HJK:n hyökkääjä Riku Riski kieltäytyi Suomen jalkapallomaajoukkueen Qatarin otteluleiristä. Riski perusteli päätöstään eettisillä syillä. Qatarissa on kuollut tuhansia ulkomaalaisia siirtotyöläisiä ja heitä on pidetty maassa käytännössä orjina ja vankeina. Jalkapallon MM-kisat myönnettiin Qatarille vuonna 2010 ja kuningaslajin maailmanmestaruudesta on tarkoitus pelata maassa 2022.
Vuosien varrella MM-kisoja Qatarissa rakentavien työläisten ihmisoikeuksien loukkauksista on kerrottu ja raportoitu laajasti. Esimerkiksi Amnestyn raportissa jo vuonna 2016 kerrottiin, että sekä Qatar että Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa ovat tietoisia asiasta. Mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut.
Oliko MM-turnauksen antaminen Qatarille oikein? Ei varmasti. Oliko se myös politiikkaa. Oli ehkä. Ja politiikkaa tehdään myös jo yksin sillä, että Suomen jalkapallon maajoukkue Huuhkajat päätti viedä leirinsä ja harjoituspelinsä Qatariin. Varmasti tätä käytetään politiikan välineenä suuntaan ja toiseen.
Huuhkajien matka on saanut aiheellisesti paljon kritiikkiä Qatarin ihmisoikeustilanteen takia.
Nostan Riku Riskille hattua! Hän on rohkea ja toivottavasti muuttaa urheilumaailmaakin pysyvästi.
Perutaanko Qatarin jalkapallon MM-kisoja kuitenkaan? Tokkopa. Jättäytyykö yksikään maa kisoista pois ihmisoikeusloukkausten takia. Enpä usko. Jääkö yksikään pelaaja MM-kisoista pois Qatarin ihmisoikeustilanteen takia? Toivottavasti.
Mutta samaan aikaan ei ongelmaa nähdä Venäjän tilanteessa? Ei ihmisoikeustilanteessa tai siinä, että maa valtasi Ukrainalta Krimin ja käytännössä ylläpitää jopa sotaa Itä-Ukrainassa. Sotshin Olympialaisten 2014 jälkeen ei enää mikään pidätellyt Venäjän presidentti Vladimir Putinia. Eikä Venäjän ja Putinin toimet ole estäneet häntä paistattalemassa urheilumaailman valokeilassa Pietarin jalkapallon MM-kisoissa 2018 tai Sotshin F1-kisan palkintojenjaossa vuodesta toiseen.
Osa on sanonut, että politiikkaa ja urheilua ei pidä sekoittaa. Tämä on ollut ”hyvä” syy jatkaa vanhalla mallilla välittämättä esimerkiksi Ukrainan tapahtumista. Voi hyvin kysyä, että olisiko arvokisojen poisvetämisellä vaikutusta Putinin toimiin. Mene ja tiedä. Ei ehkä. Ehkäpä.
Mutta tottahan se ei ole, että politiikkaa ei olisi sekoitettu urheiluun kautta maailman sivun. Historia muistaa kuinka aikanaan Argentiinan jalkapallojoukkue poseerasi Falkland-julisteen kanssa. Politiikkaa sekin. Monet länsimaat jäivät vielä 1980 Neuvostoliiton Moskovan Olympialaisista pois ja syy oli silloin Neuvostoliiton Afganistanin miehittäminen. Oltiinko silloin suoraselkäisempiä?
Vastatoimena Neuvostoliitto jättäytyi pois Los Angelesin kesäkisoista. Näitä kaksi olympialaisia voidaa varmasti pitää suurimpina poliittisina kannanottoina urheilumaailmassa. Ja toki politiikka ja enemmän vielä propaganda oli esillä Berliinin olympialaisissa 1936. Surullinen tapahtuma urheilumaailman historiassa.
Politiikka tulee seuraamaan aina urheilua. Minusta sen takia pitäisi myös arvokisoja myöntäessä muistaa se, että toimet ihmisoikeuksien parantamiseksi pitää tapahtua ennen kisojen saantia eikä uskoen epärehellisesti siihen, että kisojen saanti muka pysyvästi tilannetta parantaisi. Pahimmillaan Qatarin tapaan arvokisat vain pahentavat tilannetta.
Jääkö Riku Riski yksin. Ei ainakaan meidän suhteen jotka tuemme hänen arvokasta päätöstään. Maailma muuttuu vain teoilla. Ei pelkillä puheilla.
….
Aamulla jo ennen kahdeksaan ajelin pyryn keskellä Hämeenlinnaan. Hämeenlinnassa ensin Maakuntahallituksen kokous missä esillä mm. pääratakysymys ja sen askelmerkit. Kotimatkalla yksi pidempi haastattelu ja sitten iltapäivä kotikunnan asioiden parissa. Ensin Lopen kunnan puheenjohtajisto ja sitten Kokoomuksen ryhmäkokous ja tämän jälkeen kunnanhallituksen kokous.