Pelkkä hoitotakuu ei turvaa ihmisten elämää – ei silloinkaan vaikka se toimisi

Kynästä, tiistaina 23.01.2007

Tarvitaan lisää osaavaa henkilökuntaa, lähihoitajia, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia ja lääkäreitä. Tarvitaan lisää osaavia käsiä ja ajattelevia päitä. Tästä on kyse. Meistä jokaisen onkin nyt aihetta olla huolissaan siitä miten terveydenhuollon haasteiden kanssa tulevaisuudessa tulemme toimeen.

Yhteiskunnassamme on jo tapahtunut ja tapahtuu lähi vuosina useita muutoksia, jotka vaikuttavat myös terveydenhuoltoon. Terveydenhuoltomenot ovat kasvaneet Suomessa noin seitsemän prosenttia vuodessa, mikä on yli kaksi kertaa vuotuista kansantuotteen kasvua enemmän. Tästä huolimatta terveydenhuollossa työntekijät painivat kestämisen äärirajoilla. Ja samaan aikaan väestö ikääntyy ja palvelujen tarve edelleen lisääntyy ja edelleen samaan aikaan talouskasvun edellytykset heikentyvät. Tilanne on pulmallinen.

***

Vaikka terveydenhuoltojärjestelmämme on hyvä, se on kriisiytymässä, ja valitettavasti monella tavalla yhtä aikaa. Lääkäreitä on vaikea saada erityisesti maaseutukuntiin ja syrjäseuduille, hoitohenkilökunnasta on huutava pula, sijaisia ei ole ja työolot ovat muutenkin tiukat resurssien vähyydestä johtuen. Työuupumus uhkaa. Ja se ei todellakaan ole hyvää mainosta ajatellen niitä nuoria, joita pitäisi voida houkutella jo nyt työvoimapulasta kärsivälle alalle.

Suurten ikäluokkien ikääntyminen luo lähivuosina entistä suurempia paineita sosiaali- ja terveyspalveluille niin henkilökunnan riittävyydelle ja jaksamiselle kuin myös rahoituksen kestävyydellekin.

***

Terveydenhuolto tarvitseekin lisää resurssointia. Tai nimenomaan resurssien eli rahan kanavointia oikein – itse hoitotyöhön. Tarvitaan lisää osaavia käsiä ja ajattelevia päitä.

Olen mielenkiinnolla seurannut Hollolassa ja sen naapurikunnissa perustetun terveydenhoitopiirin valmistelua. Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kuntien yhteinen sosiaali- ja terveyspalvelut järjestävä peruspalvelukeskus Oiva aloitti toimintansa vuoden alussa ja uskon, että tällainen seudullinen sosiaali- ja terveydenhuollon malli tuo ratkaisuja juuri oikeisiin ongelmakohtiin. Mallissa on erityisen hyvää se, että perussairaanhoito, erityissairaanhoito ja sosiaalipuoli saadaan tiiviimpään yhteistyöhön, mikä vahvistaa potilaiden hoitoketjuja, vahvistaa eritasoisen hoidon yhteistyötä sekä luo työntekijöille entistä vahvemman ammattilaisten verkon.

Tällainen malli vastaa varmasti juuri oikealla tavalla myös erityisesti senioriväestöstämme ja heidän palvelutarpeeseen. Vanhustenhoidon ja terveydenhoidon rajapintaa tulisikin vahvistaa ja samalla rajaa madaltaa. Niin, että ihmisille tarjotaan heidän oikeasti tarvitsemia palveluita esimerkiksi kotipalvelua eikä kaikille samaa. Esimerkiksi kotihoitoa vahvistamalla – ennen muuta juuri ennaltaehkäisevää kotona tapahtuvaa kuntoutusta lisäämällä ja vanhustyötä tekeviä järjestöjä tukemalla lisätään vanhusten turvallisuutta ja lievennetään yksinäisyyttä. Tavoitteena se, että omassa kodissa saisi ja voisi asua mahdollisimman pitkään. Tässä tärkeässä roolissa on juuri kotihoidon, kotipalvelun ja myös kotisairaanhoidon parantaminen sekä omaishoitajien tilanteen vahvistaminen ja parantaminen.

Maa on kuitenkin kovin erilainen, joten samoja ratkaisuja ei pidä yrittää tuputtaa joka paikkaan, mutta tämä voisi minusta olla yksi toimiva malli missä rahat menisivät tehokkaammin hoitotyöhön.

Yksi tärkeä maanlaajuinen osa-alue on varmasti myös sähköisten palvelujen kehittäminen. Se olisi ylivoimaisesti tehokkain yksittäinen lääke uudistaa ja tehostaa terveydenhuoltoamme mm. sähköisten potilaskertomusten, reseptien ja päällekkäisyyden purkautumisen myötä. Se parantaisi järjestelmäämme sekä palvelujen tuottajien että käyttäjien kannalta myönteisellä tavalla. Näillä osa-alueilla maallamme olisi hyvät mahdollisuudet hyödyntää korkeaa IT-alan osaamistamme ja luoda edellytyksiä terveyspalvelujen laadun parantamiseksi.

***

Ratkaisuja näihin ongelmiin – ja eräisiin muihinkin terveydenhuoltomme kysymyksiin on haettu jo mittavassa kansallisessa terveyshankkeessa. Käyttöönotettu hoitotakuu on ollut oikean suuntainen ratkaisu, mutta työtä riittää edelleen.

Tärkeintä on se, että voimme turvata terveydenhuoltomme pitkäjänteisen rahoituksen ja saamme lisää osaavaa henkilöstöä. Vastineena on myös saatava entistä parempaa toimivuutta ja palvelukykyä potilaiden näkökulmasta. Hyvään ja oikeaan hoitoon pääsy kohtuullisessa ajassa on tässä keskeisin kriteeri.

Timo Heinonen
valtuuston puheenjohtaja
kansanedustajaehdokas, HÄME

Kommentit