Puolustusvaliokunnassa siis koko syksy käsiteltiin ja itseasiassa jo pidempäänkin pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen esitystä laiksi Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Tiistaina 1. joulukuuta asia saatiin meillä puolustusvaliokunnassa osaltamme valmiiksi. Sellaista siitä ei saatu, että olisimme sille voineet tukemme antaa ja siksi esitimmekin pitkän työn päätteeksi, että esitystä ei tulisi hyväksyä vaan se tulisi kokonaisuutena hylätä.
Esitys oli hieman kuin se entisen alokkaan asento. Siis niin huono, ettei siitä korjaamalla voinut enää saada hyvää, vaan olisi pitänyt tehdä kokonaan uusi.
Lähteenä Kokoomuksen vastalause ja Puolustusvoimien kiinteistöasioiden tausta-asiantuntijat.
SDP:n ja Keskustan johdolla hallituspuolueet kuitenkin veivät paljonkin arvostelua keränneen esityksen läpi ja mielenkiintoista onkin nähdä miten sen kanssa Puolustusvoimat tulevat toimeen.
Esityksen mukaan Senaatti-kiinteistöt ja sen tytärliikelaitoksena toimiva Puolustuskiinteistöt kuuluvat siis jatkossa valtiovarainministeriön hallinnonalalle ja valtiovarainministeriö vastaa niiden ohjauksesta ja valvonnasta. Puolustusministeriö kuitenkin ohjaisi Puolustuskiinteistöjä sen tuottaessa palveluja puolustusvoimille ja puolustusvoimien määrittelemille kumppaneille Puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 §:ssä säädettyjen Puolustusvoimien tehtävien tarpeisiin.
Hallituksen ehdotuksessa kuvattiin hyvin puolustushallinnon kiinteistöalan nykytilan haasteita. Niiden johdosta Puolustusministeriö käynnistikin jo viime vaalikaudella vuonna 2018 kiinteistöalan kehittämistyön. Sen työn edetessä tavoitteeksi muodostui puolustusministeriön alaisen kiinteistölaitoksen perustaminen.
Puolustushallinnon kiinteistöalan organisointia ja kehittämistä arvioitiin kehittämistyön yhteydessä myös puolustusministeriön tilaamassa ulkopuolisessa asiantuntijaselvityksessä ennen viime eduskuntavaaleja maaliskuussa 2019. Tämän selvityksen johtopäätöksenä oli suosittaa puolustushallinnon kiinteistöjen hallintamallia muutettavaksi niin, että kiinteistöjen omistajuus siirretään Senaatti-kiinteistöiltä puolustushallintoon perustettavaan puolustusministeriön alaiseen liikelaitokseen. Näin olisi pitänyt siis toimiakin. Puolustuskiinteistöjen katsottiin tässä mallissa integroituvan toiminnallisesti osaksi puolustushallintoa ja puolustusvoimia, mutta valvonnan mahdollistamiseksi se raportoisi kiinteistönomistajatoiminnoistaan erillisenä liikelaitoksena. Tätä mallia pidettiin myös kiinteistöjohtamisen ja kansainvälisen käytännön mukaisena. Tätä mallia myös Kokoomus tuki ja vielä viime kaudella ymmärtääkseni keskustakin?
Puolustuskiinteistöjen sijaitessa puolustushallinnossa valtio olisi säilynyt edelleen kiinteistöjen omistajana ja Puolustuskiinteistöjen ohjaus ja johtosuhteet, valmiuden kehittäminen, kiinteistötiedon hallinnan ja tietoturvallisuuden kehittäminen, henkilöstön osaamisen kehittäminen ja toimitilakustannusten nousun pysäyttäminen sekä palvelutoiminnan tavoitteiden asetanta ja valvonta olisivat säilyneet selkeästi ilman tulkintaepäselvyyksiä puolustusministeriön toimivallassa. Samalla puolustusministeriön katsottiin valtioneuvoston osana voivan tehokkaasti yhteensovittaa valtiokonsernin kiinteistöstrategiset tavoitteet puolustushallinnon ja sotilaallisen maanpuolustuksen kehittämisen tavoitteisiin.
No, sitten tuli vaalit huhtikuussa 2019 ja kevään hallitusneuvotteluissa aikaisemmin valmisteltu kehittämisehdotus sivuutettiin ja päädyttiin yllttäen ehdottamaan edellä mainitusta täysin poikkeavaa toimintamallia, tytärliikelaitoksen perustamista Senaatti-kiinteistöille. Keskusta käänsi siis takkinsa ja aika moni muukin. Hallituksen esityksen katsottiin muka vastaavan niitä tavoitteita, jotka alun perin puolustushallinnon kiinteistötoimen kehittämiselle on asetettu. Jokainen voi itse arvioida kävikö ja käykö nyt näin?
Tältä osin esitimmekin nyt Kokoomuksen toimesta eriävän mielipiteen. Nyt Marinin hallituksen päättämä malli nimittäin tullee aiheuttamaan merkittäviä epäselvyyksiä ja tulkintavaikeuksia toteutettaessaan keskeisimpiä puolustushallinnon kiinteistöalan kehitystavoitteita, jotka olisivat selkeästi ja tehokkaasti toteutettavissa Puolustuskiinteistöjen sijaitessa puolustushallinnossa.
Tärkeä olisi ollut myös Marinin hallituksen ja sen hallituspuolueiden huomioida perustuslakikin. Perustuslain 68 §:n 1 momentin mukaan nimittäin kukin ministeriö vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon asianmukaisesta toiminnasta. Hallinnon asianmukaisesta toiminnasta vastaaminen kattaa myös ministeriön alaistaan hallintoa koskevan ohjauksen ja valvonnan. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin Metsähallituksen ohjausta koskevassa lausunnossaan (PeVL 1/2016 vp) katsonut, ettei “ perustuslaista johdu estettä sille, että samaan valtion toimielimeen kohdistuu eri ministeriöiden ohjausta ja valvontaa. “ Samalla Perustuslakivaliokunta edellytti, että “ministeriöiden toimielimiin kohdistamista ohjaus- ja valvontatoimista säädetään siten, ettei toimivallan rajoista vallitse epäselvyyttä tai tulkinnanvaraisuutta.”
Hallituksen esityksessä pyrittiinkin puolustusministeriön ohjaustoimivaltaa tarkentamaan määrittämällä ohjaustoimivalta koskemaan Puolustuskiinteistöjä silloin, kun se tuottaa palveluja Puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 §:ssä säädettyjen Puolustusvoimien tehtävien tarpeisiin. Tällainen yleisluonteinen rajaus ei kuitenkaan riittä mielestäni täyttämään Perustuslakivaliokunnan vaatimusta tarkkarajaisuudesta? Myös toimivaltarajojen tarkennusten tekeminen erillisellä ohjeistuksella on erittäin haastavaa jo senkin takia, että rajanveto puolustuksellisten asioiden ja yleisten kiinteistöasioiden välillä on epäselvä ja vaatii tapauskohtaista harkintaa. Tämän vuoksi lakiehdotuksen (Laki Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä HE 31/2020) 2 §:n 3 momentin ns. yhteisten palvelujen, 7 §:ssä säädettyjen Puolustuskiinteistöjen hallintoa koskevien määräysten ja hallituksen esitykseen sisältyvien Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtajan ja Puolustuskiinteistöjen johtajan toimivaltaa koskevien linjausten soveltaminen tuleekin muodostumaan ongelmalliseksi. Ratkaisuvaltahan on nyt päätetyssä hallituksen esityksessä viime kädessä jätetty valtiovarainministeriölle.
Puolustuskiinteistöjen valmisteluhankkeessa keskeisenä tavoitteena oli kuitenkin muodostaa yksi strateginen kiinteistöalan kumppani ja noudattaa ns. “yhden luukun periaatetta” sekä samalla yksinkertaistaa puolustushallinnon kiinteistöalan toimintamallia. Hallituksen esityksen perusteluissa todettiin, että “turvallisuustilanteeseen ja sen muuttumiseen kytkeytyvät näkökulmat puoltavat sitä, että valtion kiinteistöhallinnossa tulisi vähentää erillisten toimijoiden määrää.” Tämän vuoksi on epäjohdonmukaista, että puolustusvoimien toimintaan kiinteästi liittyvien puolustuskiinteistöjen osalta päädyttiin esittämään kahta ohjaavaa ministeriötä ja kahta liikelaitosta. Esitettyä hallintomallia koskevat toimivaltaa ja vastuita koskevat epäselvyydet tulevat korostumaan erityisesti tehokkuutta ja nopeutta vaativissa poikkeusoloissa ja sisältävätä ymmärtääkseni riskin Puolustusvoimien operatiivisille ydintehtäville?
Minulle ei oikein edes selvinnyt se, että olisi ollut millään keinolla tosiasiallisesti edes mahdollista rajata selkeästi ja tarkasti ohjaustoimivaltaa puolustusministeriön ja valtiovarainministeriön välillä hallituksen esityksen kaltaisessa tilanteessa, jossa puolustuskiinteistöjä koskevissa kysymyksissä osallisina ovat samanaikaisesti kaksi ministeriötä ja kaksi liikelaitosta. On minusta aivan selvää, ettei vastaavanlaisia epäselvyyksiä syntyisi, mikäli Puolustuskiinteistöt toimisi viime kauden selvityksen ja edelleen myös Kokoomuksen kannan mukaisesti itsenäisenä, puolustusministeriön alaisena liikelaitoksena.
Kysymys kuuluu myös, että olisiko asian merkittävyydestä ja puolustuskiinteistöjen erityispiirteistä johtuen ollut tarpeen hankkia asiasta Perustuslakivaliokunnan lausunto erityisesti ohjaustoimivallan rajanvetoon liittyen.
Valmisteluhankkeen tavoitteeksi oli asetettu myös kiinteistöihin liittyvän valmiuden, varautumisen ja turvallisuuden liittäminen kiinteäksi osaksi kaikkea kiinteistöjen hallintaan liittyvää toimintaa.
Valmiuden kehittäminen on toimialaan kuuluva keskeinen piirre puolustushallinnossa ja sen kehittämisen ja muutostarpeiden korostuminen viime vuosina perustuu Suomen turvallisuusympäristössä, sodankäynnin doktriineissa ja mm. aseteknologian kehittymisessä tapahtuneisiin muutoksiin. Turvallisuusympäristön muutokset on valtionhallinnossa huomioitu.
Vuonna 2017 valmistuivat Yhteiskunnan turvallisuusstrategia ja Valtioneuvoston puolustusselonteko, jotka sisältävät suuntaviivat käynnissä olevalle Puolustusvoimien sotilaallisen suorituskyvyn kehittämiselle. Myös puolustushallinnon kiinteistöalalla on reagoitu muutostarpeisiin. Vuonna 2019 valmistui Puolustushallinnon rakennuslaitoksen strategia 2025, jonka vision -“Tuotamme parasta kiinteistöalan valmiutta”- mukaisesti luotiin suuntaviivat kiinteistöalan palvelutuotannon valmiussuunnittelulle ja toimintojen yleiselle kehittämiselle. Puolustushallinnon kiinteistöalan kehittämistyön yhteydessä katsottiin valmiuden kehittämistä parantavan omistajuuden ja palvelutuotannon keskittäminen yhdelle toimijalle, puolustusministeriön alaiselle kiinteistölaitokselle. Toimintojen siirtämistä puolustushallinnosta valtiovarainministeriön hallinnonalalle ei katsottu mahdolliseksi erityisesti valmiuden kehittämiseen liittyvien turvallisuustekijöiden ja toimintojen ohjaamiseen liittyvien tekijöiden vuoksi.
Hankkeen tavoitteeksi asetettiin myös toimitilakustannusten säästöt, joiden määräksi hallituksen esityksessä arvioidaan noin 5 milj. euroa 5-10 vuoden aikana. Säästöt arvioitiin yleisluontoisesti saatavan mm. päällekkäisten ICT –ratkaisujen poistamisella, hankintojen mittakaavaeduilla sekä hallinnollisten vaatimusten keventymisellä ja toimintojen yhdenmukaistamisella. Hankkeessa on ICT –ratkaisujen osalta kuitenkin samalla asetettiin tavoitteeksi kiinteistötiedon hallinta sekä Puolustuskiinteistöjen ja Puolustusvoimien tiedonsiirtoyhteistyö Puolustusvoimien tietojenkäsittely-ympäristössä.
Puolustushallinnon rakennuslaitoshan toimii jo nyt Valtion turvallisuusverkkoympäristössä (TUVE) ja hyödyntää osin Puolustusvoimien turvaverkkoja. Siirtyminen kiinteämmin Puolustusvoimien tietojenkäsittely-ympäristöön merkitsee lisäkustannuksia kehitystyön alkuvaiheessa. Nyt kun tietojenkäsittely-ympäristö ulotettaan tältä osin myös Senaatti-kiinteistöihin, aiheuttaa se lisäkustannuksia myös Senaatti-kiinteistöille. Samalla se tuonee haasteita tietoturvallisuudelle?
Synergiaa yleisten hallinnollisten järjestelmien yhdistämisen osalta vähentää se, että jo tällä hetkellä Puolustushallinnon rakennuslaitos hyödyntää toimintakertomustietojen mukaan valtiokonsernin linjausten mukaisesti lähes kaikkia valtion yhteisiä tietojärjestelmiä. Tästä on aikaansaatu synergiaetuja koko valtionhallinnon tasolla. Yhteisten hallinnollisten tietojärjestelmien käyttäminen tuo samalla lisähaasteita Senaatti-kiinteistöille poikkeusoloja silmällä pitäen.
Hankintojen mittakaavaedut syntyvät silloin, kun pienehköjä hankintoja yhdistetään kokonaisuudeksi. Puolustushallinnon kiinteistöala on jo itsessään valtionhallinnon suurimpia hankkijoita, joten mittakaavaetua ei useissa tapauksissa toimintoja yhdistettäessä merkittävästi synny. Niissä tapauksissa, joissa hankintojen yhdistämisestä on nykyisessä toimintamallissa katsottu olevan hyötyä, ovat Senaatti-kiinteistöt ja Puolustushallinon rakennuslaitos toimintakertomustietojen mukaan jo tehneetkin hankintayhteistyötä. Tällaisen käytännön jatkamiselle ei olisi ollut estettä myöskään hallituksen esityksen mukaisten toimijoiden tai puolustusministeriön alaisen Puolustuskiinteistöjen ja Senaatti-kiinteistöjen välisessä hankintayhteistyössä.
Hallinnollisten toimintojen yhdenmukaistamisen mahdolliset säästövaikutukset olisi pitänyt arvioidakin erikseen ottaen huomioon edellä mainitut säästöjä rajoittavat vaikutukset. Edellä olevan perusteella voi hyvin siis todeta, ettei tarkkoja arvioita mahdollisista kustannussäästöistä toimintoja yhdistettäessä voida tehdä. Kokonaiskustannustasoon vaikuttaa lisäksi merkittävästi erityisesti vuokrarakenteen kustannustekijöiden kehittäminen.
Hallituksen esityksessä todettiin, ettei esityksellä olisi liikkeenluovutuksena välittömiä vaikutuksia henkilöstön etuihin. Järjestelyn yhteydessä henkilöstön palkkaus, etuudet ja eläkejärjestelyt jatkuisivat liikkeenluovutuksen ehtojen mukaisesti. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on kuitenkin työehtojen ja etuuksien yhtenäistäminen. Työehtoja ja työehtosopimuksia koskevat linjaukset käsiteltäneen sitten Senaatti-konsernin johtoryhmässä.
Summa summarum..
Puolustukseen käytettävät kiinteistöt ovat kiinteä osa puolustusjärjestelmää.
Palveluja tuottavan henkilöstön aseman ja palvelussuhteen ehtojen turvaaminen olisi ollut välttämätöntä palvelutuotannon jatkuvuuden varmistamiseksi. Tavoitteessa mainittu työehtojen ja etuuksien yhtenäistäminen voi koskea vain toimihenkilöitä, koska Senaatti-kiinteistöjen palvelutuotanto on täysin ulkoistettu. Tällä perusteella olisi kokoomuksen mielestä työntekijöiden asema pitänyt määrittää myös jatkossa nykyisten työehtosopimusten perusteella.
Näin ei kuitenkaan tehty. Ja siksi jouduimme esittämään koko ”huonon asennon” hylkäämistä. Katsoimme, että hallituksen esitystä laiksi Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ei olisi tullut siis hyväksyä. Sen asemesta olisi meistä pitänyt valmistella uusi esitys puolustusministeriön alaisen liikelaitosmuodossa toimivan kiinteistölaitoksen perustamisesta.
Olen varma, että ongelmat eivät nyt poistu, ne voivat jopa paheta ja aiheeseen joutuu palaamaan tulevat hallitukset.
…
Kokoomuksen kannatus laahaa
Valmiina illan Ylen A-Talkiin Sakari Sirkkasen johdolla…
Aamun myös tuore gallup Yleltä. Muutoksia tapahtumassa ja nyt SDP:n kannatus laskenut ja itseasiassa Perussuomalaiset nousseet jo Suomen suosituimmaksi puolueeksi. Merkille pantavaa on se, että Marinin hallituksen politiikkaa nostaa enää vain Vihreiden kannatusta ja luonnollisesti, kun se vihreitä miellyttää niin se hiertää Keskustaa ja Vasemmistoliittoa. Keskustan kannatus kääntyi siis jälleen vassareiden kanssa laskuun.
Hallituspuolueiden laskevat kannatusluvut valuvat nyt perussuomalaisille ja näin myös meillä edelleen vaikeaa. Meidänkin kannatus hieman kuukaudentakaisesta laskenut. Ei sellaisia lukuja mitä toivoisimme ja tavoittelemme.
Itse kuitenkin olen vakuuttunut, että puolenvuoden kuluttua tilanne on aivan toisenlainen. Hallituspolitiikan karuus alkaa tulla esille ja tullee aivan varmasti murentamaan pääministeri Sanna Marinin sädekehää ja koko vasemmistohallituksen suosiota. Viestit kentältä ovat nimittäin todellakin karuja. Yritykset aivan kauhuissaan ja apua ei enää näytä saavan? Myös tapahtuma-alan ahdinko vain syvenee ja tulkinnat laittavat yritykset ja toimijat kyykkyyn. Ja myös sote-puolelta tulee viestejä, että enää ei enempään pakolla pystytä repeämään. Alkaa kiristää laajasti.
Hyvä ja asiallinen asioihin keskittynyt keskustelu. Kiitos toimittaja Sakari Sirkkanen ja kollegani Li Andersson, Riikka Purra ja Matti Vanhanen. Asiat edellä.
Luulen, että tolppien pituudet ja järjestykset tässä tulee vielä monet kerrat muuttumaan.
….
Illan A-Talkissa hyvää ja asiallista keskustelua faktat edellä
Kiitos valtavasta määrästä viestejä liittyen illan A-Talkiin. Olen teistä monien kanssa samaa mieltä, että hyvä ja asiallinen keskustelu. Kokeneiden kollegoiden Matti Vanhasen ja Li Anderssonin ja myös Riikka Purran kanssa aina mukana keskustella. Asiat edellä. Ylen toimittaja Sakari Sirkkanen vielä hyvin johdatteli keskustelua eläkeputkesta ja yli 55-vuotiaiden työllisyystilanteesta nykyhallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan vaihtoehtoihin.
Olikin mukava esitellä ja käydä vielä lähetyksessä läpi meidän Toivon Polkua ja sitä miten maamme julkinen talous saataisiin tasapainoon ja maahamme lopulta 120 000 uutta työpaikkaa. Keinoja ja ratkaisuja siis on ja nyt on vain kyse siitä halutaanko niitä käyttää ja tehdä.
Pitkään päivään mahtui tänään myös EduskuntaTV:n nauhoituksen toimittaja Elisa Hyvärisen johdolla ja myös illalla ennen etävaltuustoryhmämme mukava ehdokasilta Riihimäen Kokoomuksen ehdokkaiden kanssa. Kiitos Riksun Kokoomuksen Jukka Mursulalle hienon Teams-iltamien järjestelyistä ja olipa mukava huomata miten mainioita uusiakin ehdokkaita on taas mukaan lähdössä. Hyvä tästä tulee.
Huomiseen.
Riihimäen Kokoomuksen ehdokasilta tänään Teamsin välityksellä. Hyvä henki myös Riksussa päällä ja olen luvannut olla kaikella mahdollisella tavalla avuksi ja tukena.