Yhdeksi kevään keskustelun kuumaksi aiheeksi on noussut perintöverotus. Ennen viime maaliskuun eduskuntavaaleja perintöverouudistuksen tarpeellisuudesta vallitsi suuri yksimielisyys. Useat puolueet totesivat, että nykyisellään perintövero voi johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin esimerkiksi silloin, kun perintöveron maksaminen edellyttää lainan ottamista tai perinnöksi saadun kotitalon tai huoneiston myymistä. Minusta tilanne ja kohtuuttomuus ei ole muuttunut miksikään vaalien jälkeenkään ja siksi tämä asia vaatii nyt korjausta ja oikeudenmukaisuutta.
Myös kansalaisten enemmistö on perintöveron kohtuullistamisen kannalla. Viimeksi tämä tuli esille Osuuspankin Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä, jossa puolet vastanneista kannatti perintöveron poistoa ja yli 30 prosenttia sen keventämistä.
Julkisessa keskustelussa kirjaus yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten verotuksen helpottamisesta on kuitenkin varastanut päähuomion, vaikka nyt tehtävä perintöverouudistus koskee merkittävämmin jokaista ihan tavallista perinnönsaajaa. Uudistukseen varatusta 165 miljoonan euron summasta valtaosa, 150 miljoonaa euroa, käytetään nimenomaan tavanomaisten perintöjen veron keventämiseen. Tämä siis helpottaa ihan jokaisen perijän asemaa. Nykyään nimittäin yhä pienemmistä perinnöistä joudutaan maksamaan veroa, sillä perintöverotuksen euromääräisiä alarajoja ei ole edellisen hallituksen toimesta tarkistettu moneen vuoteen. Perintöveron kohtuullistaminen olikin Kokoomukselle yksi keskeisistä vaalitavoitteista. Sinivihreän hallituksen hallitusneuvotteluissa sovittiinkin, että uudistuksiin pystyvä hallituksemme keventää nyt perintöveroa yhteensä 165 miljoonalla eurolla.
Perintöveron lievennys toteutetaan ennen muuta nyt niin, että verotettavan perinnön alarajaa nostetaan sekä lesken ja alaikäisten lasten asemaa helpotetaan. Perintöverotuksen alarajaa on kaavailtu nostettavaksi tämänhetkisestä 3 400 eurosta noin 20 000 euroon. Tällöin suurin osa perinnönsaajista, valtiovarainministeriön arvion mukaan kaksi kolmasosaa, ei joutuisi maksamaan perintöveroa ollenkaan. Suuremmasta, esimerkiksi 50 000 euron perinnöstä, veroa menisi uudistuksen jälkeen pari tuhatta euroa nykyistä vähemmän.
Vielä lopuksi en malta olla oikaisematta hieman vääriä käsityksiä sukupolvenvaihdoksien verotuksesta. Kaiken kaikkiaan yritysten sukupolvenvaihdoksien verotusmuutoksiin varattu summa on siis vain 15 miljoonaa euroa. Tämä on siis ainoastaan vajaa kymmenesosa koko perintöverouudistukseen varatuista varoista. Tärkeää on myös muistaa, että huojennus koskee tiukasti vain ja ainoastaan aitoa yritysten ja maa- ja metsätilojen tuotannolliseen toimintaan liittyvää omaisuutta. Näin ollen käsitys siitä, että perintöveroa oltaisiin yrittäjiltä kokonaan poistamassa, on virheellinen. Yrittäjien ja maanviljelijöiden muu kuin yrityksen tuotannolliseen toimintaan liittyvä omaisuus tulee yhä edelleen olemaan normaalin perintöverotuksen piirissä. Keinottelu siten, että muutakin varallisuutta siirretään sukupolvenvaihdoksen kohteena olevaan yritykseen, on estettävissä lainsäädännöllä ja näin myös tullaan toimimaan..
On tosiasia, että perintöverouudistus vähentää valtion verotuloja, mutta toisaalta kansalaisten varallisuuden arvo ja siitä johtuen myös perintöveron tuotto ovat olleet noususuunnassa. Kuluvan vuoden budjetissa perintö- ja lahjaveron tuoton on arvioitu nousevan 560 miljoonaan.
Nyt tehtävä verouudistus ja sen tarkka sisältö on vielä valtiovarainministeriön valmistelussa. Itse olen valmis tulevaisuudessa Ruotsin mallin mukaan poistamaan perintöveron myös kokonaan, mutta tällä hetkellä ei veroa ole mahdollista poistaa kerralla. Tärkeintä on kuitenkin se, että uusi hallitus pystyy nyt korjaamaan verotuksen pahimmat epäkohdat erityisesti pienten perintöjen verotaakan helpottamiseksi sekä lesken ja lasten aseman parantamiseksi.
Timo Heinonen
kansanedustaja