Tänään jatkui Elomessut Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Eilen oli väkeä valtavasti ja hyvin oli tänäänkin. Itse olin tiimimme kanssa Hämeenlinnan Kokoomuksen teltalla ja sielläkin väkeä riitti parhaimmillaan jonoksi asti.
Mielenkiintoisimmat keskustelut tänään käytiin pääradan remontista. Olen itse sitä ajanut ja edistänyt jo toistakymmentä vuotta ja pala palalta se on edennyt ja nyt ollaan jo siinä vaiheessa, että lisäraiteita rakennetaan ja mm. Riihimäen asemapiha ja -laiturit muutetaan lopulta esteettömiksi. Tämän esteettömyys asian aikanaan nosti esille kollegani Risto Autio (kesk) ja sen jälkeen sitäkin on yhdessä viety eteenpäin. Sen toteuttaminen vain vaati ensin kolmioraiteen yms., jotta alueen liikenne saadaan sujuvasti toimimaan vaihtoineen ja muineen. Nyt tilanne on se, että ensi vuoden aikana risteysasemastakin tulee lopulta esteetön.
Meidän porukkaa Elomessuilla. Yhteistyössä on voimaa!
Isoin urakka pääradalla koskee nimenomaan Helsinki–Riihimäki-rataosuutta missä parannetaan maamme vilkkaimmin liikennöityä rataosuutta. Tämä vaikuttaa merkittävästi Hämeenlinnaan ja aina Tampereelle asti. Tämä pullonkaula on lisäksi kaiken muun kehittämisen esteenä niin kuin muutama jo tehty remonttiosuus aiemmin.
Suuri perushanke toteutetaan ensin kahdessa vaiheessa, joista ensimmäisen aikana on kehitetty ensisijaisesti liikennepaikkoja. Tähän urakkaan sisältyy juuri tuo lisäraide myös ruuhkaisimmalle välille Ainolan ja Purolan välille. Se parantaa junien kulkua Hämeeseen merkittävästi. Samalla rataosuuden häiriöherkkyys vähenee ja parannukset tuovat joustoa liikennöintiin ja mahdollistavat junaliikenteen täsmällisyyden parantamisen.
Tätä moni on nyt peräänkuuluttanut ja kaivannutkin sillä aivan liian usein olemme joutuneet odottamaan myöhässä olevia junia Hämeenlinnan ja Riihimäen asemilla tai kotiin palatessamme väistämään muita junia matkanvarrella pysähdellen. Iso parannus ja erittäin tervetullut varmasti meille kaikille junankäyttäjille.
Pääradan Helsinki–Riihimäki-rataosa on nimenomaan osa maamme vanhinta, 150 vuotta sitten rakennettua rataa. Se on junamäärältään maamme vilkkain rataosuus, jota käyttävät Helsingistä Riihimäen ja Lahden suuntiin liikennöivä lähiliikenne, Tampereen suuntaan ja Lahden oikoradalle suuntautuva kaukoliikenne sekä Pasilan, Vuosaaren, Sköldvikin ja Hangon radalta pääradalle suuntautuva tavaraliikenne. Rataosan välityskyky on jäänyt liikennemäärien kasvaessa liian pieneksi ja se on huonontanut junaliikenteen täsmällisyyttä Riihimäeltä pohjoiseen Hämeenlinnaan, Tampereelle ja siitä eteenkin päin ja tuonut koko radan erittäin alttiiksi häiriöille.
Itse en pidä lisäraiteita siis missään tapauksessa huonona asiana Hämeelle. En myöskään Tampereen tavoittelemaan ns. tunnin junaa. Emme voi omaa tulevaisuuttamme myöskään rakentaa sen varaan, että yrittäisimme jarruttaa kahden iso kaupunkimme kasvua ja vetovoimaa. Emme siihen edes pysty. Se ei ole edes järkevää. Vaan meidän tulee hakea tästä kehityksestä oma osamme ja paikkamme.
Tavoitteena on kaiken kaikkiaan myös siirtää tavaraliikenne kulkemaan omille raiteilleen erillään henkilöliikenteestä sekä muuttaa tärkeimpien liikennepaikkojen yhteydet nopeammiksi, mikä parantaa liikenteen hallintaa ja ohjaamista. Näin myös edellytykset junavuorojen lisäämiselle paranevat. Lisäksi lähijunien liikennöinti nopeutuu. Päivittäisten ruuhka-ajan häiriötilanteiden hoito helpottuu sujuvoittaen myös osaltaan liikennöintiä.
Ensimmäisen vaiheen rakennusurakat käynnistyivät jo vuonna 2016 ja tämänhetkisen arvion mukaan ensimmäinen vaihe valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2020. Helsinki–Riihimäki-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutettavien töiden kustannusarvio on 150 miljoonaa euroa.
Toisessa vaiheessa, minkä jatkorahoitus sisältyi valtiovarainministeri Petteri Orpon tämän vuoden esityksiin on tarkoitus rakentaa varsinaiset lisäraideosuudet siten, että Keravan ja Jokelan välille tulee pitkään kaivattu yhtenäinen noin 20 km pituinen neliraiteinen osuus. Toiseen vaiheeseen sisältyvät siis lisäraiteet Kytömaa Ainola välille, lisäraiteet Purola Jokela välille, tavaraliikenneraide Hyvinkäältä Riihimäelle ja tavaraliikenneraide Keravalta Lahden oikoradan suuntaan. Merkittäviä ja pitkään kaivattuja parannuksia siis nyt tehdään ja pidän niitä enemmän kuin tervetulleina.
Mainitsin jo myös tuon kolmioraiteen. Se oli yksi pullonkaula ja myös pakkoratkaisu ennen kuin muut vaiheet voivat edes edetä. Tämä rataoikaisu helpotti tavarajunien kulkua Tampereen ja Kouvolan välillä. Riihimäen aseman pohjoispuolelle rakennettu kolmioraide ennakoi myös Riihimäen ratapihan isoa remonttia mikä helpottaa liikennöintiä myös Hämeenlinnasta etelään.
Kolmioraide oli siis edellytys nyt Riihimäelle tehtäville vaihde- ja raiteistomuutoksille. Ja nyt tämä näkyy, kun Helsinki-Riihimäki-hankkeen työt ovat tiiviisti käynnissä Riihimäen alueella vuosien 2018–2020 aikana. Riihimäen juna-aseman käyttäjille näkyvät työt painottuvat tähän ja erityisesti ensi vuoteen. Silloin vihdoin saamme asemasta siis myös esteettömän laiturien korotusten myötä. Riihimäen asemalle rakennetaan myös uusi hissi ja uusitaan vanhat hissit, valaistus ja laiturinäytöt. Lisäksi valvontakameroita lisätään parantamaan matkustajaturvallisuutta.
Myös junavuorot puhuttivat ja aiheestakin. Hämeenlinnan ja Riihimäen nopeiden junien pysähdyksiä on karsittu ja sitä on mahdoton huväksyä. Vielä hetken liikennöinnistä monopoliasemassa vastaava VR on karsinut useita pysähdyksiä ja olen monet kerrat todennutkin, että VR laiminlyö näin sille annettua yksinoikeusasemaa. Olemme käyneet myös lukuisia neuvotteluja vielä hetken yksinoikeudella henkilöliikennettä operoivan VR:n johdon kanssa yhdessä Riihimäen kaupungin ja kollegoitteni Tarja Filatovin, Päivi Räsäsen ja Aino-Kaisa Pekosen kanssa. Joitain palautuksia olemme jo saaneet junavuoroihin ja työ edelleen jatkuu. On kohtuutonta, että kaikkiin nopeisiin juniin ei Hämeenlinnasta ja Riihimäeltä pääse ja jos se olisi yksin minusta kiinni niin junat takuuvarmasti pysähtyisivät.
Osa aikataulumuutoksista ja matka-aikojen pidennyksistä johtuu toki myös pääradan suurista remonteista. Liikenneviraston mukaan pääradan liikenneturvallisuuden takaamiseksi ratatyömaiden kohdilla on jouduttu ottamaan käyttöön nopeusrajoituksia. Ne hidastavat nyt junien normaalia kulkuvauhtia. Lisäksi osa raiteista on väliaikaisesti poissa käytöstä parannustöiden vuoksi. Se on syytä rehellisyyden nimissä myös myöntää. Mutta olen varma, että me junien käyttäjät sen nyt ymmärrämme kun tiedossa on siis tulevaisuudessa enemmän junavuoroja, parempia junia ja toimintavarmempaa liikennöintiä.
VR ja Liikenneministeriö ovat jo sopineet jatkoaskelista, joilla rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle etenee. Uudistus on tarkoitus alkaa sovitusti Etelä-Suomen taajamajunaliikenteestä kesäkuussa 2022. Samaan aikaan päärata on ehdolla myös EU:n liikenneverkon ns. ydinkäytäväksi. Tämän jälkeen radan kehittämiselle olisi mahdollista hakea EU:n tukea rahoituskaudelle 2021–2027. Euroopan komission esityksessä päärata on osan North Sea-Baltic-ydinkäytävän laajennusta pohjoiseen.
Tässä vaiheessa keskusteluun nousee varmasti niin tämä tunnin juna kuin myös nyt jo esillä ollut ns. lentorata eli yhteys lentokentälle. Myös tämä olisi meidänkin kannalta mitä hienoin ja arvokkain hanke. Lentoradan kaksiraiteinen sähköistetty kaukoliikennerata yhdistäisi nimittäin Helsinki-Vantaan lentoaseman kaukojunaliikenteen piiriin Riihimäen eteläpuolelta Keravalta. Hämeestä syntyisi siis suora yhteys jatkossa myös lentokentälle.
Junien lisäksi puhutti myös poliisien määrä ja ”mopoterrorisointi” eli paikka paikoin älytön yömyöhäinen rällääminen ja kumin poltto. Samasta aiheesta olen saanut muutaman some-yhteydenotonkin ja tutun poliisin kanssa olen asiaa jo myös käynyt läpi ja etsinyt ratkaisua. Vaikea ongelma jos ei ns. järkipuhe auta. Pohditaan. Ja otan myös ajatuksia tästäkin mielelläni vastaan.
Mitäs muita juttuja olikaan? Niin sain yhdeltä pariskunnalta kiitosta järjestämästäni rahoituksesta Aulangon Graniittilinnan remonttiin ja Aulangon puistometsän perusparannuksiin. Se olikin hieno juttu tälle vuodelle ja tulokset näkyvät. Kiitos siis kiitoksista ja työ tämänkin parissa jatkuu. Myös Natosta kyseltiin ja myös urheilun selontekotyöstä ja olihan niitä muitakin aiheita.
Kuusi tuntia tänään Elomessuilla ja satoja kohtaamisia ja keskusteluja viikonlopun kahden päivän aikana. Toistatuhatta ilmapalloa kokoomusteltalta jakoon ja satoja kyselyjä Hämeenlinnan kunnallisjärjestön laariin kaupunkisuunnitelman valmisteluun.
Mukana Elomessuilla oli toistakymmentä aktiivista tekijää tiimistäni. Nuoria iso porukka ja myös Nihdin Kaitsu ja Marikin tänään. Kiitos teille kaikille talkoolaisille. En voi kuin olla iloinen, onnellinen ja kiitollinen teistä.
Myös iso kiitos Elomessujen telttajärjestelyistä Mate Dahlille ja Kankaanpään Jennalle joukkoineen. Yhteistyössä on voimaa.
Nyt vaihdan klapivaatteet päälle. Myrskyn kaatama koivu pitäisi laittaa klapeiksi.