Eduskunnassa jatkamme tänään vuoden 2021 talousarvion käsittelyä. Eilen yleiskeskustelut, missä esille nostin mm. sotiemme veteraanien asioita, maaseudun teiden kuntoa, poliisien määrärahojen -30miljoonan euron leikkausta ja urheilun ja liikunnan 20 miljoonan euron leikkausta jne., mutta ennen muuta tietenkin taloutemme isoa kuvaa mm. holtitonta velkaantumista ja julkisentalouden huonoa tilaa. Myös jo viisi kertaa tekemättä jätetyt työllisyystoimet puhuttivat. Näistä olen täällä ja muuallakin kirjoittanut monet kerrat.
Yhtenä isona huolena olen nostanut esille syksyn aikana pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen sosiaali- ja terveysministerin tekemän -70% leikkauksen Suomen Rauhanturvaajien vertaituen rahoitukseen. Tähän kuntoutuksen tärkeää osaan on osoitettu aiemmin vuosittain noin 180 000 euroa ja nyt yhtäkkiä määräraha leikattiin noin 65 000 euroon. Samaan aikaan, kun kriisinhallintaan osallistuvien naisten ja miesten vertaistuen ja kuntoutuksen tarve on yhä vaativampien tehtävien myötä kasvanut. Tein asiasta myös aiemmin jo eduskunnalle kirjallisen kysymyksen.
Kysymyksessäni maamme hallitukselle kirjoitan mm.
”Rauhanturvaajien vertaistuen tärkein tehtävä on saada kriisinhallintaoperaatioihin osallistuneet palaamaan operaatioiden jälkeen takaisin yhteiskuntaan sen täysivaltaisina ja toimintakykyisinä jäseninä riippumatta siitä, ovatko he fyysisesti loukkaantuneita, henkisesti kärsineitä tai kuten valtaosa on, normaalikuntoisina ja tukea heidän läheisiään tässä toiminnassa. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat Afganistanin vaativaan suojausoperaatioon osallistuneet henkilöt, jotka toimivat suoran väkivallan uhkan alla ja suuressa henkisessä paineessa. Pääsääntöisesti vertaistuesta vastaa Suomen Rauhanturvaajaliitto. Tuki käsittää sekä sotilaallisiin että siviilikriisinhallinnan tehtäviin osallistuneet henkilöt.
Vertaistuki sisältää tukijärjestelmän, johon kuuluu virallisesti 130 koulutettua vapaaehtoista ja rauhanturvaajataustaista vertaistukihenkilöä ympäri maata. Tämän lisäksi yhteensä 32 yhdistyksen vapaaehtoishenkilöstö on mukana toiminnassa. Lisäksi osa tärkeää toimintaa on vuorokauden ympäri päivystävä vertaistukipuhelin, johon vastaa aina rauhanturvaajataustainen, koulutettu henkilö vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri. Tukea annetaan rauhanturvaajaveteraaneille, heidän läheisilleen ja sotiemme veteraaneille. Tukipuhelimen kautta henkilö ohjataan tarvittaessa ammattiapuun HUS:n psykiatriselle poliklinikalle diagnoosia varten. Toimenpiteitä vaativien puhelujen määrä on kasvanut vuosittain. Tänä vuonna puheluita soitettiin elokuun 20. päivään mennessä noin sata. Afganistanin tilannetta käsitteleviä yhteydenottoja tuli elokuun aikana vertaistukeen kymmenkunta, joista valtaosa oli läheisten soittoja. Usein moni vertaistukea tarvitseva rauhanturvaaja ei huomaa muutoksia itsessään tai osaa arvioida omaa mielentilaansa niin, että osaisi itse hakeutua avun piiriin.
Ainoat vertaistukitoimintaan palkatut henkilöt ovat yksi kokopäivätoiminen sekä toinen puolipäiväinen vertaistukityöntekijä, joiden palkkaus on täysin riippuvainen STEA:n rahoituksesta. Suomen Rauhanturvaajaliitto ei saa erillistä pysyvää tai korvamerkittyä valtionavustusta, vaan kaikki heidän rahalliset resurssinsa perustuvat vuosittain haettavissa oleviin epävarmoihin valtion-avustuksiin sekä pieniin säätiötukiin. Marinin hallitus on lisäksi leikannut tänä vuonna vertaistukirahoitusta 120 000 eurolla 65 000 euroon aiemmasta 183 000 eurosta, vaikka yleisesti on tiedossa tuen tarpeen merkittävä kasvu.”
Esitykseni ja vetoomukseni oli, että ”onko hallitus valmis perumaan tekemänsä leikkauksen rauhanturvaajien ja kriisinhallintaveteraanien vertaistuen rahoituksesta vuoden 2021 osalta ja
onko hallitus valmis siirtämään kyseisen rahoituksen STEA:n puolelta niin sanotuksi budjettirahoitetuksi menoksi?”
Tänään eduskunnassa käymme keskustelua budjetin eri pääluokista ja toivottavasti tähänkin saataisiin pikaisesti ratkaisu.
..
Tässä vielä nämä esitykset sotiemme veteraanien osalta. Eli rintamalisä on nyt sen edellisen 1.4.2020 voimaan tulleen korotuksen jälkeen 125 euroa / kk. Veteraanien määrä vähenee vuoteen 2022 mennessä niin, että edunsaajia on arvion mukaan vain noin 4500 henkilöä vuoden alussa. Vuoden 2020 valtion tilinpäätöksen mukaan rintamalisiin käytettiin 11 605 399 euroa, tälle vuodelle on varattu 9 900 000 ja valtiovarainministeriön esityksessä ensi vuodelle 7 700 000. Jos rintamalisän korotus 200 euroon toteutettaisiin nyt vuoden 2022 alusta kuluisi rintamalisiin 10 800 000. Todellisuudessa ei tietenkään edes niin paljon, koska veteraaneja poistuu keskuudestamme n. 100 kuukaudessa. Viimeinen iltahuuto siis kuuluu yhä useammin ja yhä useammalle.
Rintamalisän saaminen tähän 200 euroon on ollut veteraanijärjestöjen pitkäaikainen tavoite. Olisi tietysti hienoa, jos tuo toteutuisi ennen kuin loputkin veteraanit siirtyvät ajasta ikuisuuteen.
Toisena esitin vammautumattomien veteraanien puolisoiden ja leskien kuntoutusta. Tällä hetkellähän 30 % haitta-asteen sotainvalidien puolisoilla ja leskillä on itsenäinen kuntoutusoikeus tai siis he saavat kuntoutusta sitä tarvitessaan tietyn määrän. Tähän käytetiin viime vuonna hiukan vajaa miljoona euroa. Budjetoitu oli 2,5 miljoonaa, joten rahaa jäi tällekin vuodelle. Sotainvalidit ovat hakeneet tähän haittaprosenttiin pienennystä, jotta lievävammaistenkin invalidien puolisot ja lesket saisivat kuntoutusoikeuden. Minusta nyt jo voisi hyvin edetä niinkin, että myös vammautumattomien veteraanien puolisot ja lesket pääsisivät tämän oikeuden piiriin. Sotainvalidien puolisoiden ja leskien kuntoutuksesta on määrätty valtioneuvoston asetuksella. Tämän asetuksen muutoksella voitaisiin myös vammautumattomien veteraanien puolisoiden ja leskien asia hoitaa jos vain halutaan.
…
Kello 20.43 ja kotona. Budjetin käsittely jatkui tänään eduskunnassa ja esillä mm. tämä aamuinen aiheeni. Vielä emme saaneet varmistusta, että määrärahaa oltaisiin korjaamassa, mutta ei anneta periksi. Lupaan pitää asiaa esillä ja huolehtia ettei kaveria jätetä.
Otin myös tänään esille liikunnan leikkaukset ja oli mukava huomata, että saimme tukea myös mm. demareista. Liikunnan ja urheilun määrärahaleikkaus on erikoinen, kun nyt nimenomaan koronan jälkeen olisi tärkeää panostaa lasten ja nuorten liikuntaan ja urheiluun. No, katsotaan saadaanko asiaa vielä korjattua.
Mutta kiitos monista viesteistänne ja lupaan näitä ja teidänkin esille nostamia asioita pitää esillä.