Oikein hyvää heinänteon päivää ja lämpimästi tervetuloa kotikuntaani Lopelle.
Minulla on ilo ja kunnia päästä mukaan tähän jo perinteiseen Laatuheinärenkaan ja Pro Agrian järjestämään heinäkauden avaukseen nyt ensimmäistä kertaa.
Etelä-Suomen Laatuheinärengas on tehnyt hyvää työtä nostaessaan esiin heinän laadun ja riittävyyden. Erityisen hienoa on, että Häme on ollut edelläkävijä tässäkin.
Kehitystyö ei varmasti ikinä lopu ja erityisen tärkeää onkin tehdä pitkäjänteistä työtä nimeomaan ruuastaankin tarkkojen hevosten ruokinnan ja sitä kautta hyvinvoinnin parantamiseksi.
Oma suhteeni maatalouteen ja hevosiin tätä päivää. En ole asunut enkä kasvanutkaan maatalossa, mutta rakkaus hevosiin on syvä. Se sai alkunsa aikuisiällä, kun ystäväni vei minut ratsaille ja sillä laukalla olen edelleen. Tallielämästä ja siitä tuoksusta ja tekemisestä on tullut akkujeni lataaja.
Kaltaisiani aikuisiän ratsastajia on paljon. Hevostalous elää ja voi hyvin Suomessa, mutta se myös luo alalle omat haasteensa.
Tuoreimpien tietojen mukaan Suomen Ratsastajainliiton (SRL) jäsenkehitys on jatkunut myönteisenä. Liiton henkilöjäseniä oli viime vuoden – vuoden 2008 lopussa yli 42 000, mikä on 2 000 toissa vuotta enemmän.
Kun mukaan lasketaan SRL:n jäsentalleilla suoritetut niin sanotut Green Card -harrastajat, liiton rekisterissä oli viime vuodenvaihteessa yli 47 000 ratsastajaa. Ratsastusseurojen määrä oli vuoden lopussa 415, hyväksyttyjä ratsastuskouluja ja -talleja oli 270. 1990-luvulla ratsastajien määrä lisääntyi liki 10 prosentin vuosivauhtia.
Kansallisen liikuntatutkimuksen (2006) mukaan ratsastuksen harrastajia on nyt 135 000 ja heistä meitä aikuisia yli 64 000 ja alle 18-vuotiaita yli 53 000.
Maksukykyisten aikuisten ratsastajien määrä on kolmen viime vuoden aikana kasvanut 31 prosenttia.
Myös Raviurheilu elää nousukautta: pelivaihdot ovat kasvaneet tasaisesti 2000-luvulla, palkintotasoa on pystytty korottamaan kahtena viime vuonna merkittävästi. Hevospelien tuotosta takaisin hevostaloudelle palautuva tuotto on koko alalle merkittävä.
***
Hevosten määrä Suomessa on kaksinkertaistunut viimeisen 25 vuoden aikana. Tänään maassamme on jo noin 70 000 hevosta ja ponia ja kasvava hevosala työllistää tänään jo yli 15 000 ihmistä.
Menneiden vuosikymmenten työjuhdasta onkin tullut urheilun, harrastamisen ja vapaa-ajan virkistyspalveluiden vahva tuottaja. Hevosyrittäjyysselvityksen perusteella viime vuosina on perustettu noin 100 hevosyritystä vuodessa ja arvioidaan, että lähivuosina tahti jatkuu 100-200 yrityksen perustamisella vuosittain. Hevosenomistajia on jo noin 35 000. Kun katsoo hevosalan harrastajia niin määrät ovat vielä aivan toista luokkaa – esimerkiksi aktiivisia raviharrastajia on noin 50 000 ja raveissakävijöitä noin 800 000. Puhutaan suurista väkimääristä ja trendi on nouseva.
On itsestäänselvyys, että kasvava hevosala vaatii myös kasvavia yhteiskunnallisia panostuksia.
Kasvava ala tuo myös erilaisia haasteista, joihin itsekin olen hevosharrastajana ja myös kansanedustajana törmännyt. Näihin haasteisiin onkin pyrittävä vastaamaan eri alojen tiiviillä yhteistyöllä ja koulutuksella, mutta myös lainsäädännöllä.
***
Mitä muutamille haasteille nyt sitten kuuluu.
Hevosen lannan polton salliminen ilman jätteiden polttoon vaatimia erikoislaitteita ei näytä etenevän.
Ihmettelen suuresti miksi ei. VTT on tehnyt koepolttoja testiolosuhteissa. Olen asiaa pitänyt esillä eduskunnassa lukuisia kertoja ja pieniä askelia olemme siis eteenpäin saaneet, mutta emme läpimurtoa. Yhteistä työtä tulee jatkaa ja painetta erityisesti ympäristöministerin suuntaan on lisättävä. Hänellä on asiaan ratkaisun avaimet.
On käsittämätöntä, miksi emme hyödynnä tätä energiavuorta.
On käsittämätöntä, että jätämme tallimme lantaongelman kanssa yksin. Yhden hevosen päivässä tuottama lanta kuivikkeen kanssa vastaa noin kolmen polttoöljylitran polttamista, ja kun Suomessa on hevosia noin 70 000, niin näiden päivittäinen lanta vastaa 210 000 litraa polttoöljyä.
4-5 hevosen lannalla siis olisi mahdollista lämmittää omakotitalo ja suuremmilla määrillä muitakin rakennuksia. Tällä hetkellä lanta aiheuttaa hevosalalle suuria ongelmia mm. kasvavina kustannuksina. Lannasta eroon pääseminen maksaa tällä hetkellä monelle tallille jo enemmän kuin hevosten rehut. Pidetään siis tästä yhdessä ääntä.
********
Kasvava hevosala vaatii myös lisää tutkimusta. Hevosalaan liittyvät tutkimusrahat tulevat Maatilatalouden kehittämisrahastosta.
Rahojen jakoperusteena käytetään vuosittaisia painopistealueita ja esimerkiksi vuonna 2009 vain kolmasosa hakemuksista pystyttiin hyväksymään.
Vuosina 2006-2009 hevosia koskeviin tutkimushankkeisiin on myönnetty yhteensä 635 000 euroa. Hevostutkimusta tehdään Suomessa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa ja hieman myös maa- ja metsätaloustieteellisessä. Lisäksi meillä toimii Ypäjän Hevosopiston kanssa tiiviissä yhteistyössä mm. MTT, mutta yhteistutkimusta ja sen varoja olisi varaa lisätäkin. Samoin eläinlääkäreiden hevosiin erikoistuminen tarvitsee lisää resursseja.
Tämä problematiikka on teille varmasti enemmän kuin tuttua.
Selvittämättömät hevossairaudet ovatkin aiheuttaneet suurta huolta ja epävarmuutta useille talliyrittäjille ympäri Suomea ja Eurooppaa ja tuoreimmat tautiepäillyt, mm. Scandinavian Knucling Horse Syndrome- tapaukset, jotka kulkevat nimellä ”Hattulan tauti”, ovat tältä vuodelta. Otin asian eduskunnassa esille ja nyt olemme saamassa ongelmaa eteenpäin.
Voin kertoa, että Helsingin Yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta on aloittamassa tutkimushanketta kyseisen taudinkuvan ja mahdollisten syiden selvittämiseksi. Tutkimusyhteistyössä on mukana mm. Edinburghin yliopisto ja Pohjoismaisia tutkijoita. Jos kyseinen tauti on teille tuttu niin asiassa kannattaa nyt olla aktiivinen. Sen tutkiminen ja voittaminen on meidän kaikkien yhteinen haaste ja tavoite.
****
Liikunnan arvonlisävero on kestosuosikki, mitä kysytään ja ihmetellään. Maassamme yleisesti hyväksytyn tulkinnan ja käytännön mukaan ratsastuskoulu harjoittaa tuntitoiminnan osalta palvelua, jolla annetaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen ja verokanta on siis alennettu 8% (AVL 85 a §).
Tästä poikkeavia kantoja on tullut ilmi joitakin ja tilannetta tuleekin meidän yhdessä aktiivisesti seurata ja hakea vahvistusta yleiselle käytännölle tarpeen mukaan.
Sen sijaan ratsastusurheilussa on alusta saakka noudatettu oppilaiden opetuksessa ja valmennuksessa omalla hevosella 22% yleistä verokantaa. Tämä toiminta vastaakin juuri tenniskoulujen ja hiihtokoulujen toimintaa.
Ehkä yleisesti olisi pohdittava sitä, miksi liikunnasta, urheilusta – eli parhaasta mahdollisesta ennaltaehkäisevästä toiminnasta tarvitsee maksaa tällainen rangaistusvero?
Olisiko meidän yhteiskunnan mieluumminkin kannustettava yleisesti liikkumaan ja tekemään? Minusta olisi.
******
Nyt on kuitenkin aika aloittaa heinäkausi 2009. Toivon suotuisia säitä ja mitä parhainta heinäsatoa. Toivon laadultaan parasta mahdollista suomalaista heinää.
Tämäkin tapahtuma on hieno osoitus siitä, kuinka suomalaiset yrittäjät ovat vastanneet kasvavan hevosalan haasteeseen ja ovat mukana tekemässä hevostemme hyvinvointia.
Hyvät ystävät – Ratsastus on harrastuksista jaloin. Hevonen on eläimistä kaunein.