Ylioppilastutkintolautakunnan listaus maamme lukioista on jälleen mieluista luettavaa täällä Lopellakin. Pieni lukiomme on ollut jälleen kovan paineen alla ja osalla olisi haluja luopua tämänkokoisista lukioista kokonaan. Hämäläislukioista parhaiten tänä keväänä pärjäsi Kaurialan Lukio, mutta kakkoseksi nousee pieni ja sisukas Loppi. Lopen Lukio jättää kauaksi taakseen niin isojen kaupunkien lukiot ja kaikki muut maaseutulukiotkin. Kun tämän rinnalle nostaa tyytyväiset opiskelijat niin ei voi olla kuin tyytyväinen 90-luvun alussa tehtyyn päätökseen perustaa Lopelle oma lukio. Lopen Lukio nyt maamme 67 paras kun lukioita siis kaiken kaikkiaan maassamme 417. Kanta-Hämeen paras eli Kauriala oli 54.
Ylioppilaskokeiden pakollisten aineiden keskiarvon perusteella mukaan kevään kirjoituksissa menestyi parhaiten espoolainen Etelä-Tapiolan lukio. Kolmen kärkeen nousivat myös helsinkiläiset Ressun lukio ja Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu. Tiedot perustuvat siis YTL:n julkaisemaan materiaaliin, missä lukiot on laitettu järjestykseen tämän kevään ylioppilaiden menestymisen perusteella. Vertailu perustuu ylioppilastutkinnon neljän pakollisen aineen pistemäärien keskiarvoon. Laudaturista saa 7 pistettä ja approbaturista 2 pistettä. (L=7, E=6, M=5, C=4, B=3, A=2 ja I=0.)
Listaa kun Hämeessä katsoo niin meidän pienen lukion laatu nousee hienosti esille. Riihimäen Lukio on esimerkiksi 231 ja Forssa vasta 411 eli 7. viimeisin. Hämeenlinnan Lyseon Lukio 334 ja Hämeenlinnan Lammin Lukio 277. Janakkalan Lukio 275 ja Hausjärven Lukio 172. Ja Loppi siis 67. Ei huono.
Toivotaan, että tämä osaltaan nostaa myös pienten lukioiden arvostusta. Meillä Lopella omaan lukioon onkin nyt lähdössä yli 30 nuorta ja sellaisilla määrillä lukio on myös taloudellisestikin erittäin toimiva jos tällaisissa kysymyksissä taloutta halutaan vain katsoa. Ja pitää muistaa, että oma lukio yläkoulun yhteydessä eli yhteiset opettajat nostavat myös merkittävällä tavalla myös yläkoulun opetuksen laatua ja tasoa. Osa satsauksesta sataa siis kaikkien loppilaisten lasten ja nuorten laariin. Niin pitääkin. Meillä Lopella päätettiin muutama vuosi sitten panostaa oman lukion houkuttelevuuteen ja lisäsimme tarjontaan myös mm. urheiluvalmennusta ja muuta. Tällaisia pitää ja kannattaa olla jatkossakin ja tärkeintä mainosta omalle lukiolle on hyvä ja ajanmukainen opetus ja henkilökohtainen ohjaus ja ote. Näillä avuilla muuten ykköseksi nousseen Etelä-Tapiolan Lukionkin väki itseään kuvasivat.
Itse ymmärrän, että jossain kulkee raja pienenkin elossa pitämisessä. Tämä koskee kyläkoulujakin silloin kun oppilasmäärä painuu yhden opettajan koulumääriin ja lähellä on saavutettavissa 2-3 opettajan koulu. Mutta vain keskittämisen ilosta ei kyläkouluja kannata lahdata. Olen varma, että me kunnat jotka olemme nähneet myös kyläkoulujen arvon ja arvokkuuden tulemme vielä jatkossa menestymään. Ja ne kunnat jotka keskittävät lukionsa ja perusopetuksensa suuriin jättikampuksiin ja kouluihin voivat vielä katua päätöksiään. Iso ei aina ole kaunista eikä laadukastakaan. Toki se sitäkin voi olla.
…
Kello 19.04 ja kotona. Tänään eduskunnassa ensin valtiovarainvaliokunta lisätalousarvion parissa ja sama teema sitten myös täysistunnossa. Itse nostin kummassakin esille huolen Talvivaaran rinnalla myös muiden kaivostemme ympäristöhaitoista ja siitä miten nyt valtion syliin on kaatunut jo toisen kaivoksen ympäristöongelmat. Lisätalousarviossa rahaa nyt myös kanadalaisen kaivosyhtiön tytäryhtiön konkurssipesään ja vuosikausia voittoja Suomesta ennen konkurssai kerännyt emoyhtiö pääsee kuin koira veräjästä. Nyt olisi syytä pohtia esimerkiksi öljynsuojarahaston tapaista maksua kaivoksille mihin kerättäisiin esimerkiksi takuusummaksi rahaa hyvän sään aikana mahdollisia ongelmia varten. Esitykseni on saanut hyvää vastakaikua myös oppositiosta ja toivottavasti asia selvitetään Työ- ja elinkeinoministeriössä huolella. Johan nyt meillä nykyisin esimerkiksi öljy-yhtiöt ja bensa-asematkin joutuvat vastuuseen tekosistaan vaikka varsinainen huoltoasema olisikin yhtiönä mennyt nurin tai lopetettu jo aikoja sitten. Luulisi, että vastaava vastuu olisi mahdollista ulottaa myös kaivosyhtiöiden ympäristötuhoihin.
Tänään olemme seuranneet miten yhteiskuntasopimuksen neuvottelut etenevät. Valitettavasti ainakin toistaiseksi määräajan jo upeuduttua ulkopuolella on ainakin Metalliliitto ja se tarkoittanee sitä, että sopimus kaatuu. Se olisi kova isku maamme orastavalle talouskasvulle ja vaatisi Juha Sipilältä hallituksensa kanssa uusia toimia kilpailukyvyn palauttamiseksi. Mutta toivotaan edelleen, että sopimisen tahtoa löytyy ja tilanteesta päästään yhdessä eteenpäin. Nyt kuitenkin jo mukana merkittävä osa suomalaisista työntekijöistä ja työnantajista. Toivottavasti kaikki puhaltavat yhteiseen hiileen.
Olin tyytyväinen myös siihen, että puheenjohtajaehdokkaamme ja ministeri Petteri Orpo otti myös kantaa paikallisen sopimisen malliin. Orpo totesi, että hallitus on tehnyt asiassa liian vähän ja minustakin näyttää siltä, että hallitusohjelman tavoitteet eivät ole tältä osin täyttymässä vähäisessäkään määrin. Itse toivon, että hallitus ei mene tekemään mallia mikä itseasiassa olisi kaunis ja tavoitteenmukainen vain nimeltään mutta veisi tilannetta työpaikoilla vain huonompaan suuntaan. Vaikea paikka.
Mutta nyt toivotaan, että malttia ja halua sopia löytyy ja kilpailukykypaketti saadaan kattavana aikaan. Se vastinpariksi on hallitus luvannut miljardin veronkevennykset jos asetetut tavoitteet täyttyvät. Toivotaan niin.