Osa verotuloista mökkikunnalle?

Blogi, torstaina 06.06.2013

Ylen Etelä-Savo uutisoi Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen kannattavan tätä. Kesälomalla jopa parisen miljoonaa meistä suomalaisista suuntaa kesälomakuntiin. Meillä Lopellakin väkiluku noin tuplaantuu heinäkuussa kun reilun 8000 asukkaan kunnasta tulee 16 000 asukkaan vilkas kesäkunta. Tätä vapaa-ajanloppilaisten joukkoa pitää kiittää mm. siitä, että meillä on tällaiset palvelut kun nyt on. Moni yritys nojaa nimittäin kesäaikaan ja sen turvin pystyy turvaamaan myös palvelut meille loppilaiselle talvella.

Yle Savon uutisessa nostetaan esille kuitenkin sekin, että väkiluvun kasvu aiheittaa myös arkisia paineitakin palveluiden ylläpitämiseksi ja riittävyyden suhteen. Etelä-Savossa mökkejä on 45 000 ja kesäasukkaita uutisen mukaan lähes 100 000. Paine julkisia palveluita kohtaan siis kasvaa kun palvelut on mitoitettu vakinaisen asukasmäärän eli noin 155 000 asukkaan mukaan. Eli Lopen tapaan puhutaan kesäaikana tuplaväkimäärästä. Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä kesäaikaan esimerkiksi ensiapukäyntien määrä kasvaa ja käynneistä noin joka viides tulee ulkopaikkakunnalta. Savollinnan seudulla Ylen mukaan ”iso osa lääkärin pakeille hakeutuvista on vapaa-ajan asukkaita”. Ja tiedossa on, että ensi vuonna tilanne tulee muuttumaan edelleen kun kaikille suomalaisille tulee täysi vapaus valita terveyskeskus mihin suuntaan. Enää ei siis kunnat voi ottaa vastaan vaan kiireellisiä tapauksia ja ohjata muut kotikuntiinsa vaan ensi vuodesta lähtien terveyskeskusten on otettava kaikki halukkaat vastaan. Toisaalta hyvä sillä uskon, että Lopellakin kesäasukkaat tulevat osaltaan turvaamaan meidän terveyskeskuspalveluita tulevaisuudessakin.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, joka itsekin on Puumalan kesäasukas toteaa, että ”paras kuulemansa malli on Saaristoasian neuvottelukunnan ajatus, että kolmen kuukauden verotulot ohjattaisiin vakinaisesta asuinkunnasta vapaa-ajankuntaan. Verotus tapahtuisi vakinaisen kunnan prosentin mukaan, jolloin verorasituskaan ei kasvaisi”.

Kietäväisen mukaan tällä tavalla ”vapaa-ajanasukkaat saisivat oikeuden käyttää kesäkunnan julkisia palveluita vakinaisen asukkaan tavoin.”

Etelä-Savossa vetotulot kasvaisivat noin 50 miljoonalla eurolla ja vastapainoksi kesäasukkaat saisivat kunnon palvelut. En tiedä suoralta kädeltä mitä malli Lopelle tarkoittaisi mutta sen tiedän, että sillä turvattaisiin hyvät palvelut myös vapaa-ajanloppilaisille ja myös kehitettäisiin yksityistieverkkoa ja muuta. Niihin kohdistuu kesäaikaan nimittäin ylivoimaisesti kovin paine vuodessa.

Minusta Kietäväisen ajatus tai tuki kolmen kuukauden verotuloille vapaa-ajankuntaan olisi oikeudenmukainen ja tervetullut ajatus. Aihetta on syytä viedä eteenpäin ja niin lupaan tehdä.

Kaunis kesäaamu mökillä. Meillä vapaa-ajanasunto samassa kunnassa kuin vakituinenkin koti. Se on muuten myös aika toimiva malli nauttia kesäpaikasta ja lähteä järven rannasta töihin Helsinkiin ja eduskuntaan.

Kello 21.42 ja juuri eduskunnalta kämpille. Illalla vielä jatkoimme kyselytunnin jälkeen keskustelua Pohjoismaisesta yhteistyöstä ja sen jälkeen mm. poroteurastuksista ja sellaisesta. Eli voi sanoa, että jälleen aiheita laidasta laitaan. Lopuksi vielä istunnossa nähtiin mielenkiintoinen näytelmä kun perussuomalaiset ja vihreät ottivat kovaa yhteen musliminaisten burkan käytöstä. Perussuomalaiset haluaisivat kieltää burkan ja taas Vihreät puolustivat burkan käyttöä. 

Päivään mahtui vielä eduskuntaryhmämme työvaliokunta ja sen perään ryhmäkokouskin mm. sote-asioiden ja muiden parissa. Ja olihan ohjelmassa vielä yksi tapaaminen ja yksi tilaisuus kaupungillakin. Eli olihan siinä yhteen torstaihin ihan riittämiin ohjelmaa.

Kyselytunnilla olisin halunnut nostaa keskusteluun kesäöiset nuorten liikenneonnettomuudet. On todella valitettavaa, että näitä valoisien öiden onnettomuuksia sattuu joka vuosi ja kohtalokkain seurauksin. Minusta olisi syytä siis pohtia sitä, että ottaisimme Saksan tapaan käyttöön esimerkiksi uusien ajokortin haltijoiden kohdalla esimerkiksi kolmen neljän vuoden nollatoleranssin alkoholin suhteen. Nyt helpolla homma menee niin, että se yksi olut juodaan porukassa ja sitten autoon ja menoksi. Tilastojen mukaan juuri uusilla ajokortin haltijoilla jo tällainenkin alkoholimäärä veressä on riski. Saksassakin 2007 nollarajaan siirryttäessä sitä perusteltiin sillä, että nollaraja on perusteltu, sillä nuoret rattijuopot aiheuttivat poikkeuksellisen paljon kolareita. Aikuisilla meidän tapaan Saksassakin rangaistuksen alarajana on edelleen 0,5 promillea.

Meillä Suomessa esimerkiksi kuolemaan johtaneissa autokolareissa joka neljännessä kuljettaja on ollut nuori ja humalassa.  Ja rattijuopoista noin joka kymmenes on 18 – 24-vuotias.

Itse toivon ja esitän, että meillä otetaan vastaava kokeilu nyt käyttöön. Katsotaan saadaanko sillä aikaan parannusta surulliseen tilanteeseen ja surullisuutta aiheuttaviin tilastoihin. Ja toki miettiä voisi sitäkin, että jos näiden nuorten autoissa myös matkustajien pitäisi olla selvinpäin. Hillitsisikö se sitä perisuomalaista yllyttämistä edes hieman?

Ajatukseni ja esitykseni tässä kun en sitä kyselytunnilla saanut esittää. Olisiko järkeä? Minusta olisi. Ja vähintään tämäkin kortti pitäisi nyt katsoa.

 

Kommentit