Ruotsalainen kreivi Eric von Rosen lahjoitti Suomen tasavallan joukoille Morane-Saulnier Parasol -lentokoneen ruotsalaisen Enoch Thulins Aeroplanfabrikin lentokoulun käytössä olleen muunnoksen Thulin Typ D. Luutnantti Nils Kindberg lensi sen Uumajasta Vaasaan 6. maaliskuuta 1918. Näin lennettiin aikanaan Suomen Ilmavoimien neitsytlento.
Ilmavoimat viettäkin tänään 100-vuotispäiväänsä, kun puolustushaaran ensimmäinen lentokone saapui Suomeen 6.3.1918. Ilmavoimien vuosipäivää ei siis vietetä ensimmäisen koneen, N.A.B. Albatrossin hankkimisen tai sen Suomeen tuomisen päivämääränä 20. tai 25. helmikuuta, vaan von Rosenin lahjoittaman Thulin Typ D:n luovutuksen päivämääränä 6. maaliskuuta
Suomen armeijan ensimmäisen palvelukäyttöön tulleen lentokoneen lahjoittanut Eric von Rosen oli maalauttanut siipiin onnenmerkkinsä, sinisen hakaristin. Sen taustaväri puolestaan tuli valkoisesta maalista, jolla koneen siivissä ollut Thulinin tehtaan T-tunnus oli peitetty. Hakaristi määrättiinkin ylipäällikkö, kenraali Gustaf Mannerheimin päiväkäskyllä ilmavoimien konetunnukseksi. Merkistä tuli suomalaisten sotilaslentokoneiden kansallisuustunnus vuoteen 1945 asti. Mannerheim liitti päiväkäskyllään 13. maaliskuuta Thulinin ”Suomen armeijan ilmailutarhaan” ilmavoimien ensimmäisenä lentokoneena.
Suomen sisällissodan aikana hallituksen eli Suomen tasavallan joukkojen, valkoisten lentojoukkoja perustettaessa oli sekä lentokoneiden että lentohenkilöstön saamiseksi turvauduttava ulkomaiseen apuun. Historia kertoo kuinka, puolueettoman Ruotsin viralliset tahot suhtautuivat torjuvasti avunpyyntöihin, mutta onneksi siis yksityiset Ruotsin kansalaiset halusivat auttaa Suomen hallituksen joukkoja. Suomen armeijan ensimmäisen sotilaskoneen lensivät Haaparannasta 25. helmikuuta ruotsalaiset luutnantit Per Svanbäck ja John-Allan Hygerth, josta tuli 10. maaliskuuta Suomen ilmavoimien ensimmäinen komentaja. Kone teki välilaskun Kokkolassa ja pakkolaskun Pietarsaareen, josta lähdettäessä moottori leikkasi kiinni. Sen korjaaminen kesti niin pitkään, että toinen kone ehti palveluskäyttöön sitä ennen ja N.A.B. Albatross sai myöhemmin Suomen ilmavoimissa tunnuksen F2 (F=ruots. flygmaskin, suom. lentokone).
Ruotsalainen luutnantti Nils Kindberg valmistautuu lentämään Suomeen lahjoitettavan Thulin Typ D -koneen Uumajasta Vaasaan maaliskuun kuudentena vuonna 1918. Lento Pohjanlahden yli kestäisi hyvän myötätuulen saattelemana 50 minuuttia. Kuva: Ilmavoimat
Vuoden 1918 sisällissodassa lentojoukot toimivat pääasiassa järvien jäille ja pelloille perustetuilta tilapäisiltä lentokentiltä. Lentokoneiden päätehtäväksi tulivat tuolloin tiedustelu- ja lentolehtien pudotuslennot, ja myös käsin heitettyjen pommien pudottamista kokeiltiin. Samalla ilmavoimille muodostui oma organisaationsa ja itsenäinen asema omana puolustushaaranaan, eikä ilmavoimia Suomessa monien muiden maiden tapaan kehitetty osana maa- tai merivoimien joukkoja.
Thulin Typ D oli ilmavoimien ensimmäinen lentokone. Kuvassa Ruotsin Uumajasta Suomeen lennettyä konetta vartioidaan Vaasassa sen saapumispäivänä 6. maaliskuuta 1918. Kuva: Ilmavoimat
Tänään 100 vuotta myöhemmin Ilmavoimiemme lentokalustoon kuuluu monitoimihävittäjiä, suihkuharjoituskoneita, alkeiskoulukoneita sekä kuljetus- ja yhteyskoneita. Vielä jonkin aikaa päälentokaluston muodostavat Boeing F/A-18 C/D Hornet -monitoimihävittäjät. Näiden toimintaikä lähestyy jo kuitenkin loppua ja olemmekin jo käynnistäneet ns. HX-hankkeen minkä myötä korvamme väistyvä Hornet-kaluston suorituskyvyn. Lopulliset päätökset koneesta tehdään ensi vaalikaudella. Mutta työ siis jo hyvässä vauhdissa ja yhteinen ymmärrys suurhankkeen toteuttamisesta yhdistää suomalaista puoluekenttää.
Lähteenä kirjoituksessa Suomen Puolustusvoimat ja Wikipedia.
Hornetien lisäksi Ilmavoimat käyttävät tänäpäivänä Hawk Mk 51-, 51A- ja Mk 66 -suihkuharjoituskoneita, joita käytetään mm. jatko- ja taktisen lentokoulutuksen antamiseen. Lentokoulutus alkaa tänä päivänä edelleen suomalaisvalmisteisilla Vinka-alkeiskoulukoneilla, mutta ne on päätetty jo korvata lähivuosina Grob G 115E -koneilla.
Ilmavoimien kuljetuskonekalustoa edustavat tänään CASA C-295M -kuljetuskoneet ja lisäksi maalihinaus-, valvonta-, kartoitus- ja kuljetuskäytössä on Learjet 35 A/S -suihkukoneita. Yhteyskoneina käytetään Pilatus PC-12 NG -koneita.
Tänään olikin kunnia saada osallistua Suomen Ilmavoimien 100-vuotisjuhlallisuuksiin Säätytalolla. Ilmavoimien komentaja kenraali Sampo Eskelinen isännöi hienoa vuosipäivän vastaanottoa.
Ilmavoimien taitolento-osasto Midnight Hawks tervehti pääkaupunkiseutua Ilmavoimat 100 -juhlalennolla neljän Hawk-suihkuharjoituskoneen voimin. Lento suuntautui Helsingin, Vantaan ja Espoon ylle ja siihen liittyi ohilentoja Kaivopuiston edustalla.
…
Tänään siis päivä huipentui upeaa juhlatilaisuuteen Säätytalolla. Aamulla myös hieno tunnelma kun sain olla juontamassa AKK:n Suomen MM-rallin reitin julkistamistilaisuuden. Tuolla Uutiset -sivulla on hieman enemmän tietoa Neste Rallin ensi kesän reitistä ja aikataulusta.