Voisi sanoa, että eduskunta alkaa olla Natoon valmis.
Tai on Nato-valmis. Helmikuun 24. päivä vuonna 2022 muutti Euroopan turvallisuusympäristöä dramaattisesti. Muutos tuli monelle yllätyksenä ja pian kävi selväksi, että muutos näyttää olevan pitkäaikaisempi ja pysyvämpi. Venäjän presidentti Vladimir Putin muutti uhkauksensa teoiksi ja aloitti armottoman hyökkäyssodan rauhaa rakastavaa Ukrainan kansaa vastaan. Putinille ei riittänyt edes perinteinen sota vaan joukot määrättiin hyökkäämään päiväkoteja, kouluja ja asuintaloja vastaan. Putin on vastuussa sotarikoksista ja on vain ajankysymys, kun tuhon keskeltä paljastuu ehkä kansamurhakin? Olenkin todennut jo aiemmin, että seuraava Putinin Euroopan ”vierailu” pitää järjestää Haagissa.
Venäjän hyökkäyssota itsenäisen valtion kimppuun osoitti sen, että Putin ei joukkoineen kunnioita itsenäisten maiden suvereniteettiä. Euroopassa Venäjän toimia on seurattu pelonsekaisin tuntein, mutta hieman eri tavalla maissa, jotka kuuluvat puolustusliitto Natoon. Naton turvatakuut ovat lisänneet rauhallisuutta mm. Baltianmaissa, mitkä ilman Nato-jäsenyyttä olisivat takuuvarmasti Venäjän seuraavien iskujen kohteita tai olisivat sitä ehkä jo nyt tai olleet aiemmin. Nato onkin määrätietoisesti lisännyt resurssejaan Yhdysvaltain johdolla jäsenmaihinsa Venäjän naapurissa. Pidäkettä on haluttu vahvistaa ja alleviivata ja muistuttaa siitä, että Naton periaatteiden mukaan hyökkäys yhtä sen jäsenmaata kohtaan olisi hyökkäys kaikkia kolmeakymmentä Nato-maata kohtaan.
Ukrainan tilanne on toisaalta osoittanut sen, että Natoon kuulumattomalla maalla ei näitä turvatakuita ole. Yksikään Nato-maa eikä myöskään muukaan maa ole lähettänyt joukkojaan Ukrainan avuksi. Onneksi sentään puolustusmateriaaliapua on suostuttu maalle antamaan, mutta ei siltäkään osin parasta ja tehokkainta saatikka yhden yhtä sotilasta. Turvatakuita ei siis Natoon kuulumattomalla maalla ole.
Suomessa selvä enemmistö – 68 prosenttia – kannattaa nyt puolustusliitto Natoa. Kansan mielipiteen nopea muutos Naton kannalle on saanut myös puolueet ja kansanedustajat kääntymään Naton taakse. Eduskunnassa on jo nyt käsittelyssä turvallisuusselonteko ja oma arvioni on, että pääministeri Sanna Marin (sd.) tulee kertomaan myönteisen Nato kantansa toukokuun alussa ja sen jälkeen myös SDP asettuu tukemaan Natoa. Tässä vaiheessa kansanedustajista on Naton kannalla 160-170 ja Suomi tulee jättämään Nato-hakemuksen nopeammin kuin nyt ajattelemmekaan. Nyt siis joudumme odottelemaan Marinin kantaa ja sen myötä SDP:n kantaa. Ja voin todeta, että jokainen venynyt viikko on pois jo muutenkin tiukasta ratifiointiajasta. Kannattaa esimerkiksi katsoa kalenterista miten Yhdysvaltain vaalit tässä tulevat matkan varrelle. Olisi siis toivottavaa, että Marin ei enää tilannetta venyttäisi vaan tekisimme sen mikä pitää tehdä. NYT!
Ja Natoon liittyminen ei myöskään poista tarvetta vahvistaa omia puolustusvoimiamme. Eikä se myöskään poista tarvetta jatkaa kahdenvälisen ja monenvälisen puolustusyhteistyön kehittämistä. Jos ja kun Ruotsi lähiaikoina myös hakemuksensa liikkeelle saa, niin Nato-maina puolustusyhteistyömme tulee syvenemään entisestään – voisi sanoa, että ilman rajoja.
Eduskunta on siis Nato valmis ja varsinainen hakemus voidaan jättää. Nato-jäsenyyden myötä Suomi on osa yhteistä puolustusta ja ainoiden oikein turvatakuiden piirissä.
Tänään tämän asian parissa jatkettu. Ja selontekokäsittely jatkuu vielä hetken, mutta se ei millään tavalla estä tai edes määrittele Nato-hakemuksen jättämisen aikataulua vaan sen voisimme tehdä tänään tai huomenna.
….
Kello 21.36 ja kotona. Tänään siis aamusta Valtioneuvoston linnan tiloissa TP Sauli Niinistön ja puolustusvaliokunnan yhteiskokous. Ja sen perään suurlähettiläiden tapaaminen jne. Nato-juna siis etenee hyvin ja onneksi määrätietoisella tahdilla. Vauhtia saisi siis toki olla enemmän sillä nyt jo jokainen päivä tietyllä tavalla turhaa viivyttämistä.
Tänään myös tärkeä sitoumus Iso-Britannialta turvata maamme koskemattomuutta myös Nato-hakemuksen käsittelyn aikana. Tämä oleellinen ja tärkeä lupaus ja tasoittaa osaltaan tätä siirtymäaikaa Natoon.
Mutta eteenpäin mennään onneksi – joka päivä.
