Hämeen Maakuntavaltuuston puheenjohtaja, Kansanedustaja Timo Heinonen
Puhe Hämeen Kylät ry 20-vuotisjuhlassa 14.4.2018
Arvoisat juhlivan yhdistyksen toimijat –
Hyvät ystävät –
Naiset ja miehet.
Minulla on mieluisa tehtävä onnitella Hämeen Kylät ry:tä sen 20-vuotisjuhlan johdosta.
Ja onnitella ennen muuta teitä yhdistyksen tämänhetkisiä aktiiveja, mutta myös onnitella ja kiittää kaikkia jo tehtävänsä jättäneitä yhdistyksen toimihenkilöitä ja aktiiveja 20 toimintavuoden ajalta. Näihin onnitteluihin yhtyy myös Hämeen maakunta – sen maakuntavaltuusto ja –hallituskin.
Hämeen Kyliä ei voisi juhlia paremmassa paikassa kuin täällä Hämeen Härkätien varressa. Tämä tie on kulkenut vuosisatoja Hämeen sydänmaille – ehkä aina jopa 800-luvulta lähtien.
Tie oli pitkään ainoa rannikolta sisämaahan Hämeeseen tullut kulkuväylä silloin kun joet olivat vähävetisiä. Alkujaan tie oli pieni kasvillisuuden keskelle syntynyt ja vain osittain raivattu polku pitkospuineen ja kivilatomustoineen. Keskiajalla Härkätie yhdisti Turun ja Hämeen linnat toisiinsa.
Jo 1500-luvulla Härkätie oli 162 kilometriä pitkä reitti, joka kulki Liedon, Tarvasjoen, Marttilan, Kosken, Someron, Tammelan Letkun ja Portaan kylien ja Rengon kautta, läpi karun ja harvaan asutun Tammelan ylängön. Läpi siis hämäläisten kylien – Hämeen kylien.
Olojen vakiintuessa matkan varrelle perustettiin krouveja sekä kievareita kruunun asialla liikkuneita varten. Matka Turun ja Hämeen välillä kesti 4–6 päivää.
Jos suljemme silmämme ja kuuntelemme tarkkaan voimme kuulla miten Suomen herttua – Suomen suuriruhtinas Juhana III hevoskärryineen tulee tietä. Pappilan risteyksessä hevoskärryt pysähtyvät – Ja kuningas majoittuu Someron Isopappilaan. Kuten muuten teki myös Kustaa Adolf II:kin puolenvuosisataa myöhemmin.
Ja kuunnelkaa mitä tuolla tapahtuu. Rengon Pyhän Jaakon kirkon pihamaalla on käynnissä markkinat. Hämäläiset saavat ensi kosketuksensa moneen vieraanmaan tuotteeseen. Ei siellä vielä Lopen perunaa myydä, mutta sitäkin aikanaan 1700-luvulla.
Monen matkaajan ruokana oli mämmi ja sitä nautittiin Pyhäjärven Mämmissä, Mämmikalliolla ja Mämmikarillakin. Tuo maukas ja ravitseva imelletty jauhotahna. Reittiä käyttivät aikoinaan niin kauppiaat, pyhiinvaeltajat kuin kuninkaatkin – sekä viikingit yli tuhat vuotta sitten.
Hämeen Härkätien varrella toimii myös tämä Nummekylän kylätalo. Yli sata vuotta vanha Nummenkoulu seisoo ryhdikkäänä puhdasvetisen Pursunjärven rannalla, keskellä idyllistä maalaismaisemaa, kylän keskipisteenä – vuoden 2017 Hämäläisen kylän sykkivänä sydämenä.
Hämeen Härkätien linjaus säilyi pitkään muuttumattomana, joskin Rengossa tehtiin pitkä, suoraviivainen niin kutsuttu Rehbinderin oikaisu jo 1850-luvulla. Ennen sotia vuonna 1938 Hämeen Härkätiestä Rengosta Turkuun tuli valtatie 10. Perinne siis elää niin historiallisena väylänä, kuin yhtenä maamme tärkeimpänä päätienäkin.
Hyvät hämäläiset,
Häme ei ole kuitenkaan vain historiallinen kolmen kaupungin ja lukuisten kylien alue vaan nimenomaan historiastaan vahvasti elävä ja ponnistava maakunta keskellä parhainta Suomea.
Meidän maakuntaa kehitetään siten, että ”ihmiset haluavat ja voivat tehdä työtä, asua ja viihtyä Hämeessä”.
Näin linjasimme Häme 2014+-ohjelmassa. Hämeen maakuntavaltuustossa hyväksyimme Häme-ohjelman uuden version 2018+ kokouksessamme 27.11.2017.
Häme-ohjelma muodostuu maakuntasuunnitelmasta 2040, joka linjaa maakuntamme kehittämisen tavoitteet pitkällä aikavälillä. Maakuntaohjelmasta 2018–2021, joka linjaa lähiajan kehittämisen tavoitteet. Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 on kokonaismaakuntakaava, joka saadessaan lainvoiman korvaa kaikki Kanta-Hämeessä nykytilanteessa voimassa olevat maakuntakaavat.
Maakuntasuunnitelman strategiset painopisteet ovat kasvukäytävät ja saavutettavuus, monipuolinen asuminen ja hyvinvointi, biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö, valmistavan teollisuuden mahdollisuudet ja myös kansainvälistyminen ja vetovoima.
Maakuntaohjelma 2018-2021 sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet.
Keskeisenä kehittämisen visiona meillä on edelleen siis se, että ihmiset haluavat ja voivat tehdä työtä, asua ja viihtyä Hämeessä. Ja tässä on tärkeässä roolissa ajassa elävät kaupungit, mutta myös maaseutukunnat ja elävät kylät.
Maaseutukin on uuden edessä. Digitaalisuus tarjoaa ennennäkemättömät mahdollisuudet paikasta riippumattomaan yrittäjyyteen. Nyt kysytäänkin osaammeko hyödyntää muutoksen ja olla osa sitä?
Meidän täytyy osata luoda tulevaisuudenuskoa, mutta myös synnyttää kipinää ja toisaalta haastaa myös olemassa olevaa.
Itse uskon, että elävien kylien ja koko maaseudun yrittäminen ja elinvoima syntyy lopulta meistä ihmisistä. Pitää uskoa tulevaan ja nähdä esimerkiksi digitalisaation, kansainvälistymisen tai automaation tuomat mahdollisuudet.
Tällaisten Kylätalojen rooli voi muuttua tulevaisuudessa palvelukeskuksiksi, mikäli näihin saadaan todella korkea tasoiset ja tehokkaat tietoliikenneyhteydet. Esimerkiksi Gotlannissa kaikki kyläkoulut on kytketty yhteen verkkoon ja näin on saatu erinomaiset yhteydet käyttöön. Digitaalisuuden mahdollisuudet on saavutettavissa ja mm. 5G-pisteet kylätaloilla ja kyläkouluilla ja niiden myötä etätyö- ja eHealth-pisteet ja paljon muuta.
Toisaalta maamme markkinoinnista on nostettu viime aikoina vahvasti esille SLOW teemaa – http://slowfinland.fi/. Näin mekin teemme Hämeessä – Lakeland ja Slow Tavastia. Maaseutu virkistäytymisen tuotteistettuna voimavarana – luonnon parissa virkistäytymistä, terveellistä ja parantavaa ympäristöä ja ruokaa, hiljaisuutta ja virkistäytymistä – tähän hitautteen meillä on Hämeessä hyvät puitteet.
Ja haluan vielä nostaa esille hämäläisen lähiruuan. Lähiruoasta on aina jopa gourmet elämykseksi, mutta myös moneen muuhun – marjojen poiminta & yhdessä leipominen, lettukestit laavulla – ekoluksus ja myös tavalliset ja perinteiset ruokahetket ja -retket voitaisiin hyvin toteuttaa elämyksellisesti. Kysymys kuuluukin, että osaammeko hyödyntää nämä mahdollisuudet – Hämäläiset huippukokit haluavat olla mukana luomassa ”makujen maakuntaa”. Miten kylien väki voisi tehdä yhteystyötä tällä saralla?
Hyvät ystävät –
Kaikki ei kuitenkaan kulje bittiavaruudessa eikä tietolinjoilla. Nopeita laajakaistayhteyksiä tulee kehittää maaseudulle. Se on tämän paikkasta riippumattoman yrittäjyyden ja elinvoiman ehto numero yksi. Mutta tärkeää on huolehtia myös siitä, että ihmiset pääsevät liikkumaan. Maaseudun erityisesti valtion pienemmät tiet ovat luvattoman huonossa kunnossa. Vaikka nyt ensimmäistä kertaa onkin panostettu merkittävästi tiestön korjausvelan pienentämiseen niin tämä ei vielä näy arjessa.
Raha on mennyt suurilta osin teiden varsien siltoihin ja vielä itse vanhat asfalttitiet ja soratiet kaipaavat peruskorjausta. Korjausvelkatyötä tarvitsee siis jatkaa ja kohdentaa Korjausvelka II ohjelman panokset nimenomaan maaseudun teihin niin päivittäiseen kunnossapitoon kuin perusparannuksiinkin.
Tämä on elävän maaseudun elinehto numero kaksi.
Kun tietkin on kunnossa niin ”Vie mennessäs, tuo tullessas” uudet MAAS sovellukset voivat tuoda uusia mahdollisuuksia kylien arjen logistiikan järjestämiseen, ihmisten liikkumiseen ja tavaroiden kuljettamiseen. Säädösten vapautuessa uudet palvelut ovat mahdollisia, mutta se vaatii myös sitä, että luotamme toisiimme, uskallamme muuttaa tapojamme ja haluamme myös maksaa palveluista naapurille. Emmekö me täällä maalla rohkene myös ottaa vieraan kyytiin. Tähän kaikkeen luottamus tulevaisuudessa perustuu.
Kylien yhteistyössä on paljon voimaa – te ja kyläyhdistykset tuotte väkeä yhteen, toivotatte uudet asukkaat tervetulleeksi, teette yhdessä työtä kyläläisten viihtyvyyden eteen. Juuri tällainen yhteisöllisyys on perinteisesti ollut kylätoiminnan kivijalka – toisaalta uudistumiselle on aina oltava tilaa – jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä ja vihreääkin – hyvä resepti yhteistoimintaan myös kylissä.
Haasteena on kutsua mukaan kaikki myös lapset ja nuoret, uudet asukkaat rakentamaan ja jatkamaan aktiivista kylätoimintaa ja -kulttuuria – yhdistämällä modernia ja perinteistä yhteisöllisyyttä hämäläiset kylät voivat luoda entistäkin paremmat elämisen olosuhteet.
Puhdas ilma, lähiluonto, terveelliset, jopa parantavat kylätalot voivat tuoda tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia elinvoimaiseen kehittymiseen
Hämäläiset,
On meille Suomi suloisin – vaan Häme siitäkin kallihin.
Hämäläistä mielenlaatua kuvaillaan parhaalla mahdollisella tavalla Hämäläisten laulussa. Ei JH Erkko vahingossa kirjoittanut lauluumme jos. Vaan nimenomaan tarkoituksella. Kuvaamaan meidän hämäläisten luonteenlaatua. Emme me hätäile tai höntyile. Me harkitsemme ja pohdimme. Mutta sitten jos me päätämme toimeen tarttua niin silloin myös tapahtuu.
Jos miestä missä tarvitaan
maan eestä vaikka kaatumaan,
|: niin uljaita on urhoja,
on järkeä, on kuntoa,
jos toimeen tartutaan.:|
Paljon onnea ja aktiivista eloa Hämeen Kylät!