Lupasin jokin aika sitten, että teen eduskunnan syyskauden alussa muutosesityksen rikoslakiin koskien raiskauksia. Liian usein julkisuuteen tulee uutisia tuomioista missä raiskauksesta on tuomittu vain lyhyt ehdollinen tuomio. Kesällä esimerkiksi uutisoitiin tapaus missä syyttäjä syytti yhtä 18-vuotiasta miestä ja neljää alle 18-vuotiasta poikaa törkeästä raiskauksesta. Osa tekijöistä vapautettiin kokonaan ja rikokseen tuomituista yksi sai yhden vuoden ja 4 kuukauden vankeustuomion ja kaksi muuta yhden vuoden vankeustuomiot. Kaikki vankeusrangaistukset ovat ehdollisia.
Heinäkuussa uutisoitiin, että Itä-Suomen hovioikeus alensi kahden miehen tuomioita, jotka Etelä-Savon käräjäoikeus on langettanut 15-vuotiaan tytön raiskauksesta. Hovioikeus perusteli julkisuudessa olleiden tietojen mukaan päätöstään ns. yleisellä rangaistuskäytännöllä. Toisen miehen tuomion alentamisperusteena hovissa pidettiin sitä, että mies oli aiemmin jo tuomittu kahdeksi vuodeksi vankilaan muun muassa ryöstöstä. Raikaus siis meni siinä sivussa?
Miehet olivat antaneet raiskauksen uhriksi joutuneelle tytölle rauhoittavia lääkkeitä, minkä jälkeen hänet oli raiskattu.
Satakunnan Kansa käsitteli raiskaustuomioita pääkirjoituksessaan heittäen pallon meille poliitikoille. ”Kansalaiskeskustelun vauhdittamana poliitikkojen pitäisi nyt herätä pohtimaan, onko nykyinen rangaistuskäytäntö linjassa sen kanssa, mitä nykyisin tiedämme raiskausten ja muiden seksuaalirikosten seurauksista ja niiden uhrien kärsimyksistä? Onko esimerkiksi raiskauksen kesto uhrin näkökulmasta millään tavalla merkittävä tekijä teon vakavuutta arvioitaessa?”
Eduskunnan kyselytunti käynnissä tänään…
onkin se, että työmarkkinajärjestöt eivät edes työnantajat ole keskenään saaneet aikaan yhteistä esitystä vaan jokaisella näyttää olevan oma ja myös työnantajilla on omia toiveitaan. Jotta voimme tuon aiemmin hallituksen tekemän paketin kumota niin tarvitsemme yhden yhteisen paketin mikä täyttää 5+5-tavoitteen eli 5% työn yksikkökustannusten laskun ja noin vastaavan suuruisen vaikutuksen maltillisen palkkaratkaisun kautta. Tänään itseasiassa SAK:nkin esittämä paketti käsitteli vain tätä maltillista palkkaratkaisua ja siinäkin se jäin tuosta tavoitteesta vajaan prosentin. Paketti ei siis ole lainkaan korvaamassa hallituksen esittämään pakettia missä siis nämä pyhä- ja ylityölisät ja sairaslomapäivät. Niiden korvaaminen vaatinee muiden työntekijäjärjestöjen esille nostamaa lyhyttä työajanpidennystä (10-15 minuuttia) ja esimerkiksi lomarahojen puolittamista. Tämä kohdentuisi minustakin paremmin kaikille työntekijöille eikä vain vuorotyötä tekeville. Ja alleviivaan nyt vielä kerran täälläkin, että me emme voi eduskunnassa koskea esimerkiksi työaikaan ja lomarahoihin. Niitä ei siis määrätä lailla. Me voimme muuttaa siis vain niitä asioita mitkä laissa määritelty ja siksi paketti ei ole lainkaan oikeudenmukainen eri ammattikuntien välillä. Siksi itse toivon edelleen, että paketin tekevät työmarkkinajärjestöt joilla siis keinoja paljon enemmän käytettävänä.
Tässä tämä viime viikolla lupaamani OECD:n kalvo nyt hallituksen tekemien toimenpiteiden vaikutuksesta maamme talouteen. Kuvaaja siis kertoo mitä tapahtuu jos emme tee mitään ja miten tilanteeseen vaikuttaa nyt tehty eläkeratkaisu, työn yksikkökustannusten lasku ja tehdyt säästöt jne,