Tänään aloitimme helmikuun yhteisellä kansanedustajatapaamiselle Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen kansanedustajien kesken. Asialista oli mielenkiintoinen – päärataa ja myös sote ja sairaaloita. Erinomaisen hyvät esittelyt ja läpikäynnit enemmän kuin ajankohtaisista ja tärkeistä asioista ja perään sitten hyvää keskustelua kollegoiden kanssa ylipuolue- ja nyt myös yli maakunta- ja vaalipiirirajojenkin.
Näissä molemmissa asioissa meillä siis yhteisiä intressejä. Kuulumme yhteiseen Erva eli erikoissairaanhoidon alueeseen ja päärata ja sen vieressä kulkeva VT3 ovat näille molemmille alueille enemmän kuin tärkeitä. Voisi sanoa, että elinehtoja.
Yhteisenä kannanottona Hämeen ja Pirkanmaan kansanedustajat esittivätkin tänään pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitukselle Suomen pääradan investointien kiirehtimistä. Pääradalla Helsingistä Tornioon on odottamassa useita rahoitusta vaativia hankkeita ja ne on myös nopeastikin toteutettavissa eli ns. toteuttamisvalmiina. Nyt ei puutu kuin rahoituspäätös maamme hallitukselta. Tätä menoa tässä on nimittäin nyt käymässä niin, että tämä Marinin hallitus jää historiaa hallituksena, minkä kaudella pääradan yli 10 vuotta sitten jatkuneet kehittämishankkeet pysähtyvät?
Voiko todella näin käydä tämän kaiken raidehypetyksen keskellä?
Viime vaalikauden loppuun asti ja oikeastaan näihin päiviin asti aiemmin tehdyin päätöksin on pääradan remontti edennyt. Välityskyvyn parantamista on toteutettu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen rakennusurakat käynnistyivät vuonna 2016 ja tässä vaiheessa parannettiin ensisijaisesti liikennepaikkojen toimivuutta ja rakennetaan ensimmäiset lisäraiteet Ainolan ja Purolan välille.
Työt ovat edenneet ja mm. Riihimäen ratapiha-alueet peruskorjattiin viime kaudella tehdyillä rahoituspäätöksillä viime vuoteen asti. Keväällä 2018 töiden painopiste siirtyi siis risteysaseman henkilöratapihan uusimiseen ja samalla Riihimäen rautatieasema sai korotetut esteettömät laiturit. Tämä kokonaisuus maksoi kaiken kaikkiaan noin 150 miljoonaa euroa.
Edellytys näille ja myös pääradan vaihde- ja raiteistomuutoksille oli ensin ns. kolmioraiteen rakentaminen. Sen myötä tavaraliikenteen läpiajo Riihimäen ratapihalla väheni. Aiemmin tavarajunat joutuivat vaihtamaan tuolla kulkusuuntaa ja tämä edellytti veturin vaihtoa tai sen ympäriajoa. Kolmioraide-hankkeessa rakennettiin noin 1,2 kilometrin pituinen yhdysraide Kouvolan ja Tampereen ratasuuntien välille. Myös tämä työ on jo tehty.
Pääradan remontin toiseen vaiheeseen sisältyi sitten lisäraideosuudet Keravan ja Jokelan välille. Näin muodostuu yhtenäinen noin 20 kilometrin pituinen neliraiteinen osuus pääradan yhdelle pullonkaulaosuudelle. Lisäraideosuudet ovat Kytömaa Ainola välille, Purola Jokela välillä ja tavaraliikenneraide Hyvinkäältä Riihimäelle ja tavaraliikenneraide Keravalta Lahden oikoradan suuntaan. Tämän toisen vaiheen ratasuunnitelma valmistui syksyllä 2018 ja myös tämä urakka on edellytys jatkohankkeille kohti pohjoista.
Näin siis pääradan jo vuonna 2007 alkanut miljardien investointi on edennyt ja seuravaaksi pitäisi saada liikkeelle hankkeita myös Riihimäeltä pohjoiseen. Pääradan koko Helsingin, Riihimäen, Hämeenlinnan ja Tampereen välinen rataosa on paitsi maamme vilkkain, myös valtakunnallisen liikennejärjestelmän näkökulmasta merkittävimpiä yhteysvälejä. Tänne tarvittavat lisäraiteet maksavat noin 670 miljoonaa euroa. Ja kun myös haluamme nopeampi yhteyksiä niin myös vanha osuus vaatii peruskorjausta. Rataosuuden nopeustason nosto esimerkiksi tasoon 200 km/h nostaa hankkeen kustannukset yhteensä noin miljardiin euroon. Kaiken kaikkiaan investointi on koko luokaltaan miljardeja ja siksi on tärkeää tai oikeastaan välttämätöntä, että päärata olisi mukana myös EU-investointituen piirissä.
Tärkeää on siis tässä valossa nähdä päärata myös yhteytenä aina Ouluun asti ja sieltä Ruotsiin. Kahden EU-maan yhteys avaa nimittäin vielä uusia rahoitusmahdollisuuksia ja parantaa kuluvan ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksiamme. Tällöin pääradan uudistamiseen olisi mahdollista saada vähintään 20 prosentin EU-rahoitus.
Eli pääradan remontti etenee täysin suunnitellusti ja alkuvuodeksi valtion talousarvioon varattiin myös suunnittelurahaa jatkolle.
Nyt siis kysymys kuuluukin, että mitä ihmettä Marinin hallitus?
Nyt ei saa pudottaa hanskoja käsistä ja jättää työtä kesken vaan nyt pitää tehdä päätöksiä rahoituksesta ja olla valmis jatkamaan työtä pääradalla. Pääradan varressa asuu jopa 3 miljoonaa suomalaista ja pääradan toimivuus on koko maamme menestymisen elinehto numero yksi.
Tästä pääradan eteläpään peruskorjauksesta eli osuudesta Helsinki-Riihimäki- Hämeenlinna-Tampere kävimme tänään keskustelua ja vetosimme yhdessä, että tämä osuus Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere tulee toteuttaa nykyistä nopeammalla aikataululla. Myös Pasila-Riihimäki toisen vaiheen investoinnit tarvitsevat nyt välittömästi lisärahoitusta ja Tampereen henkilöratapihan investointi tulee aloittaa jo kuluvan vuoden aikana. Ei nämä voi enää odottaa.
Nämä maamme kasvun ja elinvoiman kannalta elintärkeät pääradan investointikohteet tukevat myös niitä kestävän liikenteen ja vihreän siirtymän tavoitteita, jotka ovat kriteereinä EU:n elpymistukipaketissa. Jos tuo paketti joskus vielä hyväksytään. Sen hyväksymistä muuten kannattaa vielä vakavasti harkita. Mutta se on oman kirjoituksen paikka. Mutta siis kestävän liikenteen hankkeet tulee sijoittaa osaksi Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jonka mukaisesti Suomi esittää elpymiskohteensa EU-komissiolle.
Me Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan kansanedustajat pidimme tarpeellisena myös parhaillaan laadittavaa valtakunnallista 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Nyt lausunnolla oleva luonnos ei kuitenkaan meistä riittävästi tunnista Suomen merkittävimmän raideyhteyden, pääradan, kehittämistarpeita. 12-vuotisen suunnitelman toiminta- ja investointiohjelman kärkeen tuleekin nostaa Suomen liikenneverkon strategisen tilannekuvan mukaisesti ne pullonkaulakohteet ja solmupisteet, joiden välityskyvyn ja palvelutason parantamisella on suuri merkitys Suomen kilpailukyvyn ja arjen sujuvan liikkuvuuden kannalta.
Totesinkin kokouksen puheenjohtajana itse, että…
-Nyt on tärkeää päästä nopeasti eteenpäin. Pääradalla on paljon investoitavaa ja niitä ei voida lykätä eteenpäin. Olemassa oleva raidekäytävä Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere on tulevaisuudessakin se, minkä varaan maamme kasvu tulee nojaamaan.
Tässä vielä meidän kolme kiireisintä investointikohdetta:
- Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -välin peruskorjauksen (rahoitustarve 885 miljoonaa euroa, valtuus tällä hetkellä 8 me) etenemisen nopeuttaminen yhdessä Pasila-Riihimäki 2. vaiheen investointien kanssa.
- Pasila-Riihimäki 2. vaihe, jonka kokonaiskustannusarvio on 273 miljoonaa euroa. Hanke on alkanut viime vuonna, mutta rahoitustarvetta on vielä 253 miljoonaa euroa.
- Tampereen henkilöratapihan korjaus- ja uudistusinvestoinnin toteuttaminen vuosina 2021-2026 (valtion rahoitustarve 109 miljoonaa euroa).
Tänään töitä vielä täältä kotityöhuoneesta. Villasukat jalassa ja Teamsiä. Huomenna sitten eduskuntaryhmämme järjestäytyy ja keskiviikkona valtiopäivien avajaiset. Nekin muuten etänä. Taitaa olla ensimmäisen kerta yli 100 vuotiaan parlamenttimme historiassa?