On arvioitu, että Suomessa on jopa yli 300 000 omaishoitajaa. Ihmisiä jotka hoitavat kotona sairasta tai vammaista läheistään. Kuitenkin vain 36 000 heistä sai viime vuonna 2009 kunnallista omaishoidon tukea. Omaishoidon kustannukset ovat näin ollen koko maassa noin sata miljoonaa euroa. Mutta samaan aikaan unohtuu kuitenkin se tosiasia, että jos kaikki omaishoidettavat ihmiset hoidettaisiin laitoksissa, olisi lasku yhteiskunnalle arvioiden mukaan jopa 1,2 miljardia euroa.
Suurin osa omaishoitajista on jo yli 65-vuotiaita. Usein he hoitavat ikääntyvää puolisoaan. Moni omaishoitaja ei osittain tästä syystä tukea työlleen hae. Yksi syy siihen on se, että työ koetaan sydämen työksi ja lähimmäisen rakkaudeksi. Ja sitä se kaikkien kohdalla onkin. Myös heidän, jotka saavat siitä pienen korvauksen.
Mutta mitä tarkoittaisi, jos kaikki omaishoitoon oikeutetut hakisivat omaishoidontukea?
Omaishoidon tukea jouduttaisiin maksamaan nykytasolla vuosittain noin 300 miljoonaa euroa. Iso raha, mutta myös suuri säästö. Miksi?
Kotihoito säästäisi satoja miljoonia euroja vuodessa laitoshoitoon verrattuna, puhutaan jopa miljardista. Lisäksi täytyy laskea omaishoidon inhimillisyydelle arvo, joka on suuri. Valtaosa meistä toivoo nimittäin voivansa asua elämänsä mahdollisimman pitkään omassa kodissa, ja tämä on myös valtakunnallinen tavoite.
Peruspalveluministeri Paula Risikko haastoikin kunnat viime viikonloppuna omaishoitajien viikon aluksi talkoisiin. Risikko totesi, että kunnan tiukka talous tai taloudellinen taantuma ei ole järkevä syy omaishoidon tuen määrärahojen vähentämiseen ja vetosikin, että kuntien tulee ja kannattaa varata riittävästi määrärahoja omaishoitajien tukemiseen. Tämä sijoitus maksaa nimittäin itsensä takaisin säästöinä, joita saadaan pitkäaikaisen laitoshoidon ja muiden omaishoitoa kalliimpien palveluiden kustannuksissa.
Esimerkkejä maastamme löytyy. Sastamalan kaupunki on tehnyt jo aikoja sitten päätöksen, jonka mukaan omaishoidontuki maksetaan kaikille joilla siihen on oikeus. Rahaa on säästynyt inhimillisellä tavalla valtavia summia.
Omaishoidon tukea onkin kehitettävä pitkäjänteisesti kuntien ja yhteistoiminta-alueiden palvelurakenteen kiinteänä ja tärkeänä osana. Erityisen tyytyväinen olin siihen, että Risikko nosti esille myös vahvasti omaishoitajien tilanteen. Hän peräänkuulutti toimia omaishoitajien jaksamisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi, missä tarvitaan yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kesken.
Kansanedustajakollegani Arto Satonen (kok) onkin varmasti kansanedustajista se joka on tehnyt ylivoimaisesti eniten aitoja tekoja omaishoitajien hyväksi ja tällä omaishoitajien viikolla jälleen yksi Satosen esitys etenee eduskunnassa. Käsittelyyn tulee esitys, joka parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia jäädä väliaikaisesti perheenjäsentään hoitamaan.
Omaishoitajista kokoaikatyössä on nimittäin noin 120 000 henkilöä ja usein työssäkäynti muuttuu jossain vaiheessa vaikeasta ja haastavasta mahdottomaksi. Edessä on siis joko omaisen siirtyminen laitoshoitoon tai työntekijän irtisanoutuminen työstä. Työsopimuslaissa ei nykyisellään mahdollisteta perheenjäsentään hoitavalle oikeutta saada palkatonta vapaata työsuhteestaan hoidon ajaksi. Satosen lakialoitteesta syntynyt esitys helpottaa tätä tilannetta. Ensi maaliskuun alussa kun uusi laki astuu voimaan tulee omaishoitajille oikeus jäädä määräaikaisesti pois työelämästä hoitamaan läheistään menettämättä työpaikkaansa. Jälleen yksi askel kohti parempaa.
Samalla on käynnistetty sosiaali- ja terveysministeriössä työ omaishoidon tuen kehittämissuunnitelmaksi. Tavoitteena on jo ensi vuoden alusta yhdenmukaistaa omaishoidontuen myöntämisperusteet, sillä käytännöt ovat kirjavia eri kunnissa. Tämäkin on odotettu uudistus. Lisäksi kehittämissuunnitelmassa etsitään ratkaisuja mm. omaishoitajien sijaishoidon ja huolenpidon järjestämiseksi. Yhtenä mahdollisuutena olisi käyttää omaishoitajien vapaapäivinä kotiin tulevia sijaishoitajia ja perhehoitoa, mikä olisi varmasti myös hoidettavan etu. Tällä pyrimme madaltamaan omaishoitajien kynnystä pitää tärkeitä vapaapäiviään.
Omaishoitajien viikolla on hyvä jälleen nostaa nämä asiat esille. Tavoitteena on se, että omaishoidon tuen voisi jatkossa Sastamalan mallin mukaan saada kaikki siihen oikeutetut ja toisaalta, että omaishoitajien asemaa vahvistetaan ja jaksamista tuetaan.
Omaishoitajat tekevät kultaakin arvokkaampaa työtä usein itseään säästämättä. Heille hatunnosto.
Timo Heinonen
Kansanedustaja