Uusi kotikuntalaki on saanut runsaasti julkisuutta. Ja ansaittua. Uudessa kotikuntalaissahan tulee jatkossa kaikille mahdollisuus valita asuinpaikkansa samoin kriteerein eli enää jatkossa laitoshoitoonkaan joutuneet eivät olisi kotikuntansa vankeja vaan voisivat muuttaa oman tahtonsa mukaan esimerkiksi sukulaistensa lähelle. Uskon, että tämä tulee olemaan suosittua ja moni ikäihminen haluaa tulla lähemmäksi lapsia ja lapsenlapsiaan elämän ehtoollakin ja myös laitoshoitoon nuorempana joutuneille tämä on perusoikeus ja inhimillisyyskysymys. Euroopan Neuvoston ihmisoikeustuomioistuin on myös asiaan puuttunut ja antanut uudistukselle lisävauhtia. Jos oikein muistan niin viime vuonna tuomioistuimessa oli vireillä ainakin yksi tapaus, jossa nykyinen kotikuntalaki on rajoittanut liikkumisvapautta. Esimerkiksi vammaisilla henkilöillä ei ole nykyisin ollut mahdollisuutta aidosti valita asuinpaikkaansa ja kotikuntaansa esimerkiksi tapauksissa, missä hän tarvitsee runsaasti palveluita tai tukitoimia. Tämä onkin todettu yhdeksi institutionaalisen syrjinnän muodoksi.
Nyt peruspalveluministeri Paula Risikon antaman uudistuksen tarkoituksena on muuttaa nykyistä lainsäädäntöä siten, että perustuslain 9 §:ssä säädetty yksilön oikeus vapaasti valita oma asuinpaikkansa toteutuisi paremmin mm. erityisesti vanhusten ja vammaisten henkilöiden osalta. Asuinpaikan valinnasta halutaan nyt tehdä aito kansalaisoikeus elämäntilanteesta riippumatta.
Tämä on hyvä ja ainoa oikea lähtökohta ja Risikko ansaitseekin tästä kiitosta. On sitten tekniikkaa ratkaista se miten tulevaisuudessa kustannukset eri kuntien kesken jakautuvat ja kuinka pitkään esimerkiksi ketju lasketaan taaksepäin jos ihminen elämänsä aikana vaihtaa kotikuntaa useampaankin kertaan vai onko laskunmaksaja koko elämän esimerkiksi vammaisen ihmisen syntymäkunta. Nämä ovat kysymyksiä joita nyt pohditaan, mutta pääasia, että jokaiselle tulee oikeus muuttaa ja valita asuinpaikkansa itse. Se on oikeus ja kohtuus.
Ministeri Paula Risikko totesikin antaessaan lakiesityksen, että ”Pitkäaikaishoitoa tarvitsevat henkilöt voivat tulevaisuudessa muuttaa vapaammin toiseen kuntaan. Muutokset kotikunta- ja sosiaalihuoltolakeihin mahdollistavat perustuslain takaaman vapauden liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa ja kotikuntansa.”
Iso uudistus joka tullee voimaan ensi vuoden alusta. Jälleen yksi iso ongelma tulee korjatuksi.
…
Tänään suuntaan aamusta siis Keilarantaan NesteOilin hallintoneuvostoon. Sitten valiokunnat ja täysistunto. Päivän juoni selvä.
…
Päivän loistava uutinen menee Riihimäelle. Tänään vielä pari keskustelua Harjunrinteen koulun peruskorjauksesta ja nyt hanke saa valtionosuuden vuodelle 2010. Kaupunki haki 3,6 miljoonaa euroa ja nyt saavat 2,070 miljoonaa euroa. Mutta on syytä huomata, että tuota haettua summaa ei hankkeelle olisi ollut mahdollista edes saada eli maksimi tuki olisi ollut 2,9 miljoonaa euroa. Mutta nyt saimme nipistettyä tämän ja eroksi maksimi tukeen jää siis 850 000 euroa. Riihimäen kaupungin on nyt päätettävä lähtevätkö he hankkeeseen tällä tuella vai eivätkö. Se on kuitenkin fakta, että Harjunrinne ei ole Uudenmaan ELY:n ns. rahoitussuunnitelmassa tuleville vuosille 2011-2014 eli käytännössä niinä vuosina ei rahaa olisi saatavissa. Omasta mielestäni nyt tuo reilu 2 miljoonaa kannattaa ehdottomasti elvytysrahaa ottaa ja päästä näin jonon ohi ja saada tuo todellakin remonttitarpeessa oleva koulu kuntoon. Mutta sen päätöksen tekee Riihimäen luottamushenkilöt. Tänään jo useamman eri puolueistakin kanssa aiheesta puhuttukin.
Muuten päivä tänään rutiinikokousten parissa. Montaa asiaa juoksutimme kohti lopullista päätöstä kummassakin valiokunnassamme ja ensi viikolla jo varmasti jotain uloskin. Nyt vielä hetki kotona Lopella huomisen Hämeen Kokoomuksen 90-vuotisjuhlan järjestelyjä ja sitten ilta kotona. Hieman flunssaisena eli rauhallisesti otan.