Maamme hallitus pääsi kesäkuun lopussa yhteisymmärrykseen peruskoulun uudistamisesta. Peruskoulun kehittäminen vastaamaan jälleen tulevia, 2020-luvun, haasteita on ollut yksi kokoomuksen kärkihankkeista viime vuosina. Olemme linjanneet, että haluamme lisätä peruskouluun liikuntaa, haluamme lisätä taito- ja taideaineita ja haluamme tehdä peruskoulusta tasa-arvoisemman lasten asuinpaikasta riippumatta. Olemme kantaneet huolta myös siitä, että jokaisella lapsella, erityistä tukea tarvitsevilla, mutta myös lahjakkaimmilla, siis ihan jokaisella, olisi mahdollisuus ja oikeus oppia koulussa joka päivä jotain uutta. Nyt nämä tavoitteet osaltaan täyttyvät.
Nyt päätetyssä perusopetuksen tuntijaon uudistuksessa lisätään taito- ja taideaineiden, yhteiskuntaopin ja liikunnan tuntimääriä. Kieliohjelmia monipuolistetaan. Itseasiassa peruskoulun kehittämisessä panostetaan nyt hyvin voimallisesti kielivalikoiman monipuolistamiseen. Lisäksi draaman käyttöä opetusmenetelmänä lisätään sekä äidinkielen että yhteiskuntaopin opetuksessa jne.
Opetusministeri Jukka Gustafsson kuvasikin uudistusta toteamalla peruskoulun olevan tämän jälkeen ”aiempaa osallistuvampi, liikkuvampi, luovempi ja kielellisesti rikkaampi koulu”.
Taito- ja taideaineiden kaikille yhteistä opetusta tullaan lisäämään neljällä vuosiviikkotunnilla. Liikuntaan, musiikkiin ja kuvaamataitoon kohdistetuilla lisäyksillä haluamme nimenomaan vahvistaa taidekasvatuksen yhdenvertaisuutta sekä tukea aktiivisen liikuntaharrastuksen kehittymistä kaikille lapsille ja nuorille. Erittäin myönteistä nyt tehdyssä uudistuksessa on myös se, että se osaltaan helpottaa myös pätevien taito- ja taideaineiden opettajien saatavuutta. Ja arvokasta on myös se, että entistä tärkeämpään rooliin vuosivuodelta nouseva kotitalous luetaan vastaisuudessa myös virallisesti taito- ja taideaineiden kokonaisuuteen.
Sivistyspoliittinen ministeriryhmä sopi myös, että perusopetuksen vähimmäistuntimäärää tullaan korottamaan kolmella vuosiviikkotunnilla. Tämä lisää merkittävällä tavalla suomalaisten lasten yhdenvertaisuutta peruskoulussa. Nykyisin asuinpaikasta riippuen lapsi saattaa saada jopa lukukauden verran vähemmän opetusta peruskoulun aikana verrattuna lapsiin jotka asuvat perusopetukseen enemmän satsaavissa kunnissa. Vähimmäistuntimäärän nosto pienentää tätä eroa merkittävällä tavalla. Myös yhdenvertaisuutta lisää sekin, että vapaaehtoisen A2-kielen tarjoaminen tullaan säätämään opetuksen järjestäjille velvoittavaksi.
Tähän yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoisen peruskoulun haasteeseen puututaan myös sillä, että tulemme yhdenmukaistamaan eri oppiaineiden nivelkohdat ja selkeyttämään oppilasarviointia ja opetussuunnitelmia. Tällä selkeytetään eri kunnissa tehtävää opetuksen suunnittelua ja toteuttamista erilaisissa kouluissa, mutta myös yhdysluokkaopetuksessa ja helpottamaan koulujen välistä yhteistyötä. Ja on totta, että eri oppiaineiden opetukseen käytetyn ajan tasaisempi jakautuminen perusopetuksen eri vuosiluokille tukee varmasti paremmin oppilaan ikä- ja kehitysvaiheen mukaista oppimista ja kasvua.
Olen erittäin tyytyväinen, että Jyrki Kataisen hallituksessa löytyi opetusministeri Jukka Gustafssonin johdolla tässäkin isossa asiassa kuuden puolueen kesken yhteinen tahtotila. Eikä pelkästään tahtotila vaan myös ratkaisu, jolla maailman parhaana pitkään paistatellut peruskoulumme voi olla sitä myös tulevaisuudessa.
Perusopetuksen tuntijako antaa myös selkeän pohjan peruopetuksen sisällölliselle uudistamiselle tuntijakoon perustuvan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden laadinnan yhteydessä. Ja toisalta tämä ratkaisu antaa myös seuraavaksi vahvan pohjan ja tilaa lukion kehittämiselle. Lukion tuntijako ja muu uudistaminen voidaan nyt käynnistää.
Timo Heinonen
kansanedustaja
Osaamisen ja Sivistyksen poliittikaverkoston puheenjohtaja