Eduskunta äänesti tänään Pääministeri Sanna Marinin hallituksen kansanedustajien riveistä tulleesta ehdotuksesta, minkä mukaan Suomen tulisi perua Ilmavoimien hävittäjien hankinta. 1990-luvulla hankitut Hornetit ovat tulossa elinkaarensa päähän ja pitkään olemme valmistelleet uusien hankintaan ns. HX-hankkeena. Joku muuten kysyi, että mitä tuo HX -tarkoitta? Niin ei sen kummempaa kuin, että ensimmäinen H kertoo, että Horneteja ollaan korvaamassa ja x sitten sen, että korvaaja on avoin. Eikös ihan loogista siis? Näin Ilmavoimat aiemmin nimenneet korvaushankkeitaan.
Kuvituskuva
Mutta hallituspuolueiden riveistä nyt kuitenkin tuli esitys vielä eduskuntakäsittelyssä, että HX-hanke pitäisi perua. Esitys oli yllättävä sillä olemme ymmärtäneet, että kaikki hallituspuolueet olisivat sitoutuneet yhtenäisinä uusien hävittäjien hankintaa. Hankinta, kun vielä on ylivaalikautinen, niin siksikin esitys oli enemmän, kuin yllättävä. Eilen illalla, kun Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) johdolla Puolustusministeriön hallinnonalan budjettia salissa käsittelimme, niin kyllä ihmetystä aiheutti lukuisisat kriittiset puheenvuorot uskottavaa maanpuolustusta kohtaan hallituspuolueiden puolelta.
Hallituspuolueiden riveistä tullut esitys perua HX-hanke toi hetkeksi pieniä tummia pilviä uskottavan maanpuolustuksen päälle. Onneksi suuri enemmistö yksituumaisen opposition tuella ei ollut valmis tinkimään uskottavasta maanpuolustuksesta.
Onneksi eduskunnassa kuitenkin vahva enemmistö HX-hankkeenkin takana ja oppositiosta onneksi ykstuumainen ja 100% tuki hankinnalle. Näin historiamme suurin hankinta etenee vastuullisesti ja määrätietoisesti kohti lopullista koneen valintaa ja hävittäjien hankintaa. Tällä hankinnalla nimittäin varmistetaan meidän Ilmavoimien toimintakyky ja iskukyky aina 2060-luvulle asti ja pitäisi muistaa sekin, että koko puolustusjärjestelmämme toiminta perustuu yhdessä toimivaan kokonaisuuteen Maavoimat, Ilmavoimat ja Merivoimat. Eli kyse ei ole siitä, että hävittäjät toimisivat aivan omana kaikesta irrallaan olevana osana puolustusjärjestelmäämme vaan niiden merkitys on aivan oleellinen myös maavoimien toimintakyvyn näkökulmasta.
Maammen nykyiset hävittäjät eli Hornetit poistuvat käytöstä 2030 mennessä. Kun Hornet-hävittäjäkalustomme otettiin käyttöön vuosina 1995-2000, niiden elinkaareksi arvioitiin tuolloin 30 vuotta. Hornetien elinkaaren jatkaminen ei ole Ilmavoimien ja Puolustusvoimien asiantuntijoiden mukaan kustannustehokasta. Se ei ole myöskään kannattavaa maamme puolustuskyvyn kannalta eikä Horneteja ei voida käyttää pidempään, sillä niiden suorituskyky heikkenee ja rakenteet väsyvät. Järjestelmien, varaosien ja ohjelmistojen saatavuus vaikuttivat myös päätökseen.
HX-hanke on siis ollut pitkä urakka. Kaiken kaikkiaan se kestää noin 10-15 vuotta. Tietopyynnöt ja alustavat tarjouspyynnöt lähetettiin jo edellisellä vaalikaudella 2015-2019. Pyyntö lopullisista tarjouksista lähetetään ja varsinainen hankintapäätös tehdään ensi vuonna 2021. Ja näin myös tehdään sillä tänään eduskunta hylkäsi hankkeen perumista ajaneen esityksen eduskunnan täysistunnossa.
Eilen eduskunnassa keskusteltiin myös laajemmin Puolustusministeriön ensi vuoden budjetista. Itse nostin esille kantahenkilökunnan riittävyyden ja jaksamisen myös korona-aikana ja myös koulutuksen erityisen tilanteen näinä aikoina niin varusmiesten kuin resersvinkin osalta. Kannoin huolta myös PV:n koronana aikaisesta ruokahuollosta ja myös ruokamme kotimaisuusasteesta ja huoltovarmuudesta. Edelleen myös nostin esille huolen uuden Senaatti-Puolustuskiinteistöt -viritelmän rakentamisesta. Itse pelkään, että vahva kytköt Senaattiin ja Valtiovarainministeriöön tulee vain nostamaan lisää puolustuskiinteistöjen kiinteistökustannuksia ja se kaikki on pois koulutuksesta ja varusteista.
Otin esille myös keskustelussa puolustusministeri Antti Kaikkosen kanssa aika merkittävästi laskevat kv-harjoitusten määrät ja myös vielä Ruotsin tekemät vähän huolta herättävät päätökset turhien takalukkojen takana olevasta kv-sotilaallisesta tuesta esimerkiksi Suomelle. Ja Ruotsihan otti mielenkiintoisen askeleen myös kohti Natoa, kun Ruotsidemokraatit asettuivat tukemaan maan Nato-jäsenyyttä ja nyt enemmistö länsinaapurin parlamentissa haluaakin kirjata maan asiakirjoihin ns. Nato-option. Itse en pitäisi mahdottomana, että Ruotsi tekisi Natoon liittymispäätöksen jo seuraavalla vaalikaudellaan.
Eduskunnassa tänään aamulla äänestimme PM:n lisäksi myös mm. maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan äänestykset ja nipun muita. Taisi olla noin satakunta aamuäänestystä. Päivä sitten seuraavien hallinnonalojen käsittelyiden parissa ja iltapäivällä myös kuluvan vuoden viimeinen kyselytunti.
….
Kello 21.57 ja vielä tämän jälkeen sitten perjantai ja maanantai ja sitten pitäisi budjetin olla viimeistä äänestystä myöten valmis. Tänään iso nippu äänestyksiä ja perään sitten mm. liikennepuolen keskustelut ja myös illalla vielä sosiaali- ja terveysministeriö. Itse nostin esille mm. valtion alemman tieverkon korjausvelan ja myös hullun tiedon, että VR tuhoaa kunnossa olevia junanvaunuja. Huhu kertoo, että vaunuja ei haluta jättää ainakaan mahdollisen kilpailutuksen jälkeen muiden toimijoiden käyttöön. Jos tämä pitää paikkansa niin aikamoista on valtionyhtiön toiminta ja omistajaohjauskin suuntaan tai toiseen. Joko valvonta ei toimi tai sitten vieläkin pahempaa?
STM:n keskustelussa otin esille sotiemme veteraanien kuntoutusrahojen leikkaukset ja vetosin hallitukseen, että leikkaantumiset korvattaisiin veteraanien kuntoutukseen täysimääräisesti, kun kuitenkin isolta osin kyse koronan aiheuttamista keräystuottojen leikkaantumisesta. Toki myös määrärahoja muutenkin leikataan ensi vuodeksi ja nyt olisi tärkeä varmistaa, ettei leikkaus ainakaan heikenne veteraanien kuntoutuksen määrää ja laatua. Nostin myös esille sotaorvot, jotka isolta osin odottavat edelleen yhteiskunnan vastuunkantoa. Lupaus kuitenkin heidän vanhemmille sotaan lähtiessä annettiin.
Tänään jouduttiin Antin kanssa oikein eturiviin. Siinä me äänesteltiin kuin Kääriäinen ja Kanerva konsanaan 🙂
Kiitos isosta määrästä viestejä jälleen tänäänkin. Kyselytunnillakin tänään äänessä ja pidin esillä musiikki- ja tapahtuma-alan tukalaa tilannetta. Valitettavasti pääministeri Sanna Marin väisti suoran kysymyksen ja jälleen vastaus jäi vain kauniiksi sanoiksi. Ne eivät muuten pelasta yhtään musiikkialan toimijaa eikä myöskään tapahtuma-alan, matkailun eikä palvelusektorinkaan. Kysyinkin, että onko pääministeri unohtanut keväisen lupauksensa, että yksikään yritys ei koronan takia ajaudu konkurssiin? Enää ei pääministeri lupauksensa takana ollutkaan. Nyt jos hallitus on toimimaton niin edessä voi olla karu ja ruma talvi.