Presidentti Juho Kusti Paasikiven syntymästä tulee tänään kuluneeksi tasan 150 vuotta. Paasikivi oli yli 50 vuoden ajan hyvin keskeinen tekijä niin maamme poliittisessa kuin taloudellisessakin päätöksenteossa. 27. marraskuuta vuonna 1870 Hämeenkoskella syntyneen Paasikiven ura huipentui presidenttikauteen vuosina 1946 – 1956. Presidenttiytensä aikana hän vastasi hahmottelemansa sodanjälkeisen kauden ulkopolitiikan, Paasikiven linjan, toteuttamisesta. Tänä päivänäkin hänet muistetaan nimenomaan maamme sodanjälkeisen ulkopolitiikan periaatteiden ja tavoitteiden hahmottelijana ja toimeenpanijana.
Paasikiven poliittinen ura alkoi jo autonomian aikana. Kansanedustajaksi Paasikivi nousi vuonna 1907 Suomalaisen Puolueen listoilta. Ja täällä Eduskunnassa hän herätti heti huomiota Kokoomuksen näkyvimpiin ”hahmoihin kuuluvana kykynä”. Poliittiselta ajattelultaan Paasikivi oli vanhasuomalainen monarkisti, mutta liittyi Kokoomukseen heti sen perustamisen jälkeen vuonna 1918. Yhteisen puolueemme Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajana Paasikivi toimi vuosina 1934-1936.
Historian kirjat muistavat miten ”Paasikiven presidenttikautena Suomi maksoi sotakorvauksensa loppuun, teollistui voimakkaasti, neuvotteli Porkkalan alueen takaisinluovutuksen Neuvostoliiton kanssa ja järjesti Helsingin Olympialaiset vuonna 1952.” Presidentti Paasikiven seuraajaksi nousi vuonna 1956 silloinen pääministeri Urho Kekkonen. Paasikivi kuoli vuoden 1956 lopussa.
Tänään oli kunnia saada olla mukana Paasikiven patsaalla keskipäivällä seppeleen laskussa. Sen jälkeen toimitin nykyiselle Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpolle kirjallisen esitykseni J.K.Paasikivi -mitallin perustamisesta. Tavoite olisi siis synnyttää Kokoomuksen arvokkain tunnustus kunniapuheenjohtajuuden jälkeen. Mitalin voisi saada vain poikkeuksellisista ansioista – pitkästä urasta tai jostain aivan ainutlaatuisesta teosta – kokoomuksen hyväksi – J.K. Paasikiven ja meidän kaikkien kokoomuslaisten yhteisten arvojen eteen. Mitalin jaosta päättäisi aina kulloinen Kokoomus rp:n puheenjohtaja – yksin.
Itse toivon, että ensimmäinen J.K. Paasikivi -mitalli näkisi päivänvalon mahdollisimman pian. Mitalin ensimmäinen kappale valmistettaisiin hopeasta Puolueemme haltuun ja muuten mitali olisi pronssista lyöty. Mitalin toisella puolella voisi olla korkokuvana J.K. Paasikiven kuva ja toisella puolella Kansallisen Kokoomus r.p.:n Leijonatunnus. Esimerkiksi.
Joku varmasti muistaa myös blogini, kun vein rouva Alli Paasikiven Joulukaktuksen lapseni kanssa takaisin presidentinlinnaan. Lapseni isoisotäti oli aikanaan sen saanut presidentin rouvalta läksiäislahjaksi – tai siis pienen helposti juurtuvan pistokkaa presidentin joulukaktuksesta. Kaktus kasvoi ja voi hyvin pitkään ja joitain vuosia sitten sain siitä itse jälleen muutaman pistokkaan. Niistä toisen kasvatin luovutettavaksi nykyisen Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puolisolle rouva Jenni Haukiolle. Nyt siis Alli Paasikiven Joulukaktus on jälleen linnassa. Koskakohan siellä tai meillä se suostuisi kukkansa värit paljastamaan? Olisiko aika nyt isännän juhlajouluna?
….
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja puoluesihteeri Kristiina Kokko laskivat vielä Kokoomus r.p:n viralliset kukat ja sytyttivät kynttilän Paasikiven haudalle Hietaniemeen.
Kokoomus muisti suurta valtiomiestä tämän poliittisen oppi-isän, Suomalaisen puolueen perustajan Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen runon sanoin: ”Vielä kaiketi kosket kuohuu; Totta vieläkin virrat vuoltuu – Syvin uurtehin halki maan”. Paasikivi koki koko uransa ajan edustaneensa samaa poliittista jatkumoa suomalaisuusliikkeen perustaneen Yrjö-Koskisen sekä J. V. Snellmanin kanssa.
Puolueemme nykyinen puheenjohtaja Petteri Orpo totesi haudalla, että ”J. K. Paasikiven perintöä on erityisen tärkeä muistaa nyt Paasikiven syntymän 150-vuotisjuhlavuonna, joka on samalla Tarton rauhan 100-vuotismuistovuosi”.
Hän myös alleviivasi Paasikiven roolia todeten, että ”Paasikiven rooli oli valtavan tärkeä Suomen itsenäistymisvaiheessa senaattorina, pääministerinä ja Tarton rauhan pääneuvottelijana. Suuri valtiomies Paasikivi varmisti Suomen itsenäisyyden ja kansainvälisen aseman myös toisen maailmansodan kovien vuosien jälkeen”.
”Paasikivi teki korvaamattoman työn Suomen itsenäisyyden, kansainvälisen liikkumavaran ja kansanvaltaisen järjestelmän varmistamiseksi. Me kokoomuksessa muistamme J. K. Paasikiveä aivan erityisellä lämmöllä myös merkittävänä puolueemme puheenjohtajana, kokoomuksen henkisenä isänä ja kansanliikkeemme aatteen määrittelijänä”.
Näihin sanoihin on helppo yhtyä. Nyt kello jo illassa ja verkossa alkaa Paasikiven juhlaseminaari. Kiitos menneestä ja kiitos tästä päivästä.
