Usein kysytään, että mitä Venäjän Vladimir Putin oikein tavoittelee hybridihyökkäyksellään Suomea vastaan? Totuus, jos sellaisesta nyky Venäjän yhteydessä voi enää puhua, voi olla mitä vaan, mutta uskon, että ainakin näitä kolmea.
Ja kahdessa kolmesta hän on jo ainakin osaltaan onnistunutkin.
Yksi tavoite on aivan varmasti saada Suomi ja ennen muuta länsi näyttämään kaksoisstandardisesti toimivalta. Monelle maalle ainakin Afrikassa ja Lähi-idässä Putin mielellään toteaa, että ”Katsokaa nyt, kyllä he teille puhuvat oikeusvaltiosta ja sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä, mutta itse rikkovat sääntöjä”. Ja kyllä, osittain tässä Putin on jo onnistunutkin. Rajamme ei ole ollut auki kaikille tulijoille ja olemme joutuneet myöntämään, että turvapaikanhakuoikeutta ei noudateta.
Suojelupoliisin vt. päällikkö Teemu Turunen totesi minusta kuitenkin hyvin, että…
”Vaikka vahva sääntöpohjainen maailmanjärjestys on Suomen etu, sääntöjen muuttuessa on oltava heräillä”.
Toinen Putinin tavoite on ymmärtääkseni ollut luoda vastakkainasettelua Suomessa asuvien venäläisten ja kaksoiskansalaisten välille suhteessa muihin suomalaisiin. ”He sulkivat teiltä rajan ja estävät teiltä pääsyn tapaamaan sukulaisianne”. ”He ovat sydämettömiä vanhan isoäitinne suhteen, hänen näkemisenkö on heille ongelma”. Ja kyllä, tässäkin Venäjä on onnistunut. Luonut vastakkainasettelua ja epäluuloa maatamme kohtaan. Ja totuushan on se, että itärajamme sulun syyllinen on yksin Venäjä ja Vladimir Putin. Mutta valehtelun suurvalta puhuu toista ja tekee toista.
Kolmas ja vielä toteutumaton tavoite on putinmielisten puolueiden kannatusnousun aikaansaaminen Euroopassa ja niiden vaalivoitot kansallisesti ja myös kevään EU-vaaleissa. Tähän Putin voisi päästä sillä, että se onnistuisi toistamaan vuoden 2015 tapahtumat. Kymmeniätuhansia ihmisiä tulisi Eurooppaan ja osa heistä aiheuttaisi turvallisuus- yms. ongelmia. Maahanmuuttovastaisuus vain voimistuisi ja se tarkoittaisi äärioikeiston kannatusnousua ja tiedämme näiden puolueiden suhtautumisen Putiniin. Tällainen tapahtumasarja ja näiden puolueiden nousu valtaan nopeasti saisi Euroopassa yhä useamman maan kyseenalaistamaan Ukrainan tukemisen jne.
Peilaan tätä tavoitetta itse vuoden 2015 aikaan. Esimerkkiä voi käyttää esimerkiksi Vaihtoehto Saksalle eli AfD -puoluetta (Alternative für Deutschland) ja sen historiaa ja kannatuksennousua. AfD:hän perustettiin reilu kymmenen vuotta sitten vuonna 2012 nimenomaan vastustamaan EU:n tukia Kreikalle ja myös laajemminkin Euroopan rahaliittoa. Puoluehan tunnettiin alunperin talousliberaalina arvokonservatiivipuolueena ja sitä kutsuttiin myös professoripuolueeksi, joka vastusti siis euroa, mutta ei EU:ta. Vielä perustamistaan seuraavana vuonna puolue totesi itse, että se ei ole nationalistinen eikä myöskään vastusta maahanmuuttoa, mutta vuoden 2015 tapahtumat saivat aikaan muutoksen. Euroopan unionin jäsenmaihin saapui ensin vuonna 2014 noin 560 000 turvapaikanhakijaa ja seuraavana vuonna 2015 peräti noin 1 260 000. AfD jakautui tapahtumien myötä eukroskeptikkoihin ja kovaa maahanmuuttolinjaa edustaneen Frauke Petryn johtamiin maahanmuuttovastaisiin. Nopeasti AfD:n ehdottoman – jyrkän – kansallismielinen, mutta myös islaminvastainen, muukalaisvastainen ja laajemminkin maahanmuuttokriittinen linja voimistui. Ja mitä vielä, puheenjohtajana toiminut Frauke Petry lupasi vahvistaa AfD:n yhteyttä Venäjään. Lähi-idän pakolaisvyöry sai puolueen kannatuslukemat nousuun varsinkin, kun silloinen Saksan liittokansleri Merkel piti rajat auki pakolaisille. Tilanne oli kestämätön ja muistamme mitä kaikkea se sai aikaan myös Suomessa. Yksin vuoden 2015 aikana maahamme tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa.
Mutta palaan Keski-Eurooppaan. AfD alkoi tehdä pian tämän jälkeen yhteistyötä Itävallan vapauspuolueen kanssa ja suosio kasvoi entisestään ja on todella korkeissa luvuissa nytkin. Äärioikeistolaiselle AfD:lle on mitattu mielipidemittauksissa reilusti yli 20 prosentin kannatuslukuja liittovaltiotasolla. Osassa osavaltioita kannatusluvut ovat vielä paljon korkeampia, jopa 35 prosentin luokkaa. Itseasiassa mielipidetiedusteluissa AfD on mitattu suurimmaksi puolueeksi Saksin, Thüringenin ja Brandenburgin osavaltioissa. Uusi tilanne on ravistellut myös vanhan valtapuolueen Saksan kristillisdemokraattinen unionin eli CDU:n (Christlich Demokratische Union Deutschlands) ja sen sisarpuolueen Baijerin kristillissosiaalinen unionin CSU:n rivejä. Nyt AfD:n EU-vaalienkin kärkiehdokkaat Maximilian Krah ja Petr Bystron ovat lähes äärivenäjämielisiä. Venäjän on kerrottu maksavan eurooppalaisille siitä, että he levittävät Venäjä-myönteistä propagandaa.
Kyllä, hieman pitkästi tämän kirjoitin, mutta uskon, että tässä on Putinin kolmas ja suurin tavoite. Saada murrettua EU:n ulkoraja esimerkiksi juuri Suomesta ja työnnettyä EU:hun 2015 vuoden tapaan kolmansienmaiden asukkaita. Tämän poliittiset vaikutukset olisivat laajasti AfD:n kannatusnousun kaltaisia. Putinilaiset hykertelisivät.
Merkittävässä mittakaavassa meillä Suomessa ei ole putinmielistä puoluetta tai edes voimia, mutta kannatuspohjaan tällaiselle voi meidänkin maasta löytyä.
Voi olla, että Putinilla on vielä muitakin tavoitteita. Mutta jo nyt hän on näissä esille nostamissani siis ainakin kahdessa ensimmäisessä osittain onnistunut ja pahimmillaan onnistuu tässä kolmannessakin, kun maamme itärajalta lumet sulavat. Siksi me tarvitsemme nyt kiireisesti voimaan riittävät lait ja niiden myötä riittävät keinot rajavartioillemme pitää itärajamme kiinni ja maamme turvallisuus ja koskemattomuus turvattuna. Eikä kyse ole vain meistä vaan koko EU:sta ja siksi varsinkin poikkeukselliset suunnitelmamme ja jo tekemämme toimetkin ovat saaneet myös Euroopan tasolta ymmärrystä.
Poikkeuslaki, uusi väliaikainen rajalaki, siis tarvitaan kiireisesti työkalupakkiin. Tärkein tehtävämme on varmistaa maamme ja jokaisen suomalaisen turvallisuus. Nyt on kyse tästä.
Aikainen aamu ja kellojen jälleen käännelty kesäaikaan. Ei ole saatu tätäkään hulluutta vielä loppumaan.
Pääsiäispyhien jatkoa teille kaikille.