Perhevapaauudistuksessa keskiössä pitää olla lapset ja perheet

Kynästä, sunnuntaina 18.02.2018

Saimme hetki sitten harmillisen uutisen, kun perhevapaauudistusta valmistelleet ministerit kertoivat työn keskeytyvän. Hallituksen budjettiriihessä elokuussa 2017 nimittäin yhdessä päätimme uudistaa perhevapaat. Reunaehdot sovittiin ja niiden sisällä olisi ja on toki edelleen halutessa mahdollista löytää ratkaisu missä vahvistuu työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvo ja malli, mikä parantaa sujuvaa lapsiperhe-arkea ja myös työllisyyttä. Uudistuksen kaatuessa häviäjiä ovat suomalainen perheet, lapset, isät, äidit ja tasa-arvo.

Meillä nimittäin nuorten naisten, pienten lasten äitien, työllisyysaste on muita Pohjoismaita selvästi alhaisempi. Myös perhevapaajärjestelmämme on kankeampi ja epätasa-arvoisempi kuin esimerkiksi Ruotsissa. Meillä nykyisin perhevapaita käyttävät riippumatta lapsen iästä pääasiassa naiset.

Nyt suunnitellulla uudistuksella tavoiteltava työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvon lisäys tarkoittaisi toteutuessaan sitä, että isät saataisiin käyttämään perhevapaita enemmän. Käytännössä tämä toteutettaisiin kasvattamalla isille suunnattua osuutta perhevapaista. Perhevapaajärjestelmän rakenteiden muuttaminen on välttämätöntä, kun tavoitteenamme tasa-arvo perheissä ja työmarkkinoilla.

Jos uudistus nyt tämän vaalikauden osalta kokonaan kaatuu, eivät tavoitteet sujuvammasta lapsiperheiden arjesta toteudu, eikä varhaiskasvatuksen osallistumisaste nouse tavoitellusti. Tässä häviävät epätasa-arvon vuoksi äitien lisäksi myös isät, joiden asema perhevapaajärjestelmän silmissä on edelleen peräisin menneisyydestä. Isän oikeudet vanhempana ovat yhteiskunnassamme äitejä kapeammat. Toisaalta pitkät kotihoidontukikaudet ovat yksi syy, mikä syrjäyttää naisia työmarkkinoilta.

THL on esimerkiksi esittänyt, että vanhempainvapaa pidennettäisiin 18 kuukauden pituiseksi. Tukijärjestelmää on myös tarve yksinkertaistaa, mutta samaan aikaan siitä pitää saada joustavampi. Joustavuutta voitaisiin lisätä esimerkiksi parantamalla mahdollisuuksia käyttää perhevapaita pienissä paloissa, tai pidentämällä vanhempainvapaiden käyttömahdollisuuksia. Isyysvapaita pitäisi olla mahdollista käyttää esimerkiksi siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta nykyisen kahden vuoden sijaan.

Me Kokoomuksessa olemmekin halunneet parantaa samaan aikaan äitien mahdollisuuksia työelämässä ja isien yhdenvertaista mahdollisuutta jäädä hoitamaan lasta kotiin. Uudistukselle on laaja kannatus suomalaisessa yhteiskunnassa. Harvassa ovat ne uudistukset, joiden takana seisoo suurin osa puolueista, kaikki työmarkkinajärjestöt ja suuri joukko kansalaisjärjestöjä ja valtaosa suomalaisista. Eikä tämäkään uudistus jäänyt nytkään kokoomuksesta kiinni. Työ tasa-arvon ja työllisyyden eteen pitää jatkua. Olen varma, että jos tämä uudistus nyt kaatuu keskustan vastustukseen niin tulevaisuudessa tämän toteuttavat muut puolueet.

Näissä uudistuksissa pitää edetä lapset ja perheet edellä. Tämä sama tavoite ohjasi myös päätöksentekoamme, kun Kokoomuksen esityksestä pienensimme vuodenvaihteessa päivähoitomaksuja. Tämän myötä kaksilapsisen, keskituloisen perheen varhaiskasvatusmaksu laski vuodessa jopa 1200 euroa. Sisaralennus nostettiin samalla 50 prosenttiin ja uudistuksen myötä lähes 7000 pienituloista perhettä pääsi kokonaan maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin. Muutos oli suuri ja helpottaa varmasti lapsiperheiden elämää tuntuvasti.

Kaiken tämän takana on se, että vain lasten tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin ja hyvinvointiin panostamalla voimme turvata maamme menestyksen myös tulevaisuudessa. Lasten hyvinvoinnin lisäksi varhaiskasvatuksesta hyötyvät myös perheet ja vanhemmat.

Timo Heinonen
Kansanedustaja, KM

 

Kommentit