Usein julkisuudessa arvostellaan, että kansanedustajat ovat lomalla ja eivät juurikaan koskaan töissä. Jokaisella on totta kai oikeus mielipiteeseen ja myös sen ääneen sanomiseen. Myös klikkiotsikoita hakevat iltapäivälehdet ja usein myös muu media kirjoittaa kolmen kuukauden kesälomasta jne. No sehän ei ole totuus, mutta myy varmasti hyvin ja nostattaa myös ihmisten kiukkua tavoitellulla tavalla.
Itse en ole koskaan kokenut huonoa omatuntoa siitä, että tekisin työtä liian vähän tai laiskottelisin. Viime kesänä pidin yhden kokonaisen lomaviikon ja sitten lopun kesää oli enemmän ja vähemmän töissä käytännössä joka päivä. Nyt myös jouluna pidin viikon joululoman mökeillen perheen kanssa. Hyvällä omatunnolla senkin ja ainoastaan huonoa omatuntoa siitä kokien, että aivan liian vähän tällaista täydellistä yhdessäoloa lasteni ja perheeni kanssa pystyn pitämään.
Nyt tammikuulla eduskunnassa ei ole täysistuntoja. Eduskunta on ns. istuntotauolla. Valmius päätöksentekoon on kuitenkin koko ajan 24/7/365. Minun kansanedustaja aikana on tauot keskeytyneetkin useita kertoja niin kesällä heinäkuussa ja muutenkin. Nytkin tammikuulla eduskunnassa työtä tekee ainakin suurivaliokunta mikä toimii ympäri vuoden EU-asioiden parissa ja nyt myös perustuslakivaliokunta, mikä käsittelee ulkoministeri Pekka Haaviston toimia ns. ministerivastuulausekkeen kautta. Perustuslakivaliokunta joutuu selvittämään onko Haavisto rikkonut lakia ministerin tehtävässään niin, että se voisi viedä hänet jopa valtakunnanoikeuteen. Aika näyttää ja tämä ei siis ole poliittinen kysymys vaan perustuslaillinen ja siksi politiikasta irtiolevan perustuslakivaliokunnan käsiteltävänä ja arvioitavana.
Nyt myös eilen kutsu kävi 12 tunnin varoitusajalla ylimääräiseen puolustusvaliokunnan kokoukseen. Ensi viikolla tietojeni mukaan koolla myös ulkoasiainvaliokunta. Mutta me siis tänään PUV:n pöydässä ja käsittelyssä Iranin ja Yhdysvaltain iskut ja erityisesti niiden vaikutus Irakissa tapahtumaan USA-johtoiseen OIR-koulutusoperaatioon missä mukana myös meiltä Suomesta noin 80 sotilasta. Nyt on tärkeä selvittää operaation turvallisuus ja myös Irakin tahto sen jatkamiseen ja myös Iranin ja muiden maiden hyväksyntä hankkeelle. Kyseessä kuitenkin ISIS:n eli DAESH-vastainen koulutusoperaatio, missä siis kaikilla mailla on ollut ns. yhteinen vihollinen tai kohde. Nyt jos Irak on hankkeelta tuen vetänyt tai vetämässä ja myös Iran kohdistaa iskujaan näille alueille niin eihän silloin tällä toiminnalla ole enää ”oikeutusta” eikä myöskään riittävää turvaakaan. Tällä hetkellä itse olen sitä mieltä, että operaatiota ei voida ainakaan Suomen osalta jatkaa ilman, että Irak tekee siitä uuden päätöksen tai parlamenttitasoisen kuittauksen sen jatkon oikeutuksesta.
Itse olen tehnyt koko pian 10-vuotisen turpo-urani töitä myös kriha-toimijoiden turvallisuuden ja vakuutusturvan varmistamiseksi. Se hyvin oleellista nytkin, kun joukkojamme on vuosikymmeniin vaarallisimmilla alueilla. Omasuoja on tässä oleellinen ja tällaisiin iskuihin ei tuolla alueella ja leirillä ole varauduttu. Myös on tärkeää varmistaa, että kotimaassa läheisten myös lasten henkinen tuki yms. on kunnossa ja koko ajan saatavilla sillä pelkkä tieto iskuista äidin tai isän olin alueella saattaa aiheuttaa isojakin reaktioita läheisissä aikuisissa ja puhumattakaan lapsista tai nuorista. Tämän nostan itse tänään esille. Itse pyrin myös siihen, että saisimme aiemmin kuntoon saadun ns. kriha-veteraaniohjelman rinnalle voimaan myös kriha-lain minkä myötä mm. rahoitus olisi budjettivaroista niiltä osin mitä sitä mm. tukeen, vertaistukeen ja vastaavaan tarvitaan.
Kokouksemme tänään korkeasti turvaluokiteltu ja sen yksityiskohtiin tai muuhunkaan en voi mennä.
Tänään myös HX-hanke eli Hornetien seuraajahane eteni seuraavaan vaiheeseen, kun ensimmäisenä Pirkkalaan koelentoon saapui yhteiseurooppalaisen Eurofighter -hävittäjä.
Challengen eli HX-haaste nimellä kulkeva koelento-ohjelma etenee reilun kuukauden aikana kone koneelta näin. Nyt siis ensimmäinen viikko koekäytössä on Eurofighter Typhoon 9.–17.1.2020 ja sitten ranskalainen Dassault Rafale 20.–28.1. ja tämän jälkeen Ruotsin Saab Gripen 29.1.– 6.2. ja Challengen lopuksi jenkkikoneet ensin Lockheed-Martin F-35A 7.–17.2. ja sitten F/A-18 Super Hornet 18.–26.2.
Euofighter pääsee siis ensimmäisenä näyttämään iskukykyään ja yrittää osoittaa myyntipuheet myös taivaalla todeksi. Kaksimoottorista Eurofighteria pidetään yleisesti varsin kilpailukykyisenä ja toimivana hävittäjäratkaisuna.
Challengen käyttöön on varattu ilmatilaa Länsi-Suomesta, mutta myös meille tärkeältä merialueelta. Koneet saavat tehtäviä myös Saaristomerelle ja Pohjanlahdelle. Koneita lentää myyjämaiden pilotit, mutta yksipaikkaisia F-35A:ta ja Saab Gripen E:tä lukuunottamatta meidän Ilmavoimien lentäjät pääsevät koneisiin kyytiin tehtävien aikana. Haasteessa hävittäjäkokelaat saavat vastaansa meidän nykyisiä F/A-18 Horneteja, mutha myös Hawkeja ja miehittämättömät lentolaitteitamme. Tällä testataan nimenomaan koneiden suorituskykyä ja hankintavaihe onkin monessa mielessä prosessin tärkein.
Tämän vaiheen jälkeen koneet saatetaan vielä virtuaaliseen pitkäaikaisempaan testiin. Tässä vaiheessa simuloidussa sotapelissä katsotaan miten koneet pärjäävät tilanteen pitkittyessä. Operatiivisen tehokkuuden testaaminen pitkäaikaisemmassa tilanteessa on äärimmäisen tärkeä osa valintaprosessia sillä siinä koneet joutuvat toimimaan osana maamme puolustusjärjestelmää. Ilmavoimien nykyiset eivätkä myöskään tulevat hävittäjää nimittäin eivät ole oma irrallinen osuus puolustustamme, vaan Ilmavoimien hävittäjillä on keskeinen tehtävä tukea kaikkien puolustushaarojen taistelua.
Hävittäjien suorituskyvyn arviointi jatkuu alkuvuoden aina syksyyn asti. Tämän myötä valmistajilta pyydetään neuvotteluvaiheen kautta lopulliset sitovat tarjoukset ja tarkoitus on, että Vltioneuvosto tekisi hankintapäätöksen ensi vuonna 2021. HX-hankkeen kustannusylärajaksi on 10 miljardia euroa ja vaatimuksesi Hornetien poistuvan suorituskyvyn korvaaminen täysimääräisesti. HX-hanke on maamme historian kallein asehankinta, mutta edullinen jos sillä pystytään pitämään meidät sodan ulkopuolella aina 2060-luvulle asti.