Kevään hallitusneuvotteluissa yhtenä isona osa-alueena käsiteltiin rakentamista ja kaavoitusta. Neuvotteluissa asetettiin oma erityisryhmä käsittelemään tämän kokonaisuuden lainsäädäntöä ja muita säädöksiä niin että kaavoitusta ja myös itse rakentamista saataisiin sujuvoitettua ja myös kustannustasoa laskettua. Tärkeimpänä tavoitteena lopulta asuntotuotannon lisääminen. Itse osallistuin kokoomuksen neuvottelijana tähän työhön ja pidänkin nyt tärkeänä, että sovittuja asioita viedään ympäristöministeriössä reippaasti eteenpäin.
Hallitusohjelmassa sovimme mm. siitä, että maankäyttö- ja rakennuslaki uudistetaan rakentamisen helpottamiseksi. Päätöksentekoa nopeutetaan rajaamalla valitusmenettelyjä ja siirtämällä päätösvalta poikkeamistilanteissa ELY-keskuksilta kunnille. Samalla myös hankekaavoitus ja YVA-menettely tullaan yhdistämään. ELY:jen rooli kaavoituksessa ja rakentamisessa muuttuu siis kokonaisuudessa vain konsultoivaksi. ELY:jen valitusoikeudesta mm. kaavapäätöksissä myös luovutaan. Kaikissa rakentamis- ja ympäristöasioissa siirrytään samalla menettelyyn, jossa valitusoikeus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää aina ensin valitusluvan saamista. Ja valituslupapäätöksille asetetaan myös sitova määräaika.
Samalla otamme käyttöön myös toivotun valitusmaksun. Käytännössä tämä tarkoittaa maankäyttö- ja rakennuslupapäätösten valitustapausten oikeudenkäyntimaksujen korottamista niin että kynnys ainakin ns. jarruttamis- tai jopa kiusantekovalitusten tekemiseen nousee. Ja samaan tähdätään myös valitusoikeutta kaavoitusasioissa rajaamalla se vain niihin joihin kyseinen kaava vaikuttaa. Tämä tarkoittaa kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen siirtymistä.
Tulemme asettamaan myös kaavoituksessa viranomaiskäsittelylle sitovat käsittelyajat mukaan lukien YVA eli ympäristövaikutusten arviointi. Ja kaavoituksessa otamme käyttöön myös kevennetyn kaavamenettelyn mm. täydennysrakentamisen ja käyttötarkoitusten muutosten sujuvoittamiseksi.
Rakentamisen kustannuksia pyritään alentamaan myös sillä, että enää jatkossa asuntotuotannossa täysin esteettömiksi asunnoiksi ei tarvitse rakentaa kuin osa kohteen asunnoista. Myös korjausrakentamisessa ei jatkossa toimenpiteet laukaise uudisrakentamistasoisia velvoitteita esimerkiksi esteettömyyden ja äänieristysvaatimusten osalta. Toisaalta jatkossa ei enää kaavoituksella eikä myöskään rakennussuojelulainsäädännöllä voida estää tarvittaessa hissien jälkiasentamista yms. Toimitaan siis esteettömyys ja muissakin vaateissa joustavasti suuntaan ja toiseen tilanteen ja tarpeen mukaan. Ja sen ratkaisee jatkossa virkamiesten sijaan omistajat ja rakentajat.
Korjausrakentamisen helpottamiseksi luodaan lisäksi myös alueellisten poikkeuslupien menetelmä. Tällöin jokainen kohde ei tarvitse omaa ja samaa lupakäsittelyä vaan ensimmäinen käsittely toimii ohjenuorana koko alueelle vastaavien toimien osalta. Merkittävä uudistus on Ruotsissa kansan suussa nimellä attefallshus kulkevan 25-neliöisen lisätalon rakentaminen pari- tai omakotitalotontille jatkossa ilman rakennuslupaa vain ilmoitusmenettelyn kautta. Tämä siis mahdollistetaan nyt myös meillä.
Tulemme myös helpottamaan rakentamista haja-asutusalueilla. Yleiskaava tulee toimimaan jatkossa laajemmin rakentamisen ohjaajana. Samalla myös vapaa-ajanasuntojen muuttaminen vakinaiseen asuinkäyttöön tulee joustavammaksi. Periaatteen pitää olla se, että lähtökohtaiseksi talo hyväksytään vakinaiseksi asunnoksi jos se rakennuksena täyttää vaateet. Ja samalla myös ns. kuivanmaan kiinteistöissä jätevesiasetuksen vaatimuksista luovutaan ja siirrytään käytäntöön missä nämäkin ratkaisut tehdään vasta muun peruskorjauksen yhteydessä.
Ja kaikkea tätä palvelemaan tulemme uudistamaan rakennuslupa-asioiden käsittelyn koko Suomessa ns. yhdenluukun periaatteelle.
Edellä kertomani lisäksi käynnistämme nyt myös kärkihankkeena valtion ja kuntien normitalkoot byrokratian keventämiseksi ja kustannusten alentamiseksi. Näistä esimerkkinä voisi vielä mainita mm. väestönsuoja- ja pysäköintipaikkavelvotteiden laskemisen.
Perusperiaatteena voisi todeta, että lisätään maalaisjärkeä myös rakentamiseen. Ei tehdä kaikkea kaikille vaan se mikä on missäkin ja milloinkin järkevää.
…
Kello 17.22 ja keskustelu eduskunnassa jatkuu koulutusasioista. SDP halusi tänään keskustella säästöistä mitä tehdään sivistyssektorillekin. Onneksi kuitenkin nyt vähemmän kuin viime kaudella jolloin opetusministerinä olivat SDP:n Jukka Gustafsson ja Krista Kiuru. Mutta itse pidän kyllä nykyisiäkin leikkauksia aivan liian suurina ja olisin itse etsinyt toisella tavalla painottaen säästöjä. En siis kyseenalaista säästöjen tarpeellisuutta, mutta olisin itse jättänyt koulutuksen niiden ulkopuolelle. Nyt kuitenkin hallitusohjelmassa tällaiseen ratkaisuun päädyttiin ja tärkeää onkin nyt varmistaa, että niistä valtaosa voidaan tehdä rakenteita ja toimintaakin uudistamalla. On varmasti totta, että tätä kautta kyllä säästöjäkin löytyy.
Hieman siis ex-demariministereiden räksytystä kuunnellessa tuli tunne kuin he itse itseään moittisivat. Mutta jokainen tyylillään.
Tänään eduskunnassa veimme myös eteenpäin lisätalousarviota valtiovarainvaliokunnassa ja ensi viikolla sitten myös ensi vuoden budjetin käsittely käyntiin. Työntäyteisiä päiviä siis luvassa.