”Rankka viikko ja paljon pitkii päivii takana…”
Hyvää Äitienpäivää kaikille! Maailman kaunein sana ja kaunein ja tärkein merkitys.
Viikko ollut vähän tuollainen käärijäismäinen. Teki hyvää yksi vapaapäivä tähän ja se tietenkin perheen kanssa. Lasten äiti saanut tänään ansaitsemansa huomion kortein ja kohta 10-vuotiaan tekemällä 
mutakakulla ja vaniljajäätelöllä. Ja samaa herkkua pääsee syömään mun minun oma paras ja ainoa äitini 🙂
Suomenlippu Pekkalan salossa ja isompi lapsista aamusta jo kävi poimimassa mummulle valkovuokkoja. Tällaiset päivät ovat tärkeitä ja tekevät hyvää.
Eilen menikin pitkään. Jännitettiin Käärijää ja kyllähän se niin on, että sydänten voittaja Käärijä oli. Kriitikot kun päästetään päättämään ja irti niin tulos on sitten mikä on. Mutta kansa tietää kuka voiton ansaitsee ja tällä kertaa Euroviisujen oikea voittaja oli Käärijä. Ja vielä näyttää siltä, että Ruotsi on ”plagiaatillakin” kisaan lähtenyt. Kannattaa kuunnella Ukrainan vuoden 2011 euroviisuedustajan Mika Newtonin biisi V plenu vuodelta 2005. Sieltähän sen on kopioitu Loreenin Tattoo -biisin ainakin pätkää – vahingossa tai tarkoituksella. No, totuus taitaa olla se, että samoja sävelkulkuja on jo tänään melkein biisissä kuin biisissä. Ei taida plagiaatin vaadetta tämäkään lopulta täyttää?
Mutta voitto olisi kuulunut tietenkin Käärijälle ylivoimaisena yleisöäänien voittajana ja yleisön suosikkina. Tuli Déjà-vu -tunne Vuoden urheilija -äänestyksiin. Kyllä kansa tietää. Ja joka tapauksessa
Käärijä teki historiaa ja upeaa sellaista osoittamalla, että eri kielillä – myös sellaisilla mitä ei kuulija välttämättä lainkaan edes ymmärrä – voi hurmata ja saada kaikki laulamaan!
Toivottavasti Käärijä saa kansanjuhlansa! Sydänten voittaja on sen ansainnut ja myös me suomalaiset! Saataisiin laulaa yhdessä!
Kiitos Jere Pöyhönen!