Palveluseteliä pukkaa

Kynästä, perjantaina 27.03.2009

Keskustelu palveluseteleistä käy nyt vilkkaana. Hyvä niin. On nimittäin sitä parempi mitä enemmän me tiedämme tästä uudesta mahdollisuudesta. Palvelusetelin tavoitteena on nimenomaan vain ja ainoastaan lisätä meidän kuntalaisten valinnanvapautta ja samalla parantaa laadukkaiden ja tarpeen mukaan joustavien palveluiden saatavuutta.

Palveluseteliä on käytetty vuodesta 2004 lähtien toistaiseksi enimmäkseen kotipalveluissa. Laajensimme käyttöalaa kotisairaanhoitoon vuoden 2008 alusta. Ja nyt haluamme tarjota itse kullekin yhä uusia mahdollisuuksia valita palveluita.

Lainsäädäntöhän on todellakin jo tähänkin asti mahdollistanut palvelusetelin käytön laajalti, mutta kuntia ei ole kannustettu mahdollisuuteen tarttumaan. Kunnat eivät ole siis ottaneet palveluseteleitä käyttöön. Mutta esimerkkejä löytyy kuitenkin niistäkin kunnista joissa palveluseteliä on jo käytetty kotipalvelun ja kotisairaanhoidon lisäksi esimerkiksi asumispalveluissa, omaishoitoa tukevissa palveluissa sekä sotaveteraanien palveluissa. Palaute on ollut hyvää ja kysyntää palvelusetelille on ollut.

Nyt hallitus onkin antanut esityksensä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä koskevaksi laiksi, jolla haluamme nimenomaan selkiyttää palvelusetelin pelisääntöjä niin, että palvelusetelin käyttöalaa voidaan turvallisesti ja tehokkaasti laajentaa. Kuitenkin niin, että pallo säilyy edelleen kunnilla.

Jokaisella kunnalla on siis nyt ja tulevaisuudessakin täysi päätösvalta palveluiden tuottamistapojen suhteen. Kunta myös kantaa palveluista aina viime käden vastuun. Tämän takia kunta päättää tulevaisuudessakin, missä palveluissa seteliä voi käyttää, hyväksyy palveluntuottajat ja pitää niistä luetteloa sekä tiedottaa saatavilla olevista palveluista. Ja mikä tärkeintä valvoo, että palveluiden laatu säilyy hyvänä ja mielellään jopa paranee.

Julkisuudessa on esitetty lukuisia täysin perättömiä väitteitä palveluseteleistä mm. niiden arvosta ja myös siitä, että ne romuttavat kunnalliset palvelut. Näin ei tule käymään. Vastuullinen kunta toimii tässäkin parhaalla mahdollisella tavalla. Tulevaisuudessakin jokainen kunta itse päättää ottaako tarjontavalikoimaansa palvelusetelin. Tämän jälkeen itse määrittää palvelusetelin arvon. Setelin arvon tulee olla kuitenkin asiakkaan kannalta kohtuullinen ja tätä arvioitaessa täytyy huomioida kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset sekä asiakkaan arvioitu omavastuuosuus. On myös eräitä palveluita, jotka ovat lakisääteisesti tällä tavalla saatuina maksuttomia. Niissä asiakkaalle ei tule jatkossakaan omavastuuosuutta. Palveluseteli voi olla myös joko tasasuuruinen tai tulosidonnainen. Vaihtoehtoja siis on.

Palveluseteliä kritisoivat ovat esittäneet lisäksi uhkakuvana, että kunnat tarjoaisivat palvelua tarvitseville liian pieniä palveluseteleitä, jolloin palveluista joutuisi jatkossa maksamaan itse enemmän. Tämäkään väite ei pidä paikkaansa. Kuntalaisen eli tässä tapauksessa asiakkaan aseman turvaa se, että palvelusetelistä voi aina kieltäytyä. Mikäli kunnan tarjoama palveluseteli on esimerkiksi liian pieni, kuntalainen voi ilmoittaa kunnalle, ettei hän ota seteliä vastaan. Yksinkertaista. Tällöin tulevaisuudessakin kunta on velvollinen järjestämään palvelun muulla tavoin – aivan kuten tähänkin asti. Toisaalta asiakkaalla ei myöskään ole automaattisesti oikeutta palveluseteliin, mutta asiakkaan mielipide otetaan huomioon. Palvelusetelin voi kunta valita palveluihin joihin se soveltuu. Kiireellinen ja tahdosta riippumaton hoito jäävät siis luonnollisesti setelimallin ulkopuolelle. Päätös on siis ensin kunnalla ja lopullinen päätösvalta aina joka kerta erikseen jokaisella kuntalaisella – palvelun tarvitsijalla.

Erittäin tärkeää on myös se, että palvelusetelin mahdollisuuksista ja käytöstä tiedotetaan huolella. Palveluseteleiden käyttöönoton yhteydessä on taattava, että neuvontaa on saatavilla riittävästi ja seteliä ei jatkossakaan pidä edes tarjota silloin, kun asiakas ei pysty itse valitsemaan eri palvelujen tuottajien välillä, eikä hänellä ole mahdollisuutta saada siihen apua.

Nykyisen palvelusetelin käyttökokemukset ovat siis olleet erittäinkin rohkaisevia. Niin asiakkaat, kunnat, kuntien henkilöstö kuin yksityisten palvelujen tuottajatkin ovat suhtautuneet malliin myönteisesti. Nyt tehtävällä uudistuksella tulemme edelleen kuitenkin myös puuttumaan niihin ongelmiin joita aiemmin on esille noussut. Tulmme mm. vahvistamaan asiakkaan asemaa, turvaamaan palvelujen laatua ja selkeyttämään kuntien sekä palveluntuottajien asemaa.

Palveluseteli on siis hyvä lisä kuntien palveluiden järjestämisvalikoimaan. Palvelusetelimalli ei sulje mitään muita malleja pois, eikä vähennä palveluita, päinvastoin. Palveluseteleissä on huomattavan paljon enemmän mahdollisuuksia suhteessa riskeihin, joten palveluseteleiden käyttöönottoa kunnissa kannattaa vauhdittaa. Vaatikaa kuntalaisina ja asiakkaina sitä – se on nyt mahdollista.

Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)

Kommentit