Eräs vaikeimmista ongelmista nyky-yhteiskunnassamme on syrjäytyminen. Pienten lasten ja murrosikää lähestyvien nuorten huostaanotot ovat kasvaneet merkittävästi ja meillä Suomessa valitettavasti heistä valtaosa sijoitetaan laitoshoitoon sijaisperheiden sijaan. Ja tämän syrjäytymiskehityksen kautta erityisen huolestuttavaa on se, että meillä on koko ajan kasvava joukko nuoria ja nuoria aikuisia, jotka eri syistä jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle tai ulkokehälle.
Syrjäytymiselle on varmasti monia eri syitä. Ammattilaisten mukaan varhaisimmat merkit syrjäytymisestä on jo nähtävissä osassa tapauksia lapsen viisivuotisneuvolassa, mutta toisten kohdalla syrjäytymisen tie voi alkaa paljon myöhemminkin. Syy siihen voi olla työttömyys, koulutuksen puute tai koulutusalan huono työtilanne. Myös lähipiirin turvaverkkojen toimivuudella on suuri merkitys. Meidän tulee pystyä luomaan sellaisia toimintoja, että kaikille voidaan tarjota mahdollisuus osallistumiseen ja vastuun ottamiseen omasta elämästä.
Aina tämä ei ole helppoa ja pelkkä mahdollisuuskaan ei aina riitä. Tarvitaan siis aktiivisia toimia syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien auttamiseksi. Suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varaa menetettyihin sukupolviin ja nuorten itsensä kannalta pitkät työttömyysjaksot ovat sietämättömiä.
Syrjäytymiseen vaikuttaminen on inhimillistä, mutta lisäksi myös kansantaloudellisesti tärkeää. Työelämän ulkopuolelle jääneen perustoimeentulon kustannukset 40 vuoden ajalta arvioidaan olevan noin 750 000 euroa. Lisäksi tulevat välilliset kustannukset menetettyinä verotuloina ja muina sosiaalimenoina.
On myös huomioitava, että väestön ikääntyessä koko ajan pienempi työikäisten joukko kantaa verotuloillaan kasvavan vanhusikäisen väestön ja lasten palveluiden tarvitseman rahoituksen. Siksi on erityisen tärkeää, että jokainen työkykyinen saataisiin töihin. Meidän tuleekin vaalia työtä ja omatoimisuutta arvostavaa ajattelua.
Työn arvo ei ole pelkästään oman toimeentulon turvaamisessa, työllä mahdollistetaan verotuksen kautta toimeentuloa myös heille, jotka eivät siitä eri syistä pysty huolehtimaan. Kaikki työ on arvokasta ja tärkeää, hyvinvointimme perustuu työlle. Nuorissa on laskennallisesti myös suurin potentiaali työurien pidentämiseksi. Hallituksemme kantaakin vakavaa huolta siitä, että suomalaiset nuoret pääsevät koulutuksen ja työn kautta työelämään kiinni, eivätkä jää ajelehtimaan. Jyrki Kataisen hallituksen yhtenä kärkihankkeena on nuorten yhteiskuntatakuun ja koulutustakuun toteuttaminen. Yhteiskuntatakuu tulee täysimääräisesti voimaan ensi vuoden alusta.
Inhimillisistä syistä, mutta myös väestörakenteenkin vuoksi tarvitsemme siis aktiivisia toimia erityisesti syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseksi. Me Kokoomuksessa korostammekin, että nuoret ovat tulevaisuuden tekemisessä avainasemassa ja siksi halusimme nyt nuorisotakuun jokaisen nuoren oikeudeksi ja turvaksi. On sosiaalisesti ja kansantaloudellisesti äärimmäisen tärkeää lisätä panostuksia nuorten aktivoimiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi. Suomen tulevaisuuden näkökulmasta työllisyysasteen nostaminen, ammattitaitoisen työvoiman tarjonnan lisääminen ja talouden kasvumahdollisuuksien vahvistaminen ovat talouspolitiikan keskiössä.
Koulutuksella on myös tutkitusti vahva yhteys työllistymiseen. Tästä näkökulmasta on tärkeää huomata, että vuosittain noin 4 000 nuorta jää peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa. Tämän lisäksi jopa joka neljäs nuori keskeyttää ammatillisen koulutuksen ja noin joka kymmenes lukion. Tämä johtaa siihen, että jokaisesta ikäluokasta 15 % jää vaille toisen asteen tutkintoa. 20-29-vuotiaista pelkän perusasteen varassa olevia on noin 110 000. Alle 29-vuotiaita työttömiä on noin 55 000. Kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien kouluttamattomien nuorten määrä on selvitysten mukaan noin 40 000 nuorta. Nämä ovat valtavia lukuja ja olen varma, että tästä joukosta valtaosa olisi paljon mieluummin kiinni normaalissa arjessa työnteon ja opiskelun kautta.
Nuorten työllisyyden parantamiseksi ja syrjäytymisen estämiseksi halusimme kirjata hallitusohjelmaa, että jatkossa jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään 3 kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nyt tämä toteutuu ja tämän ns. nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteena on varmistaa, että nuoret löytävät polun koulutukseen ja työhön ja sitä myötä osalliseksi yhteiskuntaan.
Poikkihallinnollinen nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan täysimääräisesti nyt vuoden vaihteessa, 2013 alkaen. Kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka tai aktiivitoimenpide viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. Ohjelmaa toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloilla. Alueellisesti TE-toimistoissa autetaan nuorten ja vastavalmistuneiden pääsyä työmarkkinoille.
Ohjaamme nuorisotakuun ja opiskelutakuun toteuttamiseen merkittävästi myös lisää rahaa niin suoraan opiskeluun kuin nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhönkin. Lisäksi käynnistämme nuorten aikuisten osaamisohjelman, jolla tarjotaan ammatillista koulutusta ilman koulutusta jääneille 20-29-vuotiaille. Tämän kaiken onnistumiseksi on myös erittäin tärkeää huolehtia siitä, että Opetus- ja Kulttuuriministeriö ei tee liian rajuja ja ennen muuta väärin, kasvu-alueille kohdistettuja, leikkauksia toisenasteen koulutuspaikkoihin.
Myös onnistumisen takaamiseksi Kokoomuksen vahvasti esillä pitämää nuorille suunnattua oppisopimuskoulutusta myös vahvistetaan ensi vuoden 2013 alusta. Käynnistämme hankkeen, jonka tavoitteena on käytännön keinoin parantaa pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia palkata nuoria oppisopimuskoulutukseen.
Timo Heinonen
kansanedustaja