Prykän Lohikeitto ❤️
Saariston Rengasreitti otettiin käyttöön vuonna 1996. Upea 250 kilometrin mittainen Saariston Rengastie viettää siis tänä vuonna 25. juhlavuottaan. Reitti kulkee saarelta toiselle Turun saaristossa välillä siltoja pitkin, sitten maantielauttoin ja lossien ja yhteysalusten kyydillä. Rengastie kulkee Paraisten kaikkien pääsaarten läpi, joista jokainen on omalla tavallaan ainutlaatuinen. Ainoastaan Iniön Dalenin ja Houtskarin Mossalan välinen lautta maksoi eli muuten reitin pääsi kulkemaan maksutta siis veroja maksalla 🙂
Tänään matka alkoi kierrosta niin päin, että ensin menimme Taivassaloon. Siellä upea Pyhälle Ristille pyhitetty 1400-luvulla rakennettu kivikirkko. Kirkko on arkkitehtonisesti harvinainen Pyhän ristin kirkkokokonaisuus. Vanhimmat kirkon maalauksista ovat 1400-luvulta. Kirkon sivuholvit ovat yksinkertaisia ristiholveja, mutta yksi muita holveja rikkaampi jopa 28-sakarainen kuoriholvi. Vuoden 1465 holvauksen jälkeen kirkko kalkittiin ja 1460-luvun lopulla maalattiin uudelleen. Paitsi seinille, myös kattoon tehtiin maalauksia. Itseasiassa tämä Taivassalon kirkko on ensimmäisiä Suomen kirkoista, joissa on tehty kaikkien pintojen kuvallinen maalaus. Puhdasoppisuuden aikana 1650-luvulla kirkon seinämaalaukset peitettiin kalkilla.
Kirkon arvokkain aarre on maamme kansallisaarteisiin kuuluva krusifiksi 1300-luvulta. Kirkossa kerrottiin, että sen ”iänmääritys perustuu siihen, että ristin muoto muuttui. Aikaisemmin kreikkalaisessa ristissä kaikki sakarat olivat yhtä pitkiä, sitten alasakara pisin. Ennen 1300-lukua krusifikseissa Kristus esitettiin suoraryhtisenä, voittavana kuninkaana, ilman kärsimystä. 1300-luvulla kuvaus muuttui: Kristus kuvattiin juuri kuolleena tai kuolemaisillaan, kuten tässä krusifiksissä Kristus on kuolemaisillaan. Ikä on arvioitu tekotavan korkean laadun ja ansiokkaan tekotavan mukaan 1300-luvun alussa vaikuttaneen Liedon mestarin koulukunnan työksi.”
Kirkon pihamaalla myös puhuttelva Jussi Vikaisen tekemä Sankaripatsas.
Ensimmäisenä päivänä nähtyihin lukeutui myös vanha vuonna 1850 valmistunut yksiaukkoinen Muntin kivisilta. Silta yhdisti aikanaan Koiviston kylän mantereeseen Taivassalon Kirkkosaareen yli kapean Muntinsalmen. Kivinen holvisilta korvasi samalla paikalla aiemmin jo 1700-luvulla rakennetun puusillan.
Ja tietenkin yksi odotettu kohde oli Askaisissa. Louhisaaren kartanolinna on peräisin 1650-luvulta ja se kuului yli 300 vuoden ajan Fleming-suvulle ja sen jälkeen yli 100 vuotta Mannerheim-suvulle. Marsalkka Mannerheimin syntymäkoti on upea kokonaisuus talona ja puutarhoineen. Itseasisassa Louhisaaressa voi on edelleen marsalkka Mannerheimin huone. Huone on edelleen samassa asussaan kuin jo 1860-luvulla.
Taivassalosta sitten matka jatkui Heponiemen lautalla Kustaviin. Siellä aika mielenkiintoinen kohde oli Jeremiaan luolat. Lapset suuntasivat sinne, mutta isä jäi hellettä pitelemään. Tähän luonnonmonumenttiin liittyen Kustavin sivuilla kerrottiin mielenkiintoinen tarina, kuinka ”1700-luvulla, kun Suomi kuului Ruotsin kuningaskuntaan, englantilainen sotalaivasto saapui Kustaviin. Engelsmannit halusivat löytää Tuulvedellä majailevat ruotsalaiset ja tulivat kysymään tuolloin Tönvikissä Pännäistenvuorta vastapäätä asuneelta Jeremiakselta laivareittiä Tuulvedelle. Vaikka perille olisi päässyt purjehtimalla Iniönaukon kautta, Jeremias neuvoi tahallaan väärän reitin. Kiukkuiset engelsmannit palasivat etsimään Jeremiasta, mutta tämä oli paennut Pännäisten vuorelle. Vuorella oli helppo kulkea niin, etteivät muut nähneet ja tähystellä kiukkua kihiseviä engelmanneja, jotka joutuivat lopulta lähtemään Jeremiasta löytämättä.”
Jeremiian luolille johtaa tien varresta noin 200 metrin pituinen metsäpolku ja luolien alueella on lähes pystysuoria kalliojyrkänteitä, syviä railoja, halkeamia ja luolamaisia muodostumia.
Nyt jo Mossalassa ja täällä ensimmäinen kierroksen yö.