myös meille Suomeen.

Timo Heinonen
kansanedustaja
Puolustusvaliokunnan jäsen

Kommentit