Pääministeri Sanna Marinin vasemmistohallitus pidensi oppivelvollisuuden tulevasta syksystä 18 ikävuoteen asti. Muutosta perusteltiin nimenomaan sillä, että jokainen nuori saataisiin peruskoulun jälkeen jatko-opintoihin. Totuus oli kuitenkin tarua ihmeellisempää. Ilman opiskelupaikkaa jäikin enemmän nuoria kuin aiemmin. 4170 nuorta jäi nyt kokonaan ilman jatko-opiskelupaikkaa, kun ennen opiskelupakkoa vastaava luku oli vain 2460 nuorta. Ja itseasiassa vuonna 2020 hakijoitakin oli selvästi tätä vuotta enemmän eli 58 630. Tänä vuonna jatko-opintoihin haki vain 55 630 nuorta. Ilman jatko-opiskelupaikkaa jäi siis aiempaa selvästi suurempi määrä nuoria.
Miten meni niin kuin omasta mielestä?
Oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen ei siis poistanut ongelmia vaan pahensi niitä ja nyt onkin aiheellinen kysymys, että miten oppivelvollisuuden pidentämisessä onnistuttiin? Vastaus on siis yksiselitteinen: Ei kannettu nuori koulussa pysy.
Nuorilla oli siis ensimmäistä kertaa velvollisuus hakea jatko-opiskelupaikkaa. Peräti 600 nuorta ei tätä velvollisuutta kuitenkaan noudattanut. Pakko ei siis ollutkaan lopulta pakko. Osa näistä nuorista on toki voinut jäädä luokalle (hyvin harvinaista tänä päivänä) tai sitten osa on voinut hakea mm. kansalaisopistojen oppivelvollisille suunnattuihin koulutuksiin. Toivottavasti näin.
Ongelmaksi näyttääkin paljastuneen se, mistä vasemmistohallitusta varoitimme. Jos aloituspaikkoja ei lisätä riittävästi lähilukioihin ja lähiammattikouluihin niin tilanne menee juuri näin, kun nyt näyttää menevän. Myös se ainakin meidän tiedostama ja esille nostama ongelma näyttää toteutuvan, että paikkoja ei ole nuorten itsensä valitsemille aloille. Ja kaikkihan ymmärtävät, että ei lähihoitajaksi haluavaa nuorta pidä pakottaa kirvesmieheksi opiskelemaan tai parturikampaajaksi tähtävää levyseppähitsaajaksi jne. Ja olen varma, että nuori, joka on koko ikänsä pelannut moottorivehkeiden kanssa ja on päättänyt myös työnsä saada autojen ja muiden parissa ei varmasti motivoidu sisänsä hyvässä koulutuslinjassa esimerkiksi leipuriksi tai siistijäksi.
Nyt näyttääkin siltä, että oman unelma-ammattinsa valinneet, mutta tällä kertaa ilman jatko-opintopaikkaa jääneet nuoret tullaankin sijoittaman pakolla ns. nivelvaiheen opintoihin. Ratkaisu on siis lisäopetuksen määrääminen tai ammatillisen koulutukseen valmentava opetus eli ns. VALMA. Tai sitten nuori pakotetaan kansalaisopistojen linjoille. Kuka uskoo, että tämä ongelman ratkaisee? No, ei ratkaise voi vain pahentaa ja lakaisee vain ongelmat maton alle.
Lopulta Marinin hallitus siirtääkin vastuun nuorista heidän kotikunnilleen. Valvonta ja tukeminen kuuluu jokaisen kotikunnalle. No monessa pienessä paikassa lukioon toki mahtuu, mutta onko sekään kenenkään etu, että kunta pakottaa nuoret lukioon papereilla kuin papereilla tai ammattihaaveista välittämättä? No, ei ole.
Oppivelvollisuuden pidentäminen ei siis näytä ratkaisseen ongelmia. Tilanne on hyvin samanlainen ja jopa huonompi kuin ennen. Opetushallituksen mukaan kevään yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen haki 74 490 hakijaa, joista noin 89 % eli 65 970 sai opiskelupaikan (viime vuonna 90 %). Ammatilliseen koulutukseen haki ensisijaisesti 39 310 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 33 690. Lukiokoulutukseen haki tänä keväänä 35 130 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 32 270. Ruotsinkielisiin koulutuksiin hyväksyttiin 3 300 hakijaa.
”Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa haki 59 800 perusopetuksen päättävää, joista 55 630 sai paikan. Heistä hyväksyttiin 24 430 (44 %) ammatilliseen koulutukseen ja 31 220 (56 %) lukiokoulutukseen. Viime vuonna hyväksytyt jakautuivat samassa suhteessa ammatillisen ja lukiokoulutuksen välillä.”
Olisiko siis kuitenkin ollut järkevämpää kohdistaa näitä miljoonia peruskoulun laadun parantamiseen ja erityiseen tukeen jo peruskoulussa. Myös opinto-ohjaukseen olisi pitänyt panostaa lisää ja myös ammattikoulujen erityisopetukseen. Rahat olisi siis voinut ja olisi pitänytkin käyttää vaikuttavammin eli niin, että nuoret olisivat aidosti saaneet tukea elämässään ja opinpolullaan.
Joskus, tai aika useinkin, pelkästään ideologisista syistä tehdyt ratkaisut karahtavat karille. Onneksi tämäkin muutos voidaan vielä korjata joko tällä kaudella tai tehdään korjaukset sitten seuraavalla hallituksella.
…
Helteinen päivä. Aamulla kun meni metsään niin hetken pystyi kyttikoppia rakentamaan. Hauskaa puuhaa oman isomman lapsen kanssa. Lounas sitten Pelto-Seppälässä ja nyt sauna lämpiämässä. Se on helppoa, kun lähtee liikkeelle plus 30 asteesta ☀️☀️
Pelto-Seppälän tilaravintolan Heikkilän Suopelto. Mun oma pizza ❤️