Puissa muisto elää.

Blogi, maanantaina 19.05.2014

Minulle puista on muodostunut lähes intohimo. Se on peruja jo yläkoulun ja lukion biologian tunneilta ja innostavista opettajistani Pirkko Jangerista ja Aira Kankaasta niissä, mutta myös opettaja”seminaarin” ajoilta ja Martti Raekunnaksen innoittamana. Niin kuin joskus keväällä totesin minulla on ollut hyvä onni bilsan ja luonnontieteiden opettajien kanssa. 

Tänään veimme Lopen Kokoomuksen varapuheenjohtajan Sirpa Hopearuohon kanssa kaksi lahjaomenapuuta Lopen uudelle Muksumäen Päiväkodille. Annoimme ne talvella päiväkodin vihkiäisissä lahjaksi ja nyt keväällä ne sitten saivat paikkansa uuden talon pihasta. Muksumäki sijaitsee Sänkimäen reunalla Armas Saarisen talon paikalla. Itse muistan tämän mäen kouluajoiltani juurikin omenapuista ja päärynäpuistakin. Puutarhasta niistä jokunen aina putosi aidan toiselle puolelle koululaisillekin ja jotkut uskaltautuivat omppuvarkaisiinkin. Armas oli aina tarkkana.

Muksumäen ja Kirkonkylän päiväkodinjohtaja Karoliina Purola ja kuntamme varhaiskasvatuspäällikkö Tarja Ojanen ottivat puut vastaat ja pienet eskarilaiset olivat mukana istutus puuhissa. Vettä kannettiin keltaisilla ja punaisilla pikkuämpäreillä ja auringonkukka kastelukannuilla. Vauhtia ja vipinää pihassa riitti. Muksumäki sai näin kaksi omenapuuta; valkeakuulaan ja kanelin ja katsotaan koska sitten mäki jälleen satoa antaa ja nyt ihan luvan kanssa koululaisille ja päiväkotilaisille. Tänään jo ensimmäiset kyselivät muutama minuutti kastelun jälkeen, että koskahan niitä omenoita sitten tulee. Aika ihania.

Ja seuraavaksi istutimme myös talvella lahjakseni viemän valkeakuulaan Lopen Osuuspankin pihamaalle. Omenapuun vein pankillemme sinä päivänä kun pankilla juhlistettiin uuden maakunnallisen Osuuspankin avajaisia. Nyt meillä isompi ja vahvempi pankki ja oli mukana kuulla Lopen konttorinjohtajalta Eine Kuisma-Saariolta, että Lopella palvelut ovat parantuneet fuusion myötä. Eikä siis vähentyneet ja karsiutuneet niin kuin jotkut pelkävisät. Hyvä näin. Ja pian omenapuu uuden Etelä-Hämeen Osuuspankin kunniaksi antaa myös satoa ja korkoa Lopen pankin pihassa. Siitäkin varmasti saa sitten nautiskella ja herkutella ohi mennessä ihan luvan kanssa.

En edes muista kuinka monta puuta tässä olen elämäni aikana istuttanut. Eilen toistakymmentä ja tänään jälleen kolme ja keväällä jo yksi kuormallinen omaankin pihaan Loppijärven mökin rantaan. Ja lahjaksikin olen varmasti jo vienyt vuosien saatossa monia kymmeniä puita. Niistä osa jo aika suuriakin ja pihan eläviä muistoja kauniista hetkistä, mutta myös suruistakin. Puussa muistot elävät.

Nyt työpäivän ohjelmaan ja Riihimäelle. Tai kaippa tämä aamukin kansanedustajan työn kuvaan kuului. Moninaista tämä siis.

Kello 21.47 ja hetki sitten kotiin. Kiva päivä sai kivan päätöksen valttauspuuhissa. Ja oikein koko perheen voimalla. Tai melkein koko perheen voimalla. Pienin vielä joutui tyytymään Mummolaan 🙂 Mutta hauskaa oli ja kaunista pintaa saimme aikaan. Vauhdikas päivä sai siis hienon päätöksen Loppijärven rannassa ja Pekkalan Pikku-Pekka punahongan värin pintaansa.

Riihimäellä tänään maakuntapäivää Lopen puunistutusten jälkeen. Muutamia asioita eteenpäin ja hieman uusiakin suunnitelmia. Ja niistä osa tarkoitus saada eteenpäin vielä tässä kevään tai alkukesän aikana. Mutta nyt kello jo paljon ja huomenna aikainen lähtö Helsinkiin eduskuntaan. 

Kommentit