Panostuksia työllisyyteen, koulutukseen ja turvallisuuteen – Puolivälinriihestä välttämättömiä ratkaisuja

Blogi, keskiviikkona 26.04.2017

Hallitus puolivälintarkastelussaan arvioi hallitusohjelman toteutumista ja tarvittavia lisätoimia yhdessä sopimiemme mm. talous ja työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla tarkasteltiin myös yli vaalikauden ulottuvia uudistustarpeita ja jo työnalla olevia uudistuksia. Lisäksi hallitus päätti eilen lisätä ministerien määrää kolmella. Meille tulee uutena johdettavaksi kokonaan uusi ministeriö, kun Oikeusministeriö siirtyy perussuomalaisilta meille. Hallitukseen siis nimetään huomenna meiltä uusi oikeusministeri ja toivottavasti myös lakimiestaustainen. Meiltä perussuomalaisille siirtyy urheilu- ja kulttuuriasiat. Perussuomalaisilta tähän myös uusi ministeri ja lisäksi keskusta jakaa Kimmo Tiikaisen kolme salkkua kahteen niin, että hallitukseen tulee uutena oma maa- ja metsätalousministeri. Minusta järkevät muutokset ja piste populistiselle ja toimimattomalle ministereiden määrän vähentämiselle. Tämä seikkailu on valitettavasti tarkoittanut myös huonompaa lainvalmistelua ja toivottavasti korjausliike korjaa nyt tätäkin.

Kilpailukyky, työllisyys ja palveluiden uudistaminen ovat edelleen hallituksen talouspolitiikan keskiössä. Talouspolitiikka on tähdännyt koko vaalikauden ja tähtää edelleen julkisen talouden velkaantumisen taittamiseen ja kestävyysvajeen kattamiseen säästöillä sekä toimilla, jotka tukevat kasvua ja tehostavat julkista palveluntuotantoa.

Eilen päätetyn mukaan hallitus pitää kiinni siis julkisen talouden pitkän aikavälin tasapainotavoitteesta ja kuroo umpeen 10 miljardin euron kestävyysvajetta. Sitä katetaan 4 miljardin euron jo tehdyillä säästöillä sekä julkista taloutta kohentavilla 4 miljardin euron uudistuksilla. Loput 2 miljardia on tarkoitus kattaaa työllisyyttä ja kasvua vauhdittavilla toimilla ja näitä toimenpiteitä päätettiin eilen.

Osaamiseen, kasvuun ja työllisyyteen sekö välittämiseen, uudistamiseen ja turvallisuuteen kohdennettiinkin lisätoimia ja -lisäeuroja.

Työllisyys- ja yrittäjyyspaketteja päivitettiin ja osoitettiin toimia mm.
työttömien aktivointiin, palkkatuen käytön tehostamiseen, yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentämiseksi sekä itsensä työllistäjien työttömyysturvan parantaminen. Työvoimapalvelujen resursseja lisätään 25 miljoonalla eurolla.

Samalla aloitetaan valmistelu työttömien mahdollisuudesta harjoittaa yritystoimintaa neljän kuukauden ajan ja saada samanaikaisesti työttömyysetuutta. Myös yhdistelmävakuutuksen käyttöönottoa aletaan valmistella.

Työttömyysturvaa uudistetaan ottamalla käyttöön aktiivimalli, jossa työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennetään työttömyyden alussa seitsemästä päivästä viiteen päivään. Työttömyyden jatkuessa yli kolme kuukautta työttömyysturvaan tulisi yksi kuukausittainen omavastuupäivä, jonka voisi välttää olemalla aktiivinen. Aktiivimalli koskisi myös perusturvaa. Uudistus vähentää valtionosuutta noin 8 miljoonaa euroa vuositasolla.

Samalla päätettiin yhdistää nuorten työllistämiseen käytetyn Sanssi-kortti sekä yli 30-vuotiaiden palkkaamiseen suunnatun Duuni-kortti yhdeksi palkkatukikortiksi. Tarkoituksena on, että jo työhaastattelussa työnantajalla on tieto mahdollisuudesta käyttää palkkatukea kyseisen työttömän kohdalla.

Isoja asiana lisäksi päätettiin säätää laki yksityishenkilön konkurssista. Tällä tarjotaan ja turvataan uusi alku konkurssin tehneelle yrittäjälle.

Työllisyystavoitteen saavuttamiseksi päätettiin purkaa kannustinloukkuja.

Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan pieni- ja keskituloisilta. Arviolta 6 700 perhettä tulee maksuttomuuden piiriin. Toimien kuntataloutta heikentävä vaikutus kompensoidaan peruspalveluiden valtionosuuksia, kuntien yhteisöveron jako-osuutta sekä kiinteistöveron alarajoja korottamalla. Päivähoitomaksuja siis alennetaan pieni- ja keskituloisilta ja samalla varmistetaan se, että kenenkään päivähoitomaksut eivät nouse.

Asumistukeen palautetaan neliövuokrakohtainen katto. Nettosäästöstä pääosa kohdennetaan ylivelkaantuneiden aseman kohentamiseen syksyn budjettiriihessä. Asumistuen indeksi muutetaan vuokraindeksistä elinkustannusindeksiksi asumistukimenojen kasvun hillitsemiseksi. Tämä on järkevää ja osaltaan varmistaa sitä, että asumistuki ei toimi vuokria korottavana instrumenttinä.

Ulosottoon lisätään huojennus, joka ulosottomiehen tulisi myöntää pitkän työttömyyden jälkeen työllistyneelle velalliselle, jos velallinen sitä pyytää.

Alueellista liikkuvuutta parannetaan muun muassa verovapaiden päivärahojen aikarajaa pidentämällä ja liikkuvuusavustusta laajentamalla.

Tutkimus, Business Finland ja matkailun kärkihanke -osiossa panostetaan yritysten tuotekehitykseen, uudistumiseen, huippututkimukseen ja tutkimuksen vaikuttavuuteen osoittamalla Tekesille määrärahoja yhteensä 70 miljoonaa euroa vuosille 2018 ja 2019. Rahoitusta suunnataan kasvua vauhdittaviin yritysten, tutkimuslaitosten ja valtion yhteishankkeisiin. Suomen Akatemialle varataan vastaavasti yhteensä 50 miljoonaa euroa lippulaiva-tutkimuskeskittymien toteuttamiseen vuosina 2018 ja 2019. Lippulaivat perustetaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteyteen.

Lisäpanostuksia osaamiseen ja koulutukseen haetaan myös pääomituksen avulla. Tekesille ja Suomen Akatemialle varataan molemmille 60 miljoonan euron pääomitus. Lisäksi valtio varautuu pääomittamaan ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä ja -välineitä omistavaa ja ylläpitävää osaamiskeskusta tai muuta yhtiötä yhteensä 80 miljoonalla eurolla.

Yritysten vientitoimintaa ja matkailun edistämistä tuetaan yhteensä 50 miljoonan euron lisärahoituksella vuosina 2018 ja 2019. Vuoden 2018 alussa aloittava Business Finland kokoaa saman katon alle nykyiset Tekesin ja Finpron innovaatiorahoitukseen, vientiin, investointeihin sekä matkailun edistämiseen liittyvät palvelut.

Lisäksi Talent Boost -ohjelmalla houkutellaan kansainvälisiä osaajia Suomeen. Yritysten viranomaispalvelut mahdollistetaan jatkossa myös englannin kielellä. Työllisyyttä ja kasvua tuetaan erityisellä startup -yrittäjän oleskeluluvalla.

Koulutuksen saralla päätettiin toteuttaa pitkään ajamamme lukiouudistus. Tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona sekä vahvistaa koulutuksen laatua, oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle.

Alkuviikosta päätetyn mukaisesti tehdään uusia toimia myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten määrän vähentämiseksi. Toimia rahoitetaan ministeriöiden omien hallinnonalan budjettien sekä käynnissä olevina kärkihankkeina. Uutta rahaa näihin toimiin kohdistetaan 45 miljoonaa euroa vuosina 2018 ja 2019.

Varhaiskasvatuksen henkilöstörakennetta kehitetään. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua ja pedagogiikkaa sekä lisätä lasten ja perheiden saamaa moniammatillista tukea.

Peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen kohdistetaan 15 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Tukea kohdennetaan haasteellisempien alueiden kouluille esimerkiksi erityisopetukseen ja opetusryhmien pienentämiseen.

Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukeen kohdistetaan 15 miljoonaa euroa vuosina 2018 ja 2019. Rahoituksella vahvistetaan ammatillisen koulutuksen digitalisaatiota, ehkäistään koulutuksen keskeyttämistä ja syrjäytymistä sekä rakennetaan yhdessä työelämän kanssa polkuja koulutukseen ja työelämään.

Alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen palveluja tarjoavan Ohjaamo-toiminnan rahoitus vakiinnutetaan.

Lisäksi kohdennetaan 3 miljoonan euron lisärahoituksen päihdeäitien hoitoon.

Uudistuksista vielä lyhyesti.

Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa Suomi on päättänyt luopua kivihiilen energiakäytöstä, puolittaa tuontiöljyn käytön ja nostaa uusiutuvan energian osuuden yli 50 prosenttiin. Näillä toimilla Suomi täyttää sitoumuksensa Pariisin ilmastosopimukseen.

Tähän tarkoitukseen lisätään 25 miljoonaa euroa vuosina 2018—2021. Päätetyllä lisärahoituksella edistetään vähäpäästöistä liikennettä kuten sähkö- ja kaasuautoilua, uusiutuvan energian tuotantoa, puurakentamista ja strategian tavoitteita edistäviä kokeiluja. Lisäksi kokeilutoiminnassa priorisoidaan kiertotalouteen, tekoälyyn ja työllistämiseen liittyviä kokeiluja.

Sote- ja maakuntauudistuksen osalta päätettiin perustaa SoteDigi-kehitysyhtiön sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisujen sekä muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittämistä varten. Yhtiön keskeisenä tavoitteena on maakuntien tuottavuuden sekä kustannusvaikuttavuuden ja -tehokkuuden lisääminen siten, jotta maakunnat voivat saavuttaa niille asetetun säästötavoitteen.

Samalla varaudutaan kehyksessä SOTE- ICT:n kehittämismenoihin. Tarkemmin asiaa käsitellään kesäkuussa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.

Sote-valinnanvapauskokeilujen toteuttamiseen ohjataan 100 miljoonan euron määräraha vuodelle 2018.

Lisäksi hallitus päätti 58 miljoonan euron rahoituksesta vuodelle 2018 maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanon tukemiseen.

Ja sitten vielä turvallisuus.

Turvallisuuteen lisätään 98 miljoonaa euroa vuonna 2018 (PLM 52 miljoonaa ja SM 46 miljoonaa). Turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämät toimenpiteet toteutetaan muun muassa seuraavissa kokonaisuuksissa: valmiuden parantaminen, materiaalihankinnat ja strategiset hankkeet. Näillä parannetaan yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, ennalta estetään uhkia ja vastataan niihin.

Niin ja vielä sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelu päätettiin käynnistää. Kokonaisuudessa valmistellaan toimia työllisyyttä ja toimeliaisuutta parantavasta, eriarvoisuutta vähentävästä sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta. Valmistelussa otetaan huomioon muun muassa perustulokokeilun, osallistumistulokokeilun ja muiden käynnistettävien tutkimusten, laajan kuulemiskierroksen ja selvitysten tulokset sekä kansallisen tulorekisterin tuomat mahdollisuudet.

Lisäksi selvitetään kustannus-, työllisyys-, tulonjako- ynnä muut vaikutukset, jos asumisen tukeminen irrotetaan toimeentulotuesta ja hoidetaan pelkästään asumisen tukien kautta. Eri vaihtoehtoja käsittelevä valmistelu työ koordinoidaan Juho Saaren johtaman eriarvoisuustyöryhmän kanssa ja on valmiina helmikuussa 2019.

Tässä lopuksi vielä muutamia määrärahapoimintoja:

– Käynnistetään Raide-Jokerin rakentamiseen liittyvä Kehä I:n Laajalahden kohta. Hankkeen kustannusarvio on arviolta 30 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on enintään 20 miljoonaa euroa. Hanke rahoitetaan perusväylänpidon määrärahojen uudelleenkohdennuksella.

-Hallitus panostaa datanhallinnan ja suurteholaskennan kehittämiseen yhteensä 33 miljoonaa euroa. Kehittämisohjelmalla nostetaan alan tutkimusinfrastruktuuri kansainväliselle tasolle ja vahvistetaan tekoälyyn liittyvää tutkimusta ja koulutusta.

– Poliisille kohdennetaan 34,5 miljoonaa euroa lisää muun muassa ydintoimintojen turvaamiseen vuonna 2018.

– Supon määrärahoja korotetaan 3,5 miljoonalla eurolla.

– Rajavartiolaitoksen määrärahoja lisätään noin 8 miljoonalla eurolla muun muassa ulkorajoilla tehtävien tarkastusten tehostamiseen vuonna 2018.

– Hallitus kohdistaa 50 miljoonaa euroa puolustukseen.

– Hallitus varaa peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen 15 miljoonaa euroa lisää rahoitusta.

– Varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittämiseen varataan 5 miljoonaa euroa. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua ja pedagogiikkaa sekä lisätä lasten ja perheiden saamaa moniammatillista tukea.

– Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukeen kohdistetaan 15 miljoonaa euroa. Rahoituksella muun muassa digitalisoidaan ammatillisen koulutuksen toimintaprosesseja reformin tavoitteiden mukaisesti, ehkäistään keskeyttämistä ja syrjäytymistä ja rakennetaan yhdessä työelämän kanssa koulutus- ja työelämäpolkuja koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille ja aikuisille.
Perheellisten opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseen tehdään 75 euron huoltajakorotus. Muutoksen arvioidaan lisäävän valtion menoja vuositasolla noin 10 miljoonaa euroa.

– Eläkkeensaajien hoitotuen perusosaa korotetaan 10 miljoonalla eurolla.

– Hallitus vahvistaa metsäluonnon monimuotoisuuden suojelua lisäämällä 5 miljoonan euron vuosittaisen panostuksen METSO-ohjelman toimeenpanoon. METSO painottuu ennen kaikkea vanhojen metsien suojeluun. Ohjelman tavoitteisiin sisältyy myös puustoisten soiden suojelu.

– Viestintävirastolle osoitetaan lisämäärärahaa tietoturvallisuuden toimintavarmuuden ja yksityisyydensuojan varmentamiseksi ja kehittämiseksi 2 miljoonaa euroa vuosittain tavoitteena muun muassa digitaalisten alustojen ja palveluiden sujuva yhteentoimivuus.
EU-puheenjohtajakauden kokonaismenoihin on varauduttu kehyksessä yhteensä 70 miljoonalla eurolla vuosina 2018—2020. Tämän lisäksi sisäministeriön pääluokkaan sisältyy lisäys puheenjohtajuuskauden turvallisuusmenojen määrärahoihin.

Summa summarum…

Valtiontalouden alijäämä pienenee, mutta uutta velkaa otetaan edelleen. Budjettitalouden tulojen arvioidaan olevan 51,3 miljardia euroa vuonna 2018. Edelliseen kehyspäätökseen verrattuna tulot ennen nettolainanottoa ovat noin 0,7 miljardia euroa korkeammalla tasolla vuonna 2018. Kehyskaudella varsinaisten tulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin noin 8,2 % vuodessa. Vuonna 2021 budjettitalouden tulojen arvioidaan olevan 68,3 miljardia euroa. Merkittävä muutos valtion verotuottoihin seuraa sote- ja maakuntauudistukseen liittyvästä verouudistuksesta, joka kasvattaa budjetin verotuloja vuositasolla noin 13,4 miljardia euroa. Pois lukien sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus tulot kasvaisivat keskimäärin 1,9 % vuodessa.

Valtion budjettitalouden alijäämän ennakoidaan olevan noin 4,1 miljardia euroa vuonna 2018, kun vuodelle 2017 arvioitu alijäämä talousarvion mukaan on 5,6 miljardia euroa. Alijäämä pienenee vuonna 2020, mutta kasvaa jälleen vuonna 2021 johtuen etenkin puolustusvoimien strategisista suorituskykyhankkeista. Valtionvelan oletetaan kasvavan noin 14 miljardilla eurolla kehyskauden aikana ja nousevan 123 miljardiin euroon vuonna 2021.

Kuva: Valtioneuvosto Laura Kotila

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan maamme kansantalous kasvoi 1,4 % vuonna 2016. Kasvun lähteinä olivat yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit. Kuluvana vuonna kasvu jatkuu ja sen pohja laajenee. Vuosina 2017–2019 kasvun arvioidaan pysyttelevän runsaassa prosentissa. Suomen talous on viimeisen vuosikymmenen ajan kärsinyt teollisuuden rakennemuutoksesta, joka on heikentänyt talouden kasvumahdollisuuksia. Tulevien vuosien kasvunäkymää heikentää lisäksi työikäisen väestön määrän supistuminen.

Tässä aika pitkä läpikahlaus Valtioneuvoston tiedotteita lainaten ja mukaillen.

Nyt puolustusvaliokunnan kokoukseen.

….

Kello 19.41 ja kotona Lopella. Tänään eduskunnassa mielenkiintoinen turvallisuuskeskustelu missä käsittelyssä hallituksen esitys millä poliisien oikeuksia tarkastuksiin mm. yleisötapahtumissa ja vastaavissa lisätään. Enää jatkossa ei siis tarvitsisi olla suoraa epäilyä vaan yleinen turvallisuushuoli antaisi oikeuden tehdä tarkastuksia myös tapahtuma-alueilla esimerkiksi huumeiden tai räjähteiden löytämiseksi. Itse nostin esille koirien käytön ja nyt on tärkeää varmistaa eduskunnan käsittelyssä, että koiraa voidaan käyttää yleisönjoukossa juurikin huumeiden ja räjähteiden löytämiseksi. Itse nostin esille myös muut yleisötapahtumat tai kokoontumiset eli esimerkiksi sama tulisi mahdollistaa myös vaikkapa vappuna tai uutena vuotena kaupungilla. Nämä kuitenkin nyt hyvinkin mahdollisia kohteita jopa terrori-iskulle tai ”yksinäisen suden” iskulle. Ja totta kai huumeetkin tällaisissa tapahtumissa ongelma ja huoli. Tavoite, että laki saadaan voimaan vielä tämän vuoden puolella.

Tänään ministerispekulaatiot käyneet kuumina. Urheilu- ja kulttuuri olisi tietenkin ollut minulle kuin tehty, mutta nyt kun saimme kokonaisen ministeriön johdettavaksemme niin oli tärkeää ja järkevää ottaa oikeusministeri meille. Paikalle meiltä noussee lakimies Antti Häkkänen kun näyttää siltä että Ben Zyskowicziä ei onnistuta hommaa taivuttelemaan. Erinomaisia ja oikeusministeriksi oikeusoppineita molemmat. Mutta odotetaan huomiseen.

Huomenna siis jatketaan.

 

Kommentit