Olen todennut aiemmin, että monen kunnan suunnittelemat opettajien lomautukset ovat säästön sijaan oikeasti tappio. Olen edelleen vahvasti tätä mieltä.
Tuoreimmat tiedot kertovat, että jo noin 70 000 lasta joutuu tänä lukuvuonna opiskelemaan ilman omaa opettajaa lomautusten takia. Jo ainakin kymmenessä kunnassa tehdyt lomautuspäätökset vaarantavat näin yli yhden koko ikäryhmän opetuksen laadun ja turvallisuuden. Samaan aikaan toiset kymmenen kuntaa ja kaupunkia suunnittelee lomautuksia ja käy niistä yt-neuvotteluja. Ja vielä kymmenet kunnat kaavailevat säästötoimia, jotka leikkaisivat opetuksen tasoa eri tavoin. Nyt peruskouluissa koulutyönsä aloittaneet yli 560 000 lasta ja nuorta lähtevät uuteen kouluvuoteen siis hyvin epävarmoissa olosuhteissa.
Nostin eduskunnassa kesän alussa esille nämä opettajien lomautukset ja jopa niiden laillisuuden. Periaatteesahan opettajien lomauttaminenkin on laillista ja kuntapäättäjien itse päätettävissä, mutta halusin nostaa keskusteluun niiden järkevyyden. Ja on myös totta, että hyvin helpolla lomautus ajaa koulut myös laittomaan tilaan – silloin toimenpiteeseen pitää puuttua opettajien, vanhempien ja valtionkin taholta.
Olen enemmän kuin huolissani kuntien heikentyneestä taloustilanteesta. Tarvitsemme lisäapua kunnille myös valtion taholta vielä nyt syksyn budjettiriihen päätöksissä, mutta olen vakuuttunut, että vaikea syksy on joka tapauksessa edessämme. Itse kuitenkin olen sitä mieltä, että säästökeinona henkilöstön lomautukset on kaiken kaikkiaan yksi huonoimmista ratkaisuista. Erityisen huolestuttavaa lomautuksien toteuttaminen on aloilla, joissa vaikutukset eivät jää vain yhteen tai kahteen viikkoon tai kuukauteenkaan. Joillain aloilla ne jopa vaarantavat kuntalaisten terveyden ja pahimmilaan terveydenhuollon ja vanhustenhoidon osalta jopa kuntalaisten hengen. Lomautuksen seuraukset voivat olla koko elämän mittaisia ja silloin voi vain kysyä miten suureksi tällaisen ”säästötoimenpiteen” lasku lopulta kasvaavaakaan.
Lasten kohdalle osuvilla lomautuksilla voi olla kohtalokkaita vaikutuksia lasten koko elämään. Nyt olisikin syytä nähdä koulutusmenot mieluummin investointina tulevaisuuteen. Investointina, joka maksaa itsensä monin kerroin takaisin, eikä lyhytnäköisesti julkisena suurena kulueränä, josta on helppo säästää.
Otin asian esille myös opetusministeri Henna Virkkusen kanssa. Virkkusen mukaan opettajien lomautukset eivät sinänsä ole lainvastaisia, mutta ne eivät myöskään saa perusopetuslain mukaan vaikuttaa oppilaan turvallisuuteen eivätkä opetussuunnitelmaan. Eli myös lomautusten pyöriessä on koulutyön edettävä normaaliin tapaan. Muuten kunta syyllistyykin jo lainrikkomukseen ja siihen on syytä puuttua. Mikäli näin tapahtuu ja näitä säännöksiä ei noudateta, opetusministeriö voi periä maksettua valtionosuutta takaisin. On siis ensiarvoisen tärkeää, että valvontaa terävöitetään ja tehostetaan jos tällaisiin päätöksiin ja ratkaisuihin kunnissa lopulta kuitenkin päätetään mennä. Opetuksen järjestäminenhän on nimenomaan kuntien vastuulla.
Minun mielestä lomautukset eivät ole kestävä tapa toimia. Kunnilla on tässä suuri vastuu. Kaikki kuntapäättäjät taistelevat suurien säästöpaineiden kanssa, mutta tässä tulee muistaa, että lapsia ja nuoria ei saa laittaa sijaiskärsijöiksi. Toivottavasti tällainen viesti lähtee myös opetusministeriöltä tänä syksynä kuntiin.
Samaan aikaan monissa kouluissa pelätään myös sikainfluessan ensimmäistä aaltoa. Epidemian arvioidaan olevan laajimmillaan juuri ylioppilaskirjoitusten aikaan syyskuussa ennen rokotusten alkua. Seurasin kesällä Opetushallituksen ja myös muiden valtiontoimijoiden valmistautumista A(H1N1 ) –viruksen aiheuttamaan tautiin ja voin sanoa, että pitkiä päiviä tehtiin monessa paikassa. On totta, että tauti on normaalia kausi-influenssaa voimakkaampi ja nopeammin leviävä, mutta silti suurin osa taudin saaneista saa vain lieviä oireita ja tauti on vakava tai tappava lähinnä vain ihmisille, joiden vastustuskyky on esimerkiksi raskauden, vanhuuden tai yleissairauden takia heikentynyt. Itsellänikin vastaavia oireita on tässä ollut, mutta onko kyseessä sikainfluessa vai nyt myös päällä oleva tavallinen syysflunssa, sitä en tiedä. Mutta lepo auttaa kumpaankin. Eli jopa 98% sikainfluenssaankin sairastuneista paranee ilman mitään hoitoa noin viikon kotilevolla.
On myös toki totta, että sikainfluenssa saattaa maksaa maamme kansantaloudelle jopa yli miljardi euroa. Suurin osa tavanomaista kausi-influenssaa pahemman taudin kustannuksia aiheutuu sairauspoissaolojen määrän kasvusta ja siitä, että pahimmillaan jopa miljoona suomalaista voi olla samaan aikaan sairaana ja poissa töistä ja kouluista. Tämä luo ison haasteen myös alkaneelle kouluvuodelle.
Ymmärrän hyvin, että moni abiturientti pelkää myös tulevaa syksyä. Ei kirjoitusten, vaan juuri sikainfluessan takia. Mielessä on ajatus – entä jos tauti iskee juuri sillä viikolla minuun. Voin kertoa, että asiaa on pohdittu laajasti ja esimerkiksi lukioissa, joissa sairastuneita on huomattava määrä, voidaan ylioppilaslautakunnan päätöksellä järjestää varakokeet erikseen päätettynä päivänä. Meidän on siis vain seurattava tilannetta ja toimittava ajassa. Tulevaan on kuitenkin varauduttu parhaalla mahdollisella tavalla.
Haluan toivottaa edellä olevista uhista huolimatta kaikille koululaisille ja opiskelijoille oikein hyvää ja antoisaa kouluvuotta.
Niin ja tehdään me autoilijat siitä myös osaltamme turvallisempi. Ollaan valppaina liikenteessä ja kunnioitetaan suojateitä.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)
KM, luokanopettaja