Etiopiassa teemme kehitysyhteistyötä siis kolmella isommalla sektorilla. Parhaat tulokset on saavutettu vesisektorin yhteistyössä. Viimeisen 26 vuoden aikana etiopialaiset ovat rakentaneet yli 12 500 vesipistettä, joista kolme miljoonaa ihmistä saavat nyt puhdasta vettä. Vuoden 1990 jälkeen rakennetut vesipisteet ovat olleet myös hyväalaatuisia ja kestäviä. Samalla sanitaatiopalvelut on saatu aikaan 1,4 miljoonalle ihmiselle. Puhtaalla vedellä on aivan keskeisen tärkeä rooli ihmisten terveydelle kuten myös sanitaatiolla.
Olemme kehittäneet maana vesiohjelmiin mallin, joka turvaa toiminnan kestävyyden. Etiopia kattaa vähintään puolet rahoituksesta, ja paikalliset yhteisöt säästävät yhdessä tarvittavan pesämunan. Vastaavanlainen malli oli käytössä myös Nepalissa missä pari vuotta sitten vierailin. Malli sitouttaa paikalliset hankkeisiin ja työhön. Sitä voisi kuvata, että ei viedä kannettua vettä kaivoihin vaan opetetaan tekemään kaivoja. Kyläläiset rakentavat ja huoltavat kaivot siis itse. Kaivo ja sanitaatio maksavat noin 10 euroa yhteisön asukkaalle. Malli on osoittautunut niin tehokkaaksi, että myös muut avunantajat ja Etiopian hallitus ovat kopioineet sen omaan toimintaansa.
Myös koulusektorilla on saatu Etiopiassa paljon aikaan. Nykyisin jo yli 90 prosenttia etiopialaislapsista aloittaa ensimmäisen luokan 7-vuotiaana. Tähän päästiin, kun peruskoulutuksesta tehtiin meidän tapaan ilmaista ja rakennettiin enemmän kouluja ja myös opettajankoulutusta lisättiin. Myös koulukirjoja on entistä enemmän saatavilla ja opettajankoulutus on parantunut. Yhteistyöstä hyötyy noin 21 miljoonaa peruskouluikäistä oppilasta, joista lähes puolet on tyttöjä. Kahdenvälisessä erityisopetushankkeessa (2013–2017) on koulutettu yli 7000 opettajaa.
Myös yhä useampi vammainen tai muu erityistukea tarvitseva lapsi pääsee kouluun. Erityisoppilaiden määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Valtaosa oppimisvaikeuksista kärsivistä etiopialaislapsista ei kuitenkaan vielä ole koulussa.
Heikoimmat tulokset on saatu maaseutusektorin yhteistyössä. Maaseutukehityksen hanke eteni odotettua hitaammin vuonna 2014. Alkuviivästysten jälkeen hanke on nyt päässyt kuitenkin käyntiin.
Kansalaisten osallistuminen on tärkeää jatkuvuudelle. Etiopian perustuslaki tunnustaa kansalais- ja poliittiset oikeudet sekä vapaudet, ja maa on ratifioinut suurimman osan tärkeimmistä kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista. Etiopiassa taloudelliset ja sivistykselliset oikeudet ovat toteutuneet, mutta kansalais- ja poliittisissa oikeuksissa on paljon puutteita. Toimittajien asema on huono ja sananvapaus olematonta.
Maiden väliselle kehitysyhteistyön toteutumiselle luovat riskejä nykyisin muun muassa Etiopian hallinnon rakenteelliset muutokset ja henkilöstön vaihtuminen, jotka voivat vähentää sitoutumista yhteistyöhön. Riskejä pienennetään jatkuvan vuoropuhelun, poliittisen keskustelun ja paikallishallinnon vahvistamisen kautta. Näiden parissa itsekin tänään täällä liikkeelle. Samalla edistetään kansalaisten osallistumista kehitysprosesseihin.
Kenttämatkapäivä maamme tukemiin hankkeisiin.
Kello 15.41 ja auringon nousun ja laskun mukaan 9.40. Pitkä kenttämatkapäivä takana ja nähty todellakin paljon ja mielenkiintoista. Amharassa läänissä Etiopiassa Bahir Darin ympäristössä on tehty meidän suomalaisten tukemana siis kouluja, kaivoja, päivitetty maarekisteriä ja kehitetty myös maanviljelyä. Näitä kohteita tänään kierretty ja tässä hieman myös kuvia päivän varrelta. Niitä lisää Facebookin puolella. Nyt lentokentälle ja sisäinen lento Addis Abebeen.