Uusi hallitusohjelma julkaistiin toukokuun viimeisenä keskiviikkona ja kesäkuun alussa uusia hallitus aloitti vaikean urakkansa. Ohjelma on luotu olemassa olevien realiteettien pohjalle. Suomen taloudella menee huonosti, eikä itsestään tapahtuvaa suunnanmuutosta ole näköpiirissä. Toisaalta pelkkä talouskasvukaan ei ongelmiamme tule ratkaisemaan. Ohjat otettiinkin viimein omiin käsiin, hallitusohjelman kautta Suomi laitetaan liikkeelle.
Läpi poliittisen kentän puolueet sekä kansanedustajat ovat peräänkuuluttaneet talouskasvua. Keinoksi on tarjottu milloin elvytystä, milloin veropohjan laajentamista. Totuus kuitenkin on, ettei talouskasvua synny ilman työntarjonnan lisäämistä. Nämä elementit kulkevatkin erottamattomasti yhdessä. Työtarjontaa lisätään ainoastaan yrittäjyyteen panostamalla. Tähän savottaan uudet ministerit ja hallituspuolueet ryhtyvät välittömästi.
Hallitusohjelmassa sovittiin merkittävistä toimista työn ja yrittäjyyden edistämiseksi. Työmarkkinoita uudistetaan paikallista sopimista lisäämällä, yrittäjävähennys otetaan käyttöön ja pienemmille yrityksille mahdollistetaan maksuperusteinen arvonlisävero. Verokannusteiden ja sääntelyn luomien esteiden purkamiselle, normitalkoilla, laitetaan vauhtia Suomen elinkeinoelämään.
Työllistämishalukkuuden lisääminen työllistämisen raja-aitoja raivaamalla on oleellinen linjaus talouskasvun aikaan saamiseksi. Koeajan pidentäminen, kirjaukset laadukkaasta sääntelystä sekä takaisinottovelvoitteen keventäminen tähtäävät kaikki työllisyyden kasvattamiseen. Mitä useammalla suomalaisella on töitä, sitä paremmin maallamme menee. Oikeus ja mahdollisuus työhön on tärkein keino myös köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä, sillä työ on parasta sosiaaliturvaa.
Työtä ei kuitenkaan synny eivätkä yrittäjät investoi ellei yhteiskuntamme ole kilpailukykyinen ja yrittäjämyönteinen toimintaympäristö. Suomi on menettänyt kilpailukykynsä suhteessa muihin verrokkimaihin, kuten Saksaan ja Ruotsiin. Työmarkkinoiden joustoilla mahdollistamme kilpailukyvyn loikan, mutta se vaatii kaverikseen myös erittäin maltilliset palkkaratkaisut. Työmarkkinoilla on erityinen rooli yhteiskunnassamme, mutta heilläkin on oltava tulosvastuu. Nyt uudelleen alkavat yhteiskuntasopimusneuvottelut näyttävät löytyykö työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kesken yhteinen tahtotila laittaa Suomi kuntoon.
Hallituksen antamat signaalit yrittäjille ovat positiivisia. Nyt hallitukselta vaaditaan sitkeyttä, rohkeutta ja tulevaisuudenuskoa toteuttaa kaikkia hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet sillä tekemättä ei voi jättää.
Timo Heinonen
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan jäsen